Meillä on ollut jo kahden kuukauden ikäisestä asti tietynlainen päivärytmi. Silloin herättiin, kun herättiin, syötiin kun syötiin, seurusteltiin tai simahdettiin siinä välissä.. Aamun kolmannen tai neljännen syötön jälkeen mentiin pitemmille päikkäreille vaunuihin ja ulos, sitten ilta taas syötiin, seurusteltiin, simahdettiin, syötiin..., kunnes mentiin yö unille.
Puolivuotiaasta, jos ei jo aiemminkin meidän päivät on näyttäneet tältä:
Aamulla herätään, juodaan pikku maidot, katsotaan aamupiirretyt.
Syödään puuro, jonka jälkeen ulkoillaan tai leikitään sisällä.
Puolen päivän aikaan päikkärimaidot naamaan ja päikkärit 3-5 tuntia.
Päikkäreiden jälkeen leikitään ja syödään välipala.
Sitten ulkoillaan, käydään kaupassa tai leikitään, kunnes lämmin ruoka, jonka jälkeen taas leikitään tai käydään ulkona esim. pulkkailemassa.
Ja kun kello lähestyy ilta yhdeksää käydään joko kylvyssä tai sitten laitetaan yöpuku suoraan ja iltavellille ja nukkumaan.
Ja aamulla jatketaan samalla rutiinilla.
Jos käydään kyläilemässä, tehdään se joko ennen päikkäreitä aamulla tai sitten päikkäreiden jälkeen. Ruokailut voi hoitaa myös kylässä.
Kyllä meidän päivät on hyvin ennakoitavissa ja hyvä niin.. En ihan turhana pitäisi sitä, kun sanovat, että rutiinit tuovat turvallisuuden tunnetta lapselle. On se mukavaa varmaan neidistäkin tietää suurin piirtein, että mitä tietyt eleet ja tekemiset tarkoittavat ja mitä niistä seuraa.