Miten selvitä koliikista?! (Esikoinen 1,5v ja kuopus 6vrk)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tinii harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tinii harmaana

Vieras
Pari valvottua yötä takana ja alkais vaikuttamaan siltä että kuopuksellekin on puhkeamassa koliikki. Esikoisella oli TOSI paha koliikki ja juusi 6vkoa yötä päivää kunnes apu löytyi osteopaatin vastaanotolta.

Nyt pelottaa ihan hulluna että mitä tehdään jos tää nyt tästä jatkuu ja vielä pahenee....?!

Onko mahdollisuuksia saada esikolle jotain 'hätäpaikkaa' päiväkodista?

Esikon aikana nukuin 1,5h/vrk joten jos sama toistuu en tosiaankaan pysty pitämään huolta kahdesta pienestä kun mieskin palaa töistä iltaisin vasta kuuden jälkeen.

En haluisi missään nimessä antaa pientä tyttöäni hoitoon ja epäilen että saataisko edes paikkaa koliikista huolimatta...

Kauhee stressi ja pelko miten meidän nyt käy :(
 
Mitäs mies tekee? Kait se voi hoitaa jompaa kumpaa tai kumpaakin että saat nukuttua?
Meillä oli esikoinen 1v 2kk kun kuopus syntyi ja kuopuksella oli lievä koliikki. Ekat kolme kuukautta nukuin kuopuksen kanssa olohuoneessa ja rymmyytin vaunuilla. Vyöhyketerapia auttoi meillä.
 
Koliikki ei ala viikon ikäisellä vauvalla, vaan vasta noin kuukauden iässä. Itsekin luulin, että 2 viikkoisellani oli koliikki ja kun neuvolaan soitin, niin he käskivät viemään vauvan HETI lääkäriin. Vein ja vauvalla todettiin korvatulehdus. Antibiottikuurin jälkeen vauva rauhoittui...seuraavan kerran alkoi samanmoinen yöhuuto, kun lapsi oli 5 viikkoa ja jälleen pohdin koliikkia, mutta onneksi vein lääkäriin taas, sillä vauvalla oli uusi korvatulehdus.

Koliikki alkoi sitten vasta tuon jälkimmäisen korvatulehduksen jälkeen ja kesti 3 ikäkuukauteen saakka.
 
Mies tietysti hoitaa ja auttaa nyt kun on lomalla mutta kahden viikon päästä jatkuu hänellä työt ja sitten ollaan lasten kanssa yksin joka päivä ilta kuuteen asti.

Sukulaisia ja ystäviä ei ole heitäkään auttamaan joten sitä on turha ehdotella.

Jos kuopuksella on lähellekään samanlainen koliikki kuin esikolla niin siinä ei paljoa nukuta. Esikkoa piti kantaa yötä päivää ja hetkeksikään ei voinut pysähtyä tai tyttö huusi kurkkusuorana.
 
Onko teillä minkäänlaista tukiverkkoa ympärillä? Nyt kannattaa unohtaa kaikki kehtaamis- ym jutut, ja pyytää apua ajoissa sukulaisilta, ystäviltä, tutuilta. Jos joku voisi päivisin/iltaisin ottaa teidän esikoisen pariksi tunniksi hoitoon tai vaikka puistoon leikkimään. Iltaisin hoidatte vuorotellen, jotta toinen saa nukkua. Korvatulpat on loistava keksintö.
Neuvolasta voisi löytyä myös apua (voitte ehkä saada perhetyöntekijän auttamaan).
Paljon voimia! Tuo on niin äärettömän rankkaa :(
 
Chef, kyllä koliikki voi valitettavasti alkaa jo ihan laitoksella kuten meillä esikolla.
Mä olen lukenut koliikista hyyyyyyvin paljon ja esikon kanssa juostu vaikka missä lääkärissä joten tunnen 'taudin' liiankin hyvin.

 
Rauhoittaisin sen verran että välttämättä kyse ei ole koliikista. Juuri tuossa iässä on hyvin tavallista, että lapsi alkaa itkuiseksi, nukkuu huonosti ja valvottaa vanhempiaan, mutta tilanne parantuu usein muutamassa viikossa. Meillä auttoi vyöhyketerapia ja tiettyjen ruoka-aineiden välttely, jotka usein aiheuttavat lapselle mahavaivoja. Tuossa iässä vauva huusi ja kirkui paljon ja oon kuullut että monilla tutuilla on ollut sama tilanne.

Aina kannattaa tietenkin käydä lääkärissä, jos vauva vaikuttaa selvästi kipuisalta ja poissulkea näin sairauksia, jotka aiheuttavat lapselle kipua. Puhu myös neuvolassa huolestasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii harmaana:
Chef, kyllä koliikki voi valitettavasti alkaa jo ihan laitoksella kuten meillä esikolla.
Mä olen lukenut koliikista hyyyyyyvin paljon ja esikon kanssa juostu vaikka missä lääkärissä joten tunnen 'taudin' liiankin hyvin.

Ok...mulla on vaan se neuvolatädin sana tässä tietopohjana, eli sen kummemmin en itse ole asiaa selvitellyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Koliikki ei ala viikon ikäisellä vauvalla, vaan vasta noin kuukauden iässä. Itsekin luulin, että 2 viikkoisellani oli koliikki ja kun neuvolaan soitin, niin he käskivät viemään vauvan HETI lääkäriin. Vein ja vauvalla todettiin korvatulehdus. Antibiottikuurin jälkeen vauva rauhoittui...seuraavan kerran alkoi samanmoinen yöhuuto, kun lapsi oli 5 viikkoa ja jälleen pohdin koliikkia, mutta onneksi vein lääkäriin taas, sillä vauvalla oli uusi korvatulehdus.

Koliikki alkoi sitten vasta tuon jälkimmäisen korvatulehduksen jälkeen ja kesti 3 ikäkuukauteen saakka.

Kyllä varmasti alkaa 1-2 viikon ikäisellä vauvalla, harvemmin enää kuukauden ikäisellä ja näin sanotaan monessa paikkaa. Tai sitten mun lapsella ei ole koliikkia ollutkaan. Sairaalassa oli jo normaalia itkuisempi kun syntyi, viikon päästä siitä alkoi se itku jota kesti 3kk ikään asti joka ilta klo 18-22. Ja loppupäivä kitinää, ja mitään muuta koliikin lisäksi ei ole diagnosoitu :D lapsi on nyt jo kohta kolme vuotta.
 
Ja perusjutut kapalointi, unipussi ....kannattaa kokeilla myös ...
itse käytin myös ohutta puuvillapipoa vauvalla nukkuessa päässä - vaikak jossain kai sitäkään ei suositella , mutta auttoi ehkä nukkumista ...

Ja jos tosiaan on kuitenkin 2 vanhempaa - voisiko suosiolla laittaa 'nukkumavuorot' - eli toiselle korvatulpat - ja unta esim kello 19 - 02 , toiselle 02 - 08 , tai jotensakin tasapuolisesti ?
Ja asennoitua että tämä on nyt tätä sen 3 kuukautta , ja ei sitten käyttää voimiaan muuhun juurikaan...
Lapsivuodeaika, kuten joissain kulttuureissa on ... tai näissä tapauksissa ehkä joku kiljukaula-aika olisi parempi nimitys...

Jaksua
Minä kun olin kiljuvan lapsen kanssa yksin vauvasta saakka - onneksi vain yhden...
 
Pojan koliikki alkoi 6pv ikäisenä. Meillä keinuteltiin mm. iltaisin vuorotellen sitterissä tai auton turvaistuimessa. Ja mummo kävi pari kertaa auttamassa. Rankkaa aikaa. Saisitko jonkun avuksi edes toisinaan? Kuopuksen syntyessä pidin hoitopaikat isommilla, koska pelkäsin niin koliikkiaikaa. Onneksi ei uudestaa tarvittu. Meillä muuten syynä oli maitoallergia eli vasta mun imetysdieetti rauhoitti pojan.
 
Kiitos kovasti vastauksista!!

Tukiverkko on sinänsä surkea kun kaikki läheiset työssäkäyviä tai kaukana asuvia. Mistään ei apua arkipäiviin löydy, ellei sitten ihan jotain perhetyöntekijää tms saada neuvolasta.

Disflatyl ja cuplaton tuttuja esikon ajalta muttei vielä kokeiltu kuopuksella kun oireilu vasta alkanut.
Vuorottain nukuminen sekin hyvä vinkki mutta ainakin esikon kanssa ongelma oli että vaikka kuinka väsytti ja oli univelkaa ei ahdistykseltaan saanut nukuttua. Lisäksi siihen vielä imetyksen tuomat katkot niin tulos oli esikon aikana tuo 1,5h/vrk unta, joka sai aikaan sen että kuudden viikon ajassa meinasi järki lähteä.

Nyt vain odotellaan ja ihmetellään mitä taas uusi yö tuo tullessaan.

Vielä kyselen että onko tuo ns 'hätäpaikka' päiväkodissa aivan tuulesta temmattu ajatus? Varmaan aika mahdoton ajatus helsingin täysissä päiväkodeissa :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii harmaana:
Kiitos kovasti vastauksista!!

Tukiverkko on sinänsä surkea kun kaikki läheiset työssäkäyviä tai kaukana asuvia. Mistään ei apua arkipäiviin löydy, ellei sitten ihan jotain perhetyöntekijää tms saada neuvolasta.

Disflatyl ja cuplaton tuttuja esikon ajalta muttei vielä kokeiltu kuopuksella kun oireilu vasta alkanut.
Vuorottain nukuminen sekin hyvä vinkki mutta ainakin esikon kanssa ongelma oli että vaikka kuinka väsytti ja oli univelkaa ei ahdistykseltaan saanut nukuttua. Lisäksi siihen vielä imetyksen tuomat katkot niin tulos oli esikon aikana tuo 1,5h/vrk unta, joka sai aikaan sen että kuudden viikon ajassa meinasi järki lähteä.

Nyt vain odotellaan ja ihmetellään mitä taas uusi yö tuo tullessaan.

Vielä kyselen että onko tuo ns 'hätäpaikka' päiväkodissa aivan tuulesta temmattu ajatus? Varmaan aika mahdoton ajatus helsingin täysissä päiväkodeissa :(

hätäpaikka. mitä se auttaa jos vauva ei nuku päivälläkään, jos nukkuu nii hyvä se.? meneehän se 1,5v siinä siivellä jos vauvan kans pitää puuhastella.

meillä oli sellainen malli joka nukku kyllä yön (tissi suussa) :x mutta päivät lekku ja kekku läpeensä.. +2 vanhempaa lasta joille oli pöperöt eteen työnnettävä kiljuvasta pikkuveljestä huolimatta..
 
No jos vuorokauden unisaldo on se pari tuntia niin ei kyllä todellakaan mene ylivilkas 1,5v siivellä, ihan jo hänen turvallisuutensa vuoksi.

Tällä hetkellä vauva nukkuu päivällä ja kitisee yöt, mutta on vasta niin pieni ettei jaksa vaan valvoa päivällä, tilanne varmaan muuttuu pian. Tyttö vielä syntynyt rv 37+1.
 
Kielletty: esikolla ei ainakaan mitään apua ollut kolmedta käynnistä mutta osteopaatilta tosiaan löytyi apu. Sinne sitten ensi viikolla jos koliikki nyt tästä puhkeaa.

Pelottaa kuitenkin ettei apua löydy, koliikin syyt kun on niin hakusessa ja eri lapsilla auttaa eri asiat...
 
Alkuperäinen kirjoittaja pohtija:
Mitä mieltä olette siitä, että joidenkin mielestä koliikkia ei ole edes olemassa, on vain nälkäisiä lapsia...?

Sitä mieltä että näin todennut ei ole koliikkivauvaa eläessään nähnyt.
Esikko oli pari kertaa lastenklinikallakin kun huudot oli niin rajuja ja ylilääkäri oli kauhuissaan kun pieni niin kivuissaan selkä kaarella ettei reagoinut mihinkään ulkoisiin ärsykkeisiin.

Nyt jos lähtis yrittämään vielä unta talteen yötä varten kun pikkunen tuhisee niin tyytiksenä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii harmaana:
Kielletty: esikolla ei ainakaan mitään apua ollut kolmedta käynnistä mutta osteopaatilta tosiaan löytyi apu. Sinne sitten ensi viikolla jos koliikki nyt tästä puhkeaa.

Pelottaa kuitenkin ettei apua löydy, koliikin syyt kun on niin hakusessa ja eri lapsilla auttaa eri asiat...

Voi että, toivottavasti pian helpottaa, paljon jaksamista sinne :hug: Meidän lapsilla on 1v2kk ikäeroa, ja meidän tapauksessa kyllä se vauva on ollut sekä kuka tulee miun ja esikoisen siivellä, mutta ei olekaan koskaan ollut vaativa. Huomiota toki saa kyllä :)
 
Mitä mieltä muut ovat tuosta koliikista ja siitä mielipiteestä, että semmoista ei ole olemassakaan...? Itse en siis tiedä, minulla ei ole koliikkivauvaa ollut (ONNEKSI!!! )

Toivon mukaan ei tulekaan...Voimia koliikkivauvojen vanhemmille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pohtija:
Mitä mieltä muut ovat tuosta koliikista ja siitä mielipiteestä, että semmoista ei ole olemassakaan...? Itse en siis tiedä, minulla ei ole koliikkivauvaa ollut (ONNEKSI!!! )

Toivon mukaan ei tulekaan...Voimia koliikkivauvojen vanhemmille.

Minä en itse ehkä usko koliikkiin.

Anna Wahlgren on myös sitä mieltä, ja kertoo Lapsikirjassaan että jokainen hänen tapaamansa koliikkivauva on "parannettu" ruoalla. Suosittelen luettavaksi, ei siitä haittaakaan ole, jos kokeilee.
 

Yhteistyössä