Miten saisin isältä osansa perheen elättämiseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Köyhä äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Köyhä äiti

Vieras
Olen aivan neuvoton:

Meillä on 3kk poika, jonka "hankkimisesta" on aikanaan yhdessä sovittu. Miehen sukulaiset ja ex aiheuttavat kovasti paineita taustalla, ja mies on ikään kuin puun ja kuoren välissä; heille esittää ettei todellakaan ole halunnut tätä lasta, mutta totuus ei siis ole tämä. Sukulaiset haluavat uskoa niin, sillä eivät eivät siedä minua ( emme ole koskaan olleet tekemisissä, he eivät hyväksy miehen eroa exästä, tai sitä että minä olen kuvioissa mukana ).

Mies on aina elänyt leveästi. Ex elätti perheen, todella varakas kun on, ja mies sai käyttää omat rahansa omiin menoihinsa. Kahdelle tästä liitosta olevalle lapselleen hän tuo edelleen kalliita tuliaisia ulkomaanmatkoiltaan ja vie milloin minnekin, omilla rahoillaan.

Ennen meidän lapsen syntymää hän osallistui mm. ruokalaskun maksuun napisematta ja antoi minulle rahaa jos tarvitsin, vaikka töissä kävinkin, enkä ihan surkealla palkalla. ( Hänelle on noin tuplasti isommat tulot kuin minulla. Tällä hetkellä vielä enemmän. )

Nyt tilanne on muuttunut todella kurjaksi. Hän on sitä mieltä, että hän ei ala muuttamaan elämäntyyliään siksi, että minä olen kotona vanhempainpäivärahan varassa. Pitäisi kuulemma laittaa tuo vauva hoitoon ja mennä takaisin töihin jos en kerran pärjää.
Minä maksan vuokrasta puolet, netti-ja sähkölaskut kokonaan, kaupassa käynnit hoidan minä täysin ( ei, hän ei ole kantamassa painavia kasseja, saati maksamassa ), ja kaikki lapseen liittyvät kulut hoidan minä. Maidot, vaipat, sairaalalaskut, vaatteet, kaiken. Onneksi ostin lapselle vaatteita raskaana ja töissä ollessani jemmaan.
Hän maksaa omistaan omia lainojaan, matkustelunsa, ryyppäämisen, kaiken maailman vempaimet jne. Joskus harvoin olen saanut 50? kauppaan, jos olen ollut täysin PA. Ja senkin viiskymppinen olen saanut hirveän jupinan kera.

Olemme siis avoliitossa. Onko olemassa lakia tai jotain "kättä pidempää", jonka nojalla ja avulla saisin mieheni osallistumaan yhteisen talouden pyörittämiseen? Kyllähän se laissa sanotaan, että isyyden tunnustettuaan isä on velvollinen elättämään lastaan, mutta tässä perheessä tätä lakia ei nyt ihan noudateta.
Tiedän mitä vastaatte, lähde vetämään ja vaadi elatusmaksut. Lähtisin, mutta en taloudellisista syistä vielä voi. Minulla on vanhaa velkaa, enkä selviäisi yksin kaikista kuluista ( mm. vuokrasta ) pääkaupunkiseudulla. En saa asumistukea, sen verran isot tuloni ovat. Mutta velkaa on riittävästi vielä muutamaksi vuodeksi...

En myöskään haluaisi erottaa lasta isästä noin pienenä, kun kunnollista suhdetta heidän välilleen ei ole vielä syntynyt. Tai on, tiedätte varmasti mitä tarkoitan. Lapsen kanssa mies kotona ollessaan kyllä leikkii, pitää sylissään jne. Ja lapsi nauttii siitä todella paljon, tuntuu että hän oikein odottaa isäänsä illalla kotiin.
Emme tappele lapsen kuullen, ja olen heittäytynyt aika välinpitämättömäksi miehen tekosia kohtaan. Mutta taloudellinen tilanteeni ahdistaa todella paljon, minulla ei jää euron euroa ylimääräistä rahaa pakollisten menojen jälkeen miehen rillutellessa milloin ulkomailla, milloin kotimaassa...

Että mitäs ehdotatte?

 
Arvaa kuinka montaa kertaa olen yrittänyt. Ei auta. Nyt hän on alkanut kääntää koko lapsensaantia minun projektikseni. Että minä kun kerran olen halunnut lasta, niin elätä se myös.
Tähän kun olen älähtänyt, hän suuttuu ja kääntää asiat aivan johonkin muuhun. Ja perinteiseen narsistien tapaan syyttää minua kaikesta...
Ennen pillereiden lopettamista hoin monta kuukautta, että onko aivan varma, että tuleva lapsi saa saman arvon ja oikeudet kuin miehen vanhemmat lapset. Tottakai oli silloin vastaus... Ja minä uskoin.
 
Mä "puhuin" samasta asiasta paljon kun olin vielä kotona. Tuo äskeinen olis voinut olla mun kirjoitus..Mietin lähtöä moneen otteeseen,mutta samoista syistä kun sinäkin päätin jäädä.
Tilanne helpotti vasta kun palasin töihin,ikäänkuin olisin saanut oman arvoni takaisin vasta kun tienaan osan perheen rahoista....
 
Niin, miksi olen tuollaisien miehen valinnut... Ollaan oltu yhdessä monta vuotta. Hän on hyvin avokätinen minua kohtaan aina. Paitsi siis nyt, lapsemme synnyttyä.
Tais tosielämä kolahtaa vähän puskista miehelle eteen. Hän ei tunnu tajuavan, ettei voi enää jatkaa samanlaista meininkiä kuin ennen lasta. Enkä kyllä usko, että ainut mies joka näin vastuuta pakoilee...
Kertokaa mitä olette muut tehneet vastaavan tilanteen muuttamiseksi?
 
Mitäs suostut tuohon että sinä maksat ja mies saa pitää omat rahat.Ja tuo ettei vara muka lähteä ja on velkaa ja et saa tukia niin lööperiä puhut,jos velkaa niin sossu ottaa ne huomioon tavalla tai toisella ja et olisi ensimmäinen kenellä menee ulosottoon miehen takia.Mutta jos kerran tykkäät asua noin ja kerjätä mieheltä ruokaraha niin mikäs siinä sitten,helpompaa sinulla vaan olisi jos saisit omat menot sun muut maksaa ja oletkos tullut ajatelleeksi kun mies siinä nurkissa asuu että voit laittaa sille ruuan ja pyytää annoksesta sen 5-7e jos kerran ei kauppaan anna rahaa ja joudut mukamas kaiken itse maksamaan niin minä en ainakaan ilmatteeksi antaisi ukon edes kotona syödä,nukkua saisi jos kerran puolet vuokrasta maksaa mutta puolet ruokarahaa kanssa tai maksaa joka ikisen rukalautasellisen erikseen tai käykööt ravintolassa syömässä;)
ja kannattaa nimetä ne omat ruuat siellä jääkaapissakin,ostakoot ukko omansa...kaljat
 
"Provo", mikään valtion ylläpitämä tukilaitos, on se sitten sossu tai kela, ei ota tukipäätöksissään huomioon menoina kulutuslainoja, autolainaa jne... Minulla on laina otettu, jotta sain monta vuotta sitten ulosottoon menneet laskut maksettua. Enkä aio enää menettää luottotietojani ne takaisin saatuani.

Alkuperäinen kysymys ei koskenut sitä, miten pärjäisin yksin, vaan sitä miten saisin miehen osallistumaan perheen elatukseen...
En katso, että ruoka-annoksesta rahastaminen olisi toimiva ratkaisu meille.
 
Lykkää sille laskupino naamaan eteen ja ihmettelette yhdessä,että milläs nämä maksetaan...
Ostat kaupasta ruuat vain itselles ja lapsille..Sitten kun kysyy,vastaat ettei ollut rahaa enempään.... :hug:
 
Meillä on sama ongelma. Rahaa kyllä löytyy miehen harrastuksiin, viihde-elektroniikkaan, autoihin yms mutta ei perheeseen. Rahaa en saa kauppaan koska "tuhlaan". Omista rahoista (khtuki ja lapsilisä) maksan koko perheen ruuat. Kun ne rahat loppuu, niinkun ne joka kuussa loppuu, mies käy kaupassa ja ostaa maitoa ja paketin jauhelihaa ja ihmettelee kuinka mä saan 60? menemään jollain kauppareissulla. Mies ei ole KOSKAAN (yhdessä 8 vuotta, lapsi 2v) ostanut vaippoja, pesuaineita tms. Lapsella on tällä hetkellä kaverilta saadut vaatteet käytössä koska mulla ei ole varaa ostaa isompia. Enkä saa senttiäkään mieheltä vaikka kuinka vaadin, ei kuulemma ole mistä antaa (miehelle jää kuussa käteen n.3000?).
 
sitten varmaan kannattaa harkita omaisuuden myymistä mm. se auto vai oletko joku materialisti että kaikki pitää saada vaikka velaksi,osta käteisellä.
Mitä hait kysymykselläsi,siis kai nyt tajuat itsekin ettei ukkosi tapoja muuta tuommoinen omaa napaansa tuijottaja,jos et ota ruokarahaa jokaisesta ruokalautasellisesta niin turha vikistä
itse siis haluat vapaaehtoisesti miehesi ruokkia eli älä valita että rahat loppu:( tee sille asialle jotain
 
Onpas vaikea tilanne. Entä jos laitat miehelle vaan kauppalistan jossa vaippoja jne ja pyydät tuomaan töistä tullessaan? Jos pienestä aloittamalla alkaisi osallistumaan suuremminkin.

Mun on vaikea eläytyä kun ite oisin nostanut kauhean metakan jo alunperin tollasesta tilanteesta.. Jos yhdessä asutaan niin en ymmärrä että vuokrat maksetaan puoliksi, meillä maksaa se kuka ensin ehtii tai kumman tilillä on rahaa.. Itse varmaan ottaisin miehen puhutteluun ja sanoisin ettei tällainen peli vetele, jos ei kerran lasta halunnut vaan on vastentahtoisesti harrastanut seksiä ilman ehkäisyä niin joko nostakoon mua vastaan raiskaussyytteen poliisilaitoksella tai sitten hyväksyköön tilanteen ja osallistukoon lapsen elatukseen yhtä lailla kuin minäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Köyhä äiti:
Tiedän mitä vastaatte, lähde vetämään ja vaadi elatusmaksut. Lähtisin, mutta en taloudellisista syistä vielä voi.

Meneekö teillä muuten hyvin? Tästä tekstistä välittyy että olisit miehen kanssa vain taloudellisista syistä ja vauvan isä-suhteen takia, muuten lähtisit heti litomaan. Jos mies kokee samoin, niin ehkä hänen käyttäytymisensä johtuu siitä? Ehkä teidän pitäis keskustella koko suhteesta, ei kuulosta reilulta sua eikä vauvaa kohtaan jos mies kertoo julkisesti ettei olisikaan tahtonut vauvaa.. Ehkä olis jonkun parisuhdeneuvonnan paikka joka tapauksessa, jossa voisi ottaa myös nämä raha-asiat esille.
 
Itselläni kokemusta vastaavanlaisesta suhteesta ja se suhde kariutui. Nykyään elän parisuhteessa, jossa tasa-arvo on kohdallaan. Päivääkään en enään kadu, että suhde päätettiin lopettaa, koska ei siitä mitään olisi tullut.
Parisuhdeneuvojalle meno auttaa selkeyttämään tilannetta. Jos ei mies suostu, niin käyppä itse. Puhuminen ammatti-ihmisen kanssa yleensä auttaa selkeyttämään omaa näkemystä.

Voimia sinulle! :hug:
 
Ei tuollaiseen tilanteeseen muu auta. Onko teillä ketään yhteistä tuttua tai sukulaista joka voisi auttaa jota mies kuuntelisi? Pystyisitkö saamaan miehen suvusta edes jonkun puolellesi? Joku joka herättäisi hänet unestaan. onko kaikki laskut sinun nimissä? Jos ei niin jätä miehen laskut maksamatta.

Mikä on saanut hänet muuttumaan noin täysin?
 
Meillä menee muuten ihan kohtalaisesti, on seksielämää, keskustellaan jne. Epäilen kylläkin vahvasti pettämisiä olleen, suuri osa hänen kavereistaankin on sellaisia jetset-elämää viettäviä "perheellisiä poikamiehiä". Kyllähän se tiedetään mitä reissuilla tapahtuu... Mies kyllä kertoo kavereidensa sekoilut, mutta kiistää omansa. Siksi varmaan kertookin niistä, että mielessään tuntee olevansa vähemmän syyllinen, kun kerran muutkin tekee...

Eniten minua nakertaa kuitenkin tämä tilanne, ettei isä kanna taloudellista vastuuta edes lapsestaan. Tietysti se sitten heijastuu kaikkeen olemiseen. Voitte kuvitella kuinka innossani olen aamulla antamassa krapulaiselle, rahansa edellisiltana juhlineelle miehelle seksiä, kun mietin samalla millä elän seuraavan viikon... Kyllä siinä on tunnelma pilalla jo valmiiksi.
Miehen yksi baarireissu kaikkineen maksaa noin 300-400?... Ja näitä kun on useita kuukaudessa...

Parisuhdeterapiaan en saisi miestä edes aseella uhaten, eihän hänellä ole mitään ongelmia. Ja minä voin kuulemma lähteä lätkimään, jos ei kuvio kelpaa. Hän tietää etten rahan takia sitä voi tehdä. Nauttii varmaan valta-asemastaan...

Asiaa hankaloittaa todella paljon se, että rakastan tätä miestä. Olen aina kauhistellut samankaltaisissa suhteessa elävien naisten elämää, ja vannonut, että minua ei miehet huijaa, eikä alista. Ja vannonut, että pettämisestä suhde on kerrasta poikki. Kyllä se vaan on niin, että vannomatta paras. Kolahti omaan nilkkaan.
 
Mies on kerran ollut naimisissa, ja koki sen asetelmaksi, jossa vaimo on vartija ja mies vanki. Ei mene toiste naimisiin.
Ehkä minä nyt tässä kärsinkin tuomiota vuorostani. Mies on nyt päässyt vankilanjohtajaksi.
 

Yhteistyössä