Miten Sinä selität sen, että lapset voivat aina vaan huonommin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rouva Hulda Huolestunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

Rouva Hulda Huolestunut

Vieras
Mikä on Sinun selityksesi sille, että lapset voivat aina vaan huonommin?

Mistä voi mielestäsi johtua, että esim:
- ilottomia lapsia näkee aina vaan enemmän
- raivokohtauksia saavat lapset lisääntyvät koko ajan
- levottomia lapsia on iso osa ikäluokasta
- yhä useammat lapset eivät osaa syödä normaalia ruokaa

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen.
 
Mikä on Sinun selityksesi sille, että lapset voivat aina vaan huonommin?

Mistä voi mielestäsi johtua, että esim:
- ilottomia lapsia näkee aina vaan enemmän
- raivokohtauksia saavat lapset lisääntyvät koko ajan
- levottomia lapsia on iso osa ikäluokasta
- yhä useammat lapset eivät osaa syödä normaalia ruokaa

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen.

Mun vastaus aika moneen kohtaan noista on: Vanhempia ei vaan kiinnosta olla lasten kanssa tarpeeksi.
 
Kaikessa on kysymys siitä mihin vertaat. Lasten ilottomuus voi johtua siitä, että aikuiset voi nykyään huonommin ja se heijastuu lapsiin. Toisaalta Suomessakin on vielä viime vuosisadalla maaseudulla käytetty lapsia lähinnä ilmaisena työvoimana ja koulu on ollut vain kaukainen haave. On sekin aika ilotonta tehdä töitä siitä asti kun kykenee ruokapalkalla. Eli onko lapset nykyään ilottomampia kuin ennen?

Laten väkivaltaisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen. Pojat saattoivat tappaa kissan ja kukaan ei siitä olisi ollut huolissaan. Nykyään siitä joutuisi vähintään psykiatrin arvioitavaksi. Se mitä lapsilta vaaditaan on muuttunut huomattavasti.

Koko ikäluokka käy nykyään koulua. Siis ihan kaikki. Koulumainen opetus vaatii lapselta huomattavia kognitiivisia saavutuksia. Aikaisemmin lapset, jotka eivät keskittyneet tai olivat levottomia, olivat tyhmiä ja apuluokalla. Ihan sama mistä syystä. Toisaalta myös uusia diagnooseja on pystytty kehittämään ja nämä johtavat uusiin diagnooseihin ja erityislasten määrän lisääntymiseen.

Allergiat on teollistumisesta ja kaupungistumisesta johtuva ilmiö. Altistuminen erilaisille myrkyille on tehnyt mutaatioita ihmisten genomiin, joka sitten periytyy ja sitä kautta määrällisesti lisääntyy.

Muita kysymyksiä?
 
Vanhemmilla on pitkät työpäivät +pitää olla harrastuksia, aikaa kavereille, aikaa itselle, aikaa puolisolle, seksiä pitää riittää ja pitää vielä ehtiä rentoutumaan... Lapsille ei jää aikaa.
 
Sanoisinpa, että nykyään perheen yhteinen "laatuaika" on aika vähäistä. Päivät menee painaessa töitä peräsuoli pitkänä ja illalla on sitten kotihommat vielä hoidettava. Lapset eivät kerkeä saamaan päiväkodissakaan niin paljoa huomiota kun tarvitsisivat kun kunnalla on rahapussin nyörit niin tiukalla, että kaikessa säästetään. Aikaisemmin sukulaiset hoisivat enemmän lapsia yhdessä ja pari sukupolvea saattoi asua samassa taloudessa, mutta nykyään yksin on pärjättävä ja valitettavasti aika on rajallista.
 
suoritusyhteiskunta ja jatkuva kiire kaikilla, eikä kukaan edes tiedä mihin. Arjen raskaat vaatimukset, se että elämässä selvitäkseen ja pärjätäkseen pitää tehdä aivan hemmetisti töitä, eikä mikään muu meriitti elämässä kasvata ansioluetteloa.
 
Kotiolot!

Ja siellä eritoten: alkoholinkäyttö, tv/netti -> aikuset on mieluummin niiden parissa, ku omien lastensa.
Vaikutus on varmasti myös ruualla, mitä syömme, kaikki lisä- ja säilöntäaineet.
 
Vanhemmilla liikaa töitä, lapsilla ei turvaa eikä seuraa aikuisista. Liikaa nettiä, pelejä, tv:tä. Liikaa harrastuksia, tämä syö aikaa pois perheen yhdessäolosta.
Ei rajoja eikä rakkautta.
 
En selitä mitenkään. Käsittääkseni ihan tutkimuksetkin todistavat, että suomalaiset lapset ja nuoret voivat nyt paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Mutta ne lapset ja nuoret, jotka eivät voi, heidän tilanteensa on huonontunut entisestään. He ovat myös niitä, jotka näkyvät ja kuuluvat. Heistä media puhuu. Ketä kiinnostaa ostaa iltapäivälehteä, jos lööpissä lukee "lapset pelasivat Kimbleä vanhempiensa kanssa" tai "teinit leipoivat perjantai-iltana muffinsseja"?
 
Lasten ja nuorten pahoinvointiin on varmaan pääasiassa samat syyt kuin aikuisilla. Osin olot peilautuu niiden omien lähiaikuisten kautta.

Yksi iso tekijä voi olla köyhyys, Suomessa on nyt enemmän köyhiä kuin vuosiin, vuosiin. Ja enemmän rikkaita kuin koskaan. Minusta se ei ole terveen yhteiskunnan merkki.
 
[QUOTE="Lilii lisänimetön";22342170]

Yksi iso tekijä voi olla köyhyys, Suomessa on nyt enemmän köyhiä kuin vuosiin, vuosiin. Ja enemmän rikkaita kuin koskaan. Minusta se ei ole terveen yhteiskunnan merkki.[/QUOTE]
Mutta eikö tuo ole ristiriidassa sen kanssa, että raha ei tuo onnea ja että köyhän äidin lapset saavat enemmän rakkautta?
 
[QUOTE="minä";22342204]Päivähoitoon viedään liian aikaisin, tarha kasvattaa! Liian aikainen ero äidistä ja tarhassa liian suuret lapsiryhmät.[/QUOTE]
Mutta nykyäänhän Suomi on Euroopan johtava maa pienten lasten kotihoidossa.
 
Aina syytetään kotioloja, mutta mitäpä niistä, jos lapsi on aina tarhassa. Silloinhan päiväkoti kasvattaa lapsen. Päiväkodin tädit ovat tänä päivänä kiukkuisia, koska tarhassa on niin paljon lapsia, että kaikki aika menee komentamiseen. Kaikki ihmiset, jotka ovat lapsesi kanssa päivän aikana osallistuvat lapsesi kasvuun, halusimme tai emme.
 
[QUOTE="minä";22342204]Päivähoitoon viedään liian aikaisin, tarha kasvattaa! Liian aikainen ero äidistä ja tarhassa liian suuret lapsiryhmät.[/QUOTE]

Tuo on vähän ristiriitaista tässä aloituksessa. Kun lasten kotihoito on yleistynyt ja aloituksen mukaan lapset voivat aina vain huonommin. Eikö silloin juuri kotihoito aiheuta sitä lasten huonosti voimista.
 
Suoritus/kilpailuyhteiskunta (yhteiskunnan mätä näkyy herkästi reagoivissa lapsissa)
Huonolaatuinen ruoka (pilalle jalostettu, puhdistettu, käsitelty jne)
Rokotteet ja lääkkeet
Jatkuva kiire, tekemisen paine (palataan suorittamiseen)
Töllö sekä leikit/lelut jotka eivät kannusta luovuuteen
Levoton/nopeasti muuttuva aikakausi
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22342196:
Mutta eikö tuo ole ristiriidassa sen kanssa, että raha ei tuo onnea ja että köyhän äidin lapset saavat enemmän rakkautta?

mä en allekirjoita tuota lainkaan. Kyllä se raha tuo onnea, ja helpottaa elämää aivan suunnattomasti.
 
[QUOTE="minä";22342204]Päivähoitoon viedään liian aikaisin, tarha kasvattaa! Liian aikainen ero äidistä ja tarhassa liian suuret lapsiryhmät.[/QUOTE]

Ennen muinoin vauvat vietiin 3-kuisina hoitoon.
 
Tuttavapiirissä ja jo omassa lapsuudessani tuli sellainen malli selväksi, jossa lapset otettiin mukaan kaikkialle ja varallisuustasosta riippumatta elettiin parasta mahdollista elämää. Jotain kai kertonee, jos sanon, etten itse tajunnut eroa arkielämässä olivat tulot vuodessa reippaasti alle 100 000 mk tai millin hujakoissa? Toki oli eroja, mutta se peruselämä oli sitä samaa ja turvallista.

Kukaan ei nökötä vain kotona tai ole omissa oloissaan. Paljon vierailuja, reissuja jne. Yökylässä koko perheen voimin. Mökeillä tai ihmisten kotona, aina tilaa tulla. Yhteistä tekemistä vähättelemättä ketään osapuolia. Monta sukupolvea yhdessä ja kaukaisempiakin sukulaisia saman katon alla jopa asumassa. Lasten leikkihuoneena ympäröivä luonto ja luotto siihen, ettei lapsi ole vauva kuin ensimmäisen ikävuotensa.

Kyllähän nuo muksut aikuisia tarvitsevat. Itselläni niitä oli ympärillä runsaammin kuin omilla lapsillani, mutta heilläkin on puolen tunnin matkan sisään puolen tusinaa lähisukulaista saatavilla plus perhetuttuja siihen päälle. Omasta tilasta voi tinkiä lasten hyväksi.
 
Tarkoitan sitä, että hyvin monet ovat sitä mieltä, että raha ei tee onnelliseksi ja että köyhän lapset ovat onnellisempia, koska köyhissä perheissä rahan sijasta lapset saavat rakkautta. Joten tuon logiikan mukaanhan köyhyyden lisääntymisen pitäisi lisätä ihmisten onnellisuutta. Ja jep, en ole koskaan ollut sitä mieltä, että köyhässä perheessä olisi muka enemmän rakkautta. Eiköhän ole kyse muista asioista kuin siitä rahasta tai sen puutteesta, miten paljon kukin lapsi kotonaan rakkautta saa.
 
suoritusyhteiskunta ja jatkuva kiire kaikilla, eikä kukaan edes tiedä mihin. Arjen raskaat vaatimukset, se että elämässä selvitäkseen ja pärjätäkseen pitää tehdä aivan hemmetisti töitä, eikä mikään muu meriitti elämässä kasvata ansioluetteloa.

Samaa mieltä. Vanhemmilta odotetaan hurjia suorituksia ja sitten täydellisyyteen (tai edes normeihin) pyrkivillä stressaantuneilla vanhemmilla ei ole aikaa lapsille. Hirveetä. Ja luullaan että omasta lapsesta tulee onnellisin ja menestynein vaan jos siilä on maanantaina baletti, tiistaina enkkukerho keskiviikkona uimakoulu jne. vaikka todellisuudessa luultavasti kaipaisi eniten todellista läsnäoloa ja läheisyyttä.
 

Yhteistyössä