Miten sais lapsen syömään?

Meidän vajaa 2v lapsukainen ei suostu syömään. Tai siis syö hyvin hoidossa, mummolassa (molemmissa) mutta kun mä yritän antaa ruokaa niin ei suostu syömään. Ruokalajeja on vaihdeltu, on ollut kaupan valmisruokaa, on oma tekemää jne jne. Aina syödään yhdessä saman pöydän ääressä jne jne..kaikkee on kokeiltu mut ei..sitten monesti aamusin lapsella on kiljuva nälkä kun ei illalla suostunu syömään mitään ja aamupuuron syönti on siinä köhtaa yhtä kiukuttelua.

Lapsi on muutenkin hoikka ja sitä painoa tarkkailtu neuvollassa, anoppi päivitelly monesti että eikö sille anneta ruokaa ollenkaan (josta jo kerran hermostuinki)..toisaalta oma äitini käski rauhottua syöttämisessä kun syötin tyttöä aina niin paljon että lopulta oksensi..

Mikä avuks? Stressaa ja ahdistaa kun hengitetään niskaan ja kovaan ääneen sanotaan huudellaan että kauheeta on kun niin hoikka eikö äiti anna ruokaa. Sitten koittaa antaa ruokaa niin eipä maistu.

 

Mulla puolitoista vuotias poika ja samoten ruoka ei maistu. Oon stressannu itseni ihan piippuun välillä sen asian kanssa, kun kaikki sanoo että ompa pieni ja hoikka ja neuvolassakin tarkkailevat. Terve kyllä on kaikin puolin. Nyt oon viime aikoina ottanut rennommin ja kas, poika kyllä osaakin ilmoittaa kun on nälkä!! Menee syöttötuolin luo ja yrittää nousta siihen. Tai osoittaa sormella purkkiruokakaappia tai jääkaappia. Sitten syökin reippaasti sen mitä syö ja jatkaa menojaan.

 

Lopetat sen stressaamisen ja turhan miettimisen kyllä se syö kun sillä on nälkä.
Mulla poika on edelleen huono syömään ja meillä toimii se että silloin syödään kun ruoka on pöydässä (n.3h välein) ja sitä mitä on ja jos ei oo nälkä niin sitten ei, ruoka pois ja leikkimään. Ja seuraavan kerran syödään sit kun on ruoka-aika ja jos ei vieläkään maistu niin ei ja sama juttu.kyllä meillä muutaman syömättömyys kerran/päivän jälkeen ruoka on alkanut maistumaan sen kummempaa numeroo siitä tekemättä.Ei mullekkaan aina ruoka maistu ja toisinaan taas oikein hyvin ja niin se varmaan on lapsillakin ja toiset on vaan vähäruokaisia koko elämänsä ja silti pysyvät hengissä ja ovat terveitä.

 

Meilla on ollut ihan sama juttu tyton kanssa vaikka onkin vahan nuorempi (1v3kk) mutta sama pelaaminen ruuan kanssa kotona alkoi heti vuoden taytettyaan. Valilla meni viikko ettei syonyt lamminta ruokaa ollenkaan. Nyt meilla on sama rytmi kuin edella eli ruoka on tarjolla ruoka-aikaan ja jos ei syoda niin sitten ei syoda, ei koiteta tuputtaa eika lahjoa vaan tyynesti lapsi takaisin lattialle leikkiensa pariin. Odotetaan sitten seuraavaan kertaan ja samalla aiti koittaa pitaa hermonsa kurissa ihan kuin ei olisi mitaan valia syoko neiti vai ei (oskarin arvoinen suoritus valilla ). Kumma juttu, mutta sen jalkeen ruoka on alkanut maistua paremmin, ei nyt vielakaan syo joka aterialla kunnolla mutta vahan kuitenkin. Tuntuu etta nuo pienet reagoi siihen kuinka ison numeron siita syomisesta tai syomattomyydesta tekee, mita suurempi meteli ja kohu sita varmemmin suu pysyy kiinni. Ja perusterve lapsi kylla syo ennen kuin henki lahtee
Sita en kylla osaa sanoa, etta mita tehda niiden kritiikin antajien kanssa. Itsellakin meinaa palaa hermo kun isoaiti ihmettelee enko osaa tehda lapselle ruokaa. Onhan tytto hoikka, mutta niin olen minakin aina ollut ja terveena pysynyt.

 

Meilla on ollut ihan sama juttu tyton kanssa vaikka onkin vahan nuorempi (1v3kk) mutta sama pelaaminen ruuan kanssa kotona alkoi heti vuoden taytettyaan. Valilla meni viikko ettei syonyt lamminta ruokaa ollenkaan. Nyt meilla on sama rytmi kuin edella eli ruoka on tarjolla ruoka-aikaan ja jos ei syoda niin sitten ei syoda, ei koiteta tuputtaa eika lahjoa vaan tyynesti lapsi takaisin lattialle leikkiensa pariin. Odotetaan sitten seuraavaan kertaan ja samalla aiti koittaa pitaa hermonsa kurissa ihan kuin ei olisi mitaan valia syoko neiti vai ei (oskarin arvoinen suoritus valilla ). Kumma juttu, mutta sen jalkeen ruoka on alkanut maistua paremmin, ei nyt vielakaan syo joka aterialla kunnolla mutta vahan kuitenkin. Tuntuu etta nuo pienet reagoi siihen kuinka ison numeron siita syomisesta tai syomattomyydesta tekee, mita suurempi meteli ja kohu sita varmemmin suu pysyy kiinni. Ja perusterve lapsi kylla syo ennen kuin henki lahtee
Sita en kylla osaa sanoa, etta mita tehda niiden kritiikin antajien kanssa. Itsellakin meinaa palaa hermo kun isoaiti ihmettelee enko osaa tehda lapselle ruokaa. Onhan tytto hoikka, mutta niin olen minakin aina ollut ja terveena pysynyt.

Meillä on täysin sama tilanne kuin sinulla. Syömistemppuilu alkoi tasan yksivuotispäivänä. Viime viikko meni ilman ruokaa lähes joka päivä. Muutamia jogurtteja meni, muutamia lusikallisia puuroa tai lämmintä ruokaa, ei muuta. Ei edes herkkuja. On äärimmäisen itsehillintäkykyä vaativaa touhua, kun suu ei aukene vaan pää kääntyy sivulle ja käsi paiskaa täyden lusikan pois. Kaikki keinot yritettiin aina ruokapaikan, ruokavalion, tyylin, määrän , lelujen, kirjojen ja aikojen ym. suhteen, ei mikään auttanut. Viikon sitä kesti, nyt menee kolmatta päivää vähänparemmin, mutta merkit on taas ilmassa... huoh. Ei tuputeta...

 

Meillä on auttanut se että laitan 1 v tytölle omalle muovilautaselle pari lusikallista ruokaa, jota se saa läärätä omalla lusikallaan. Vaihtoehtoisesti tökkii lusikallaan varsinaista ruoka-annosta, tai syö sormin jotain mahdollisimman vähän sotkevaa (ruisleipää tms kuivakkaa) Jos ei pääse osallistumaan itsensä syöttämiseen niin ei luukku aukene. Ellei ole kiljuva nälkä.

Toisekseen kannattaa myös yrittää pidentää ruokailuväliä. esim 3 tunnista 4 tuntiin. (auttoi meillä) Eikä välipaloja.

Tuntuu siltä että mitä enemmän itse hiiltyy, sitä varmemmin lapsi ei syö... Itse syön useimmiten samaan aikaan, ja jos lapsi ei syö niin alan itse hyväntuulisesti keskittyä omaan ruokaani ja jossain vaiheessa tyttökin haluaa aloittaa syömisensä.

Joskus ruokailutilanteista on tullut taistelutanner jossa lapsi testaa omaa vallankäyttöään, huumoria ja pitkää pinnaa peliin vaan niin tilanne laukeaa. Harvoinpa ne nälkään täällä meidän pöytien äärellä kuolee! Ja lapsilla on kausia jolloin ne syö tosi niukasti.

 

Meijän pikkulikka (1 v) on kulkenu syntymästä asti alakäyrillä ..jos ikää kattoo niin pitäs olla varmaan 2-3 kiloo enemmän painoo ..mutta muuten kaikki ok
Syö mitä syö ja jos ei ruoka maistu niin olkoon ilman. Ihan ärsyttää kuulla kommentteja siitä etten muka antais lapselle ruokaa! ..eli tiedän ap:n tunteen

No jokatapauksessa meillä auttaa se ku yrittää saada tytön keskittymään johonki ihan muuhun ku siihen ruokaan mitä laitan sen suuhun ..otan vaikka sen lempi lelun tai kirjan tai vaikka vaan ihan juttelen niitä näitä ja yritän saada sen "mukaan keskusteluun", eli kaikki huomio pois ruoasta ja näin se avaa sen suunsa melkeen huomaamattaan ..ja kyllä se jossain vaiheessa sitte ilmottaa ku tankki tulee täyteen Eli ei kyse nyt oo mistään väkisin syöttämisestä!!! Tyttö syö hyvällä ruokahalulla sen mitä syö mutta se vaan vaatii jotain pientä virikettä siihen ja johan alkaa ruoka maistuun

 

Meidän poika söi tänään lämpimän ruuan koko annoksen! Upeeta mahtavaa! En muista milloin ois viimeksi noin käynyt.