Toggle sidebar

Miten selvitä tästä kriisitä???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja umpikuja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
U

umpikuja

Vieras
Miehelläni oli salasuhde josta jäi kiinni. Peli oli selvä, ero tulee. Yhtäkkiä mies muuttikin mielensä ja katuu tekoaan ja haluaa yrittää pelastaa meidän liiton...olen ihan hukassa ajatusten/tunteiden kanssa. Meillä erittäin pitkä historia takana ja kaksi lastakin...Uskallanko antaa mahdollisuutta vai onko parempi erota??
 
Kaikkihan virheitä tekevät.Jos olet varma miehesi tunteista ja halusta pelastaa suhde,kokeilkaa.

Minäkin olen hairahtunut,ja olin jo jättämässä miestäni.Tulin yhtäkkiä järkiini,onneksi! Mies antoi anteeksi,ja nyt ollaan onnellisia :) lapsia 3 kpl.
Jokin kriisi tms voi hyvinkin aiheuttaa tuollaista.Sori vaan kun puolustelen miestä,mutta mulla on omakohtaista kokemusta.
 
No, minä varmaan antaisin. Edellyttäisi ulkopuolisella juttelemassa käymistä jne. Olen antanut aikoinaan miehelleni pettämisen anteeksi ja ainakin meidän kohdalla siitä päästii yli.
 
Olenkin miettinyt että näinköhän tästä omin voimin selvitään vai olisiko parempi käydä pariterapiassa? Lasten takia olen miettinyt että antaisin mahdollisuuden, mutta minua on loukattu niin pahasti, että pelkään luottamuksen hävinneen lopullisesti. Ja ei se rakkauskaan ole päällimäinen tunne kun miestäni ajattelen, päässä pyörii vihaa, katkeruutta, raivoa, ahdistusta...
 
Minä en antaisi uutta mahdollisuutta. En, koska mies olisi pystynyt valitsemaan,että jättää tekonsa tekemättä. Ja minä en pystyisi enää luottamaan häneen, siihen kaatuisi toinen yritys. MUTTA sinä teet niin kuin sinusta on hyvä. :)
 
[QUOTE="dina";26611433]Minä en antaisi uutta mahdollisuutta. En, koska mies olisi pystynyt valitsemaan,että jättää tekonsa tekemättä. Ja minä en pystyisi enää luottamaan häneen, siihen kaatuisi toinen yritys. MUTTA sinä teet niin kuin sinusta on hyvä. :)[/QUOTE]

Ymmärrän hyvin näkökantasi, näin minäkin tekisin jos ei olisi noita lapsia. Mutta toki eivät lapset yksin riitä pitämään perhettä kasassa ja jos välit ovat koko ajan kireät, niin lapset vain kärsivät siitä.
 
Joka kerran pettää, se aina pettää. On outoa sanoa että "kaikkihan me teemme virheitä". Pettäminen ei ole virhe, ei sitä tehdä vahingossa.
Minun mieheni ei saisi toista mahdollisuutta, kun kerran on luotto mennyt niin se vaikuttaisi sen verran pahasti jatkoelämään etten viitsisi itseäni kiusata.
 
  • Tykkää
Reactions: Katylina ja Fine van Brooklyn med pieno
Siis oliko miehellä sun selkäsi takana oikein suhde, vai oliko pettäminen kertaluontoista? Tilanteesta riippuen yhden hairahduksen voisin antaa anteeksi, mutta jos pitäisi suhdetta toiseen naiseen niin se olis siinä sitten.
 
Kyseessä oli suhde ei vain kertaluontoinen pettäminen, eli hyvinkin tietoisesti tehty juttu eikä vain hetken hairahdus. Järki sanoo ettei tästä kykene enää mitään tulemaan, mutta lasten takia täytyy myös järkeillä. Mies rakastaa lapsiaan ja väitää rakastavansa minuakin, mutta itse en tiedä mitä helvettiä se rakastaminen oikein tarkoittaa.
 
Tuossa vaiheessa mies saisi yksinään kriiseillä kun on rikkonut perheensä. Äiti alkakoot rakentaa uutta tulevaisuutta itselleen ja lapsilleen, ilman tuollaista löyhäjärkistä vellimunaa.
 
Mä ottaisin pienen aikalisän. Toisin sanoen yrittäisin jatkaa normaalia elämää, keskustelisin miehen kanssa ja miettisin myös sitä, mikä on ajanut siihen tilaneeseen, että toinen nainen on houkuttanut. En tarkoita tällä sitä, että sinun pitäisi etsiä vikoja itsestäsi, vaan ylipäätään miettisin parisuhteen tilaa muilta osin. Kun tunteet olisi hieman tasoittuneet, tekisin päätösiä. Suhteen jaloilleen nostaminen ei tule olemaan helppoa, mieti tarkkaan päätöstäsi. Luottamuksen voi rakentaa uudelleen, mutta aikaa se vie.
 
Aika-lisä on todella tarpeen ja sen tiedän että jos päätämme jatkaa yhdessä, niin joudumme tekemään erittäin paljon töitä suhteemme eteen...edessä siis kivinen polku. Tai sitten eroamme ja rakennamme elämämme erikseen mutta hoidamme lasten asiat yhdessä.
 
Itse en selviäis vaan se olis ero samantien. Luottamus kun menee ei se tule 100% takas ikinä. Kyllä se suhde on pilalla ikuisesti kun tuollaista tapahtuu.
Jatkuvaa epäilyä jne. Hetkeks aina helpottaa ja asian unohtaa, mutta jotkin tilanteet saa jutun nousemaan uudestaan mieleen ja paskaolo valtaa...
En pystyis enää tuollaista käymään läpi, enkä kävis jos tietäisin sen mitä nyt tiedän, tuollaisesta ei pääse ikinä yli. Luottamus on suhteen kulmakivi ja jos sitä ei ole, ei tule mitään.
Vaikka kuinka on lapsia niin ei ne asiaa muuta, jos suhde muuttuu niin se muuttuu ja ne lapset kyllä sen vaistoaa. Ei lasten takia kannata jäädä tuollaiseen suhteeseen kitumaan.
nimim. kokemusta on
 
Kaikki ei ole niin mustavalkoista.

Olen 100 % varma että en petä enää koskaan. Meillä oli miehen kanssa kriisi jota ei saatu selvitettyä,lohdun löysi vieraan miehen huomiosta.
Tyhmää kyllä.

Ja tyhmää on miehesikin toiminta. MUTTA voi hyvinkin olla että mies otti opikseen,ja on jatkossa uskollinen. Sinä sen ehdä parhaiten tiedät,ja vaistoat miten asia on.
 
Mun mies saisi anteeksi yhden hairahduksen, varmaan useammankin kunhan hommat kotona toimis ja mies katuisi. Ihminen on erehtyväinen, ymmärrän sitä ehkä liikaakin koska olen mokaillut omassa elämässäni niin paljon.
 
Mä eroaisin. Ikinä en voisi enää luottaa toiseen, Joka on minustakin yksi suhteen kulmakivistä.Koko ajan olisi päällä epäilys ja kyräily. Ja katkeruus. Ja en kyllä uskoisi miehen sanoihin rakkaudesta, koska on pystynyt suhteeseen toisen kanssa. Mies taitaa pelätä tulevaisuutta etäisänä ja elareiden maksua yms. Helpompaa sille olla yhdessä ja pitää salasuhteitaan.
 
[QUOTE="Meikku";26611978]Kaikki ei ole niin mustavalkoista.

Olen 100 % varma että en petä enää koskaan. Meillä oli miehen kanssa kriisi jota ei saatu selvitettyä,lohdun löysi vieraan miehen huomiosta.
Tyhmää kyllä.

Ja tyhmää on miehesikin toiminta. MUTTA voi hyvinkin olla että mies otti opikseen,ja on jatkossa uskollinen. Sinä sen ehdä parhaiten tiedät,ja vaistoat miten asia on.[/QUOTE]

sama homma täällä päässä. Ja helvetinmoinen kriisi olikin, varma olin itsestäni aikoinaan etten koskaan petä, tai tee muuta paskaa, mutta kun vuosien aikana sain epäillä omaa miestäni ja hänen uskottavuuttaan, niin toisin kävi, petin ja aika pahastikkin. Saatiin Asiat sovittuun miehen kanssa, ja vasta kriisin aikana mieheni itse kertoi, tai siis lopulta tunnusti mitä paskaa oli vuosien saatossa minulle tehnyt, hän aneli minut takaisin. Toivottavasti meidän perheessä toistemme loukkaaminen olisi loppu, sillä tiedän että jatkossa en alennu pettämään, eroan ennemmin, ja samaa mieltä mieskin. Kaikesta kriisistä selvittyinä olemme oppineet puhumaan toisillimme, olemaan avoimempia. Yhteistä luottamusta rakennamme edelleen, ja vanhoja asioita ei enään nosteta pöydälle, ne on selvitetty ja jos riidelläänki tänä päivänä jostain, niin vanhoihin asioihin emme vetoa enään. Kaikesta viisastuu, ja toivottavasti hyvällä mallilla jatkuisi elämä eteenpäin.
Kaikki siis on mahdollista.
 
Mä varmaan antaisin toisen mahdollisuuden... kolmatta en. Monesti ihminen itsekin pelästyy tekoaan, ja tajuaa, mitä olisi voinut menettää, joten suhde saattaa jopa parantua. Mutta jos luulet, ettei luottamuksen palautuminen onnistu edes ajan kanssa, vaan muutut katkeraksi, niin ero on tietenkin parempi vaihtoehto.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa