Miten sitä oppisi hyväksymään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja dfs
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D

dfs

Vieras
Miten ihmeessä mä oppisin hyväksymään, että mun on turha odottaa mitään yhteisiä iltoja miehen kanssa? Että kun lapset nukahtaa, se yhteinen aika on sitä, että korkeintaan katsotaan yhdessä telkkaria, ja mies nukahtaa kesken ohjelman lähes aina.

Kertokaa kuinka mä onnistun kätkemään kaipauksen enempään.
 
mieheni ei ole keskustelija tyyppiä...

Ja tälläisenä tämä on jatkunut niin pitkään, etten edes osaa enää mitään ehdottaa. En mä tiedä mitä pariskunnat voi yhdessä tehdä :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja dfs:
Miten ihmeessä mä oppisin hyväksymään, että mun on turha odottaa mitään yhteisiä iltoja miehen kanssa? Että kun lapset nukahtaa, se yhteinen aika on sitä, että korkeintaan katsotaan yhdessä telkkaria, ja mies nukahtaa kesken ohjelman lähes aina.

Kertokaa kuinka mä onnistun kätkemään kaipauksen enempään.
Miksi juuri sinun täytyisi hyväksyä tilanne, josta kärsit? Miksi sinun täytyisi kätkeä kaipaus, joka on ihan luonnollista?

No. Sen varmaan tiesit ja siten hyväksyit jo sitoutuessasi, että miehesi ei ole keskustelijatyyppiä, mutta voihan sitä silti tehdä kaikenlaista ja täytyy asioista silti voida puhua, vaikkei se puhuminen olisi aina niin kivaa.

Telkkari kiinni ja teette jotain muuta! Pelatkaa korttia tai jotain lautapeliä. Olkaa vaan vierekkäin, vaikka ihan hiljaa, jos ei mitään sanottavaa ole. Syökää jotain hyvää yhdessä.
 
Mitä jos ehdottaisit vaan ihan yhteistä vapaailtaa? Lapsille hoitaja ja menisitte vaikka ulos syömään ja mikä nyt teitä kiinnostaa. Jos mieskin saisi siitä jonkun "herätteen" että vaimosta voi oikeasti olla ihan seuraksi asti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Mitä jos ehdottaisit vaan ihan yhteistä vapaailtaa? Lapsille hoitaja ja menisitte vaikka ulos syömään ja mikä nyt teitä kiinnostaa. Jos mieskin saisi siitä jonkun "herätteen" että vaimosta voi oikeasti olla ihan seuraksi asti.

Kyllä me sillointällöin syömässä käydään.
Mutta se todella on sitä, että käydään syömässä, mä vähän yritän pitää keskusktelua yllä, mutta pääosin ollaa hiljaa ja keskitytään ruokaan.
Sitten ajellaan vähän aikaa edestakaisin ja mietitään mitä nyt, ja vähän höpötellään säästä tms. tärkeästä ;)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
No on keskustelijatyyppiä tai ei, asiasta on voitava puhua.

Mitä teitte ennen lapsia?

Ja toisaalta- pikkulapsiaika menee ohi, se on rankkaa toisinaan parisuhteelle, mutta se on ohimenevää.

kiehnättiin toistemme kainalossa ja oltiin rakastuneita. käytiin kahvilla silloin tällöin ja vaan oltiin.

Meille esikoinen ilmoitti aika nopeasti tulostaan, oltiin 8kk oltu yhdessä. Oikeastaan sen jälkeen pikkuhiljaa on menty tähän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Mitä jos ehdottaisit vaan ihan yhteistä vapaailtaa? Lapsille hoitaja ja menisitte vaikka ulos syömään ja mikä nyt teitä kiinnostaa. Jos mieskin saisi siitä jonkun "herätteen" että vaimosta voi oikeasti olla ihan seuraksi asti.

Kyllä me sillointällöin syömässä käydään.
Mutta se todella on sitä, että käydään syömässä, mä vähän yritän pitää keskusktelua yllä, mutta pääosin ollaa hiljaa ja keskitytään ruokaan.
Sitten ajellaan vähän aikaa edestakaisin ja mietitään mitä nyt, ja vähän höpötellään säästä tms. tärkeästä ;)

:hug:
Kuvasitpa juuri entisen avioliittoni. :(
(Joo, oli meillä muitakin ongelmia, mutta tuo oli yksi niistä suurista, ei kertakaikkiaan mitään yhteistä, ikinä)
Toivottavasti saatte asian esille ja keskusteltua ajoissa. Tuollaisessa on kovin kurja elää.
 
niin siis tästä on puhuttu monet kerrat. Miestä tämä ei häiritse, ei lainkaan, kysyy vaan "mitäs sitten muka tehtäis"

Mä olen jo uupunut tähän yrittämiseen, joten mä haluan nyt vaan hyväksyä sen, että meillä mennään näin.
Mutta ei se helppoa ole.
 
Mä vauhkosin kauan, mutta keksimme kuin keksimmekin yhteisen harrastuksen miheni kanssa. Mua kun ei kiinnosta metsästys (olen silti ollut hirviä vetämässä, ihan kuntoilun kannalta ajonaisena tms) eikä miestä käsityöt (tulee mun kanssa kuitenkin messuille yms).

Me hankittiin rullaluistimet :D
Tosin heti otti hietahan, kun teloin jalkani (en toki niillä luikkareilla) mutta ens kesänä sitten taas........ :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
No on keskustelijatyyppiä tai ei, asiasta on voitava puhua.

Mitä teitte ennen lapsia?

Ja toisaalta- pikkulapsiaika menee ohi, se on rankkaa toisinaan parisuhteelle, mutta se on ohimenevää.

kiehnättiin toistemme kainalossa ja oltiin rakastuneita. käytiin kahvilla silloin tällöin ja vaan oltiin.

Meille esikoinen ilmoitti aika nopeasti tulostaan, oltiin 8kk oltu yhdessä. Oikeastaan sen jälkeen pikkuhiljaa on menty tähän.

Mitä jso jätät pidemmän kaavan keskustelut ja toteat vaan että olet huolissasi suhteestanne, että kaipaisit noita aikoja ennen lapsia?
 
No jos miehes tykkää vaan katella rauhassa telkkaria iltasin (hälle se varmaan on sitä omaa aikaa rentoutua!), niin istahdat kainaloon sitten! Jos ei telkkari kiinnosta sinua, niin ota sinä sit vaikka lehti tai muu käteen.
Eikai sitä muuta tartte oikeastaan? :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja lauantaipussi:
No jos miehes tykkää vaan katella rauhassa telkkaria iltasin (hälle se varmaan on sitä omaa aikaa rentoutua!), niin istahdat kainaloon sitten! Jos ei telkkari kiinnosta sinua, niin ota sinä sit vaikka lehti tai muu käteen.
Eikai sitä muuta tartte oikeastaan? :)

en mä mitään jokailtaista huppiromantiikkaa kaipaa.
Mutta sama semulle on istunko mä siinä sohvalla lukemassa vai katsomassa telkkaria.

Mä ainakin olen kuvitellut, että parisuhteessä pitää välillä keskittyä vain siihen kumppaniinkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja lauantaipussi:
No jos miehes tykkää vaan katella rauhassa telkkaria iltasin (hälle se varmaan on sitä omaa aikaa rentoutua!), niin istahdat kainaloon sitten! Jos ei telkkari kiinnosta sinua, niin ota sinä sit vaikka lehti tai muu käteen.
Eikai sitä muuta tartte oikeastaan? :)

en mä mitään jokailtaista huppiromantiikkaa kaipaa.
Mutta sama semulle on istunko mä siinä sohvalla lukemassa vai katsomassa telkkaria.

Mä ainakin olen kuvitellut, että parisuhteessä pitää välillä keskittyä vain siihen kumppaniinkin.

No voithan tehä jotain mikä saa miehes kiinnostumaan VAIN susta???

;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja lauantaipussi:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja lauantaipussi:
No jos miehes tykkää vaan katella rauhassa telkkaria iltasin (hälle se varmaan on sitä omaa aikaa rentoutua!), niin istahdat kainaloon sitten! Jos ei telkkari kiinnosta sinua, niin ota sinä sit vaikka lehti tai muu käteen.
Eikai sitä muuta tartte oikeastaan? :)

en mä mitään jokailtaista huppiromantiikkaa kaipaa.
Mutta sama semulle on istunko mä siinä sohvalla lukemassa vai katsomassa telkkaria.

Mä ainakin olen kuvitellut, että parisuhteessä pitää välillä keskittyä vain siihen kumppaniinkin.

No voithan tehä jotain mikä saa miehes kiinnostumaan VAIN susta???

;)

:laugh:
ei toimi meillä, mies innostuu kerran viikossa pikaisiin. No joskus vähän jaksaa panostaakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mutta oikeasti, miten mä saan taottua omaan päähäni, että meillä nyt on näin, ja siihen on oltava tyytyväinen?

Jos haluat romantiikkaa niin vaihda mies -jos se nyt silläkään paranee ;)
Jos tyydyt tuohon niin keksi itelles joku oikein sellanen harrastus mikä antaa tosi paljon tyydytystä sulle! Jolleki se on ratsastus, toisille reissaaminen, puutarha...
Voit olla onnellinen nykyiselläänkin; keksit vain jotain itelles ihanaa siihen. :)
 

Yhteistyössä