Miten sinä pidit koko päivän itkuisen

["äitee"]

vauvan suht' tyytyväisenä?

Vauva on nyt 2kk vanha ja alusta asti ollut tälläinen pieni itkunkitisijä. Aamusta hän onneksi nukkuu pitkään eli noin 9:00 aikaan suunnilleen herätään. Mutta sitten se alkaakin - itkun kitinä. Ei tahdo millään rauhoittua pienillekään unille koko päivänä ja sitten vain itkun määrä lisääntyy. Saattaa torkahtaa vasta illansuussa (kuuden jälkeen) pikku torkuille ja nukkumaan haluaa mennä yhdeksän maissa illalla.

Mutta kun ei mielestäni näin pienen vauvan ole hyväksi valvoa koko pitkää päivää vielä. Aamu yhdeksästä sinne ilta kuuteen tulee aikaa 9 tuntia. Pitkä pätkä minusta. Usein saatan päivällä sitten tehdä pienen autoajelun, että saisi pienen edes pikku torkut ottavan.

Toinen mitä kanssa ihmettelen edelleen, kun vauva tykkää vain vieläkin päivät tankata melkeimpä tunnin ellei jopa vieläkin tiuhemmin maitoa. Tätä on kestänyt jo sen nelisen viikkoa. Kuitenkin painoa vauvalle on tullut jo ihan hyvin. 2kk paino 7,4kg eli ei ole siitäkään kiinni ettei maito riittäisi. Tuntuu, ettei päivällä vauvaa kiinnosta mikään muu kuin tissi ja maito ja sylissä oleminen. Koen, että pitäisi vauvelin jo pikku hiljaa alkaa viihtymään myös omalla matollaankin lattialla ja tutkia esim; lelukaartaan.

( Tiedän kyllä sen, että kotityöt eivät täältä minnekään karkaa ja että tämä vauva-aika on vain niin ohitse kiitävän lyhyt. Kyllähän nyt jo on tietty haikeus itsellä pinnassa, kun mennään hiljakseen kohti syksyä ja eka kesä alkaa jäämään taakse. Silti kuitenkin epäjärjestys täällä harmittaa, kun päivä kuluu lähinnä vauvan syöttämisessä + siinä ettei hän koko ajan niin kovasti itkeä kitisisi. Niin eipä sitä pahemmin kerkeä, kuin vähän jotain raivausta tekemään. )

 

["Lapseton"]

En osaa neuvoa mutta pakko toivottaa sulle voimia!

 

[tiiru]

Meillä auttoi kantoliina ja koliikkikeinu. Heijauksella/hytkytyksellä rauhottui, mutta kun lopetin vessankin ajaksi, alkoi kauhea huuto. Tilanne paranikin jossain 2-3kk välissä ja nyt 4kk pieni aurinko täällä. Eiköhän se teilläkin pian! :hug:

 

[.......]

tiedän tunteen. minullakin jokainen lapseni on ollut vauvana sellainen sylissä viihtyvä ja tissiä tankkaava tapaus. meilläkin käytettiin välillä tuota autoajelu-systeemiä, että vauva olisi välillä tyytyväinen ja nukkuisi. monesti meillä vauvat ovat nukahtaneet vaunuihin kun on käynyt kävelyllä.

lohdutuksena voin kertoa, että lasten kanssa kaikenlaiset vaiheet ja kaudet vaihtuvat ja teilläkin voi olla jo muutaman viikon päästä aivan erilaista tiedän sen omasta kokemuksestani.

 

[tiiru]

Automatkat olivat yhtä helvettiä, ei rauhottunu vaan huusi koko matkan ja välillä muakin itketti kuunnella. Eli käyttäkää sitä jos toimii!

 

[tai sitten]

voi olla vaikka refluksia, oletteko miettineet?

Sanon tämän jälkiviisaana, kun oma lapsi huusi koko ajan vauvana hereilläollessaan. Tosin nukkui kohtuullisen hyvin... päivällä. Yöllä heräis tunnin välein läpi yön. Mukamas tutkittiin kaikki eikä lapsessa ollut mitään vikaa, hän vain oli itkuinen. Jos koko ajan kannoin ja hytkytin, niin ei huutanut, muuten kyllä. Ja siis tätä jatkui pitkälti yli 6 kk.

Nyt katselin kaverin vauvaa, joka alle 4 kk ikäisenä oli samanlainen. Hän sai silent refluxiin lääkket 4 kk iässä ja muuttui kuin taikaiskusta. Että näin.

 

[olena]

Tarjoa vauvalle välillä tuttia, jos kova imemisen tarve. Noin tiheä syöttäminen pitkin päivää vain lisää masuvaivoja, kun ruoansulatuselimistö ei saa levätä.

 

[tai sitten]

ja jatkan vielä, että päiväunet nukkui vain liikkuvissa vaunuissa, kuten kaverinikin lapsi ennen lääkkeitä. Ja ainoa, joka hiljensi hereilläollessa kokonaan, oli maito. Aika samanlaista siis...

 

[tai sitten]

Juu, ilman muuta tutti jos vain kelpaa! Meillä se ei kelvannut, karjui vain niin että tutti tärisi avoimessa suussa... No, jos lohduttaa yhtään, niin nyt on ihana ja terve 3-vuotias.

 

["kaksosten mamma"]

Hmm, tuollaistahan se noin pienen kanssa vielä on. Anna kotityöt miehen huoleksi ja keskity vauvaan, tai sitten miehen tultua annat kitisijän hänelle ja teet itse ne kotihommat. Mutta siis nyt teette vain pakolliset.

Meillä on nuorimmat kaksoset ja tunnin väli syötöissä oli melko luksusta. Olivat siis omissa rytmeissä ja söivät yötä päivää yhtenään. Tämä ei nyt varsinaisesti auta sinua, mutta ehkä auttaa hahmottamaan, että se on melko yleistä, että vauva-aikaan talo on rempallaan.

 

[zxc]

Nukkuuko vauvan koko tuon 12 h syömättä? Se on aika pitkä aika, siksi varmaan tankkaa tiheään tahtiin päivisin. Syötät varmaan juuri ennen yöunille menoa?

 

["Mariska"]

Meillä myös oli aika itkuinen vauva ja heräili paljon, tosin vaunuissa alkoi sitten jossain vaiheessa nukkua ihan hyvin pidempiä unia, tosin piti usein välissä nukuttaa uudelleen heijaamalla/kävelemällä.

Kantoliinaa kannattaa kokeilla, kaikki vauvat ei siitäkään tykkää, ja sitten vaan kanniskella Tosiaan liian tiheä syöminenkin voi aiheuttaa mahaongelmia. Itse aloin katsoa kellosta, että syöttövälit oli vähintään 2h ja sitten annoin vauvalle tuttia siinä välissä ja kanniskelin yms, mutta ei tissiä joka itkuun koska meilläkin paino nousi hyvin, maitoa tuli ja vauva sitten myöskin puklaili ahkerasti.

En usko että meillä oli refluksia, mutta koliikkia oli ja uniongelmia, jotka jatkui koko vauvavuoden oikeastaan.

 

["vieras"]

Kuopus rauhoittui nopeasti kantoliinassa, ja kannoin tarvittaessa koko päivän. Sain samalla hoidettua esikoisen ja tehtyä kotityöt. Olihan se välillä raskasta ja moni asia olisi ollut mukavampi tehdä ilman kannettavaa vauvaa, mutta ainakin vauva sai nukuttua ja itsellekin tuli hyvä mieli kun sai tehtyä asioita. Tuttia voi antaa jos tuntuu että vauva ei ole nälissään vaan haluaa vain imeä. Imeminen on maidontuotannolle tietysti tarpeellista, mutta tuttia ei ole pakko antaa koko ajan lussutettavaksi vaan aina välillä.

Osoittaako vauva mitään merkkejä, että olisi kipuja? Pulautteleeko paljon? Onko itku sellaista "kitinää" vai huutaako kipuitkua selkä kaarella? Kipuitku yleensä alkaa ihan yhtäkkiä kovaa ja korkealta.

 

[alkuperäinen]

zcv, tankkaa silloin nukkumaan mennessä sellaisen tunnin verran yhteen menoon, syö yöllä 1-2 aikaan, sitten seuraavan kerran aamusta kuuden maissa. Tosin joinakin öinä on tankannut useammin myös aamuyön aikaan.

vieras, alkaa sellaisella äh äh äh äh - itkulla - voimistuen vähin erin jos ei heti saa mitä haluaa / pyytää. Pulauttelua kyllä on mutta syynä voi olla tällä viikolla saatu rotarokote. Tosin tätä itkuisuutta oli ennen rotarokotettakin.

Tuttia vauva ei millään halua syödä.

 

[alkuperäinen]

Niin ja kantoreppua olen toisinaan kokeillut, mutta ei siinä pieni kovin häävisti myöskään tykkää olla. Lähinnä tykkää olla vain sylissä ilman mitään kantoreppua. Mutta eipä tuossa voi oikein kotitöitä tehdä, kun on vain toinen käsi vapaana.

 

["vieras"]

Mä tutkailisin kanssa enemmän sitä refluksin mahdollisuutta. Meillä ei lapsi ollut pienenä edes kovin kitisevä, hereillä ollessaan hyvinkin tyytyväinen kunhan oli pystymmässä asennossa enimmäkseen. Ei huolinut tuttia, pulautteli todella paljon, joi todella paljon, nukkui päivisin noin 20 minuutin pätkäunia. Kiinteiden aloituksen jälkeen homma meni aivan sekaisin. Yöunista ei tullut enää mitään. Lopputuloksena maitoallergia ja refluksi. Lääkityksen ja soijamaitoon pääsyn jälkeen löytyi kunnon päivärytmi päiväunineen ja yöunet parani tuhatkertaisesti, periaatteessa vasta sitten oli sitä normaalia vauva-arkea.

 

[Allergisen lapsen äiti]

Meidän tyttö on ollut syntymästä asti erittäin itkuinen ja mahavaivainen. Hereillä ollessa ei suostunut lainkaan makuuasentoon ja koko ajan piti kanniskella ympäri kämppää. Yöt nukkui vauvana kyllä hyvin. Itkuisuus ei iän myötä kadonnut, mutta hereilläolo helpottui aina siitä lähtien kun tyttö oppi istumaan. Sitten alkoi yövalvomiset ja vatsanväänteet. Neuvolassa ja lääkärissä aina sanottiin, että kuuluu ikään ja on normaalia. Vasta yli vuoden ikäisenä saatiin tyttö kunnon tutkimuksiin ja selvisi, että hänellä on erittäin paha maitoallergia. Ollut ilmeisesti aina. Nyt tyttö on puolitoista vuotias ja tuntuu, että ensimmäistä kertaa alkaa olla oma itsensä. Iloinen ja eläväinen pakkaus, joka nukkuu yönsä ja päiväunet hyvin.

Eli näin jälkiviisaana voisin sanoa, että jos vähänkin epäilyttää että ei ole normaalia, niin vaadi päästä tutkimuksiin.

 

["koliikkilapsen äiti"]

Ei auttanut mikään muu kuin aika. Selkä vääränä ja niskat jumissa kannoin vauvaa päivät pääksytysten. Illalla usein vasta muistin syödä, kun mies tuli töistä kotiin.

 

["abc"]

Meillä myös tuo toinen lapsi oli tuollainen jatkuva tissittelijä. Hänellä oli myös tuota kitinää. Tosin nukkui kuitenkin päivällä pariinkin otteeseen reilun tunnin unet. Mutta silloin sain vinkiksi, että pikkuhiljaa pidentäisi sitä syöttöväliä, että se maha ei saa ollenkaan "lepoa" kun uutta maitoa tulee jatkuvasti mahaan. Voisi auttaa, kun syöttäisi vähän harvemmin. Tosin en tiedä voiko jo 2kk ikäisellä tuota syöttöväliä pidentää.

 

["vieras"]

Kantoliina, jos koliikkinen niin vyöhyketerapia. Myös korviketta vois kokeilla tai tarkistaa omaa ruokavaliota, jos siinä on jotain mahanpuruja aiheuttavaa.

 

["Neiti"]

En kuuntelesi pienen kärsimystä, vaan yrittäisin tehdä jotain. Ekana jätä omasta ruokavaliosta pois kaikki mahanväänteitä aiheuttava (esim. suklaa, kahvi, sipuli, pavut, ruisleipä, rasvainen ruoka jne., googleta lisää.), syö terveellisesti ja juo paljon. Vauvalle antaisin disflatylia ja miettisin d-vitamiinin vaihtoa. Pyri säännölliseen päivärytmiin, ulkoile joka päivä. Kirjaa ylös syöttöajat ja vauvan vatsantoiminnat sekä itkuisuus. Sillä pääsee jo pitkälle, kun alkaa miettiä ongelman syytä.

Jos noin viikon sisällä ei ala helpottaa, jättäisin pois vielä maitotuotteet ja kananmunan ja ottaisin yhteyttä vyöhyketerapeuttiin ja pyytäisin apuja. Seuraava osoite olisi sitten lääkäri, jos et vielä lääkäriin ole päässyt.

Pienen vauvan ei tarvitse kärsiä vatsavaivoista tai odottaa, että neuvolan kautta jotain tapahtuu, pitää toimia itse!

 

["mmm"]

Ei ole normaalia, joku vaivaa vauvaa. Se voi olla suoliston kehittymättömyttää, allergiaa tai sitten jotain ei mahaan liittyvää. Vatsavaivoja veikkaan. Tuttia kehiin ja tuossa edellä neiti olikin hyvin kirjoittanut, mitä kannattaa tehdä. Meillä esikoinen oli juuri tuollainen ja pulautteli lisäksi valtavasti. Syynä olivat refluksi ja vaikeat ruoka-aineallergiat..