MITEN SAATTE LAPSET TOTTELEMAAN?

Paljon kuri ja rangaistus ja paljon karkkia B)

 

Me ollaan molemmat miehen kanssa rauhallisia vaikkakin ulospäinsuuntautuneita ja niin on 2,5v. poikakin. On ollut vauvasta asti rauhallinen ja jotenkin hyväntuulinen suurimman osan ajasta. Tietysti on ollut myös uhmaakin ja ei olla annettu periksi sellaisissa tilanteissa mitkä ovat sitä vaatineet. Kaupassa ja kylässä on tosi kiltisti. Mutta eiköhän tuo ole kaikkein eniten kuitenkin luonnekysymys miten lapsi käyttäytyy. Osa lapsista on vaan sellasia, että vaikka vanhemmat pistäis kuinka johdonmukaiset rajat ja käyttäytyisivät itsekin esimerkillisesti niin kaikkiin lapsiin ei vaan tehoa ne samat keinot. Silti lapsella voi kuitenkin toimivassa perheessä olla turvallinen olo huolimatta siitä kuinka vilkas hän on ja miten helliä tai kovia keinoja hänen kanssaan joudutaan käyttämään. Eiköhän jokaiselle joskus tule niitä tilanteita, että on täysin neuvoton.

 

Perustelemalla, selittämällä, (uhkailemalla ja palkitsemalla). Mulla on toooooosi vilkas poika. Kun sillä alkaa keittää, otan syliin ja "pakotan" kuuntelemaan. Sitten selitän asian ja perustelen miksi ei saa tehdä sitä mitä se milloinkin tekee. Toimii meillä yleensä. Kotona joutuu jäähylle jos ei varotuksesta tottele. Vieraissa paikoissa toimii yleensä huomion kiinnittäminen muualle.

 

No onko teillä joilla on tosi rauhalliset lapset tosi tiukka kuri tai oletteko itse todella rauhallisia?

Mä olen itse aika eläväinen tapaus ollut aina ja näen lapsessani kyllä saman. Enemmän höpsötän kuin olen tiukka. Mulla on pitkä pinna ja ajattelen aika paljon sitä, että harvemmin ne lapset syyttä suotta käyttäytyvät niin. Jos lapsi on nälkäinen ja väsy, niin varmasti kilteinkin hilluu ja huutaa. Enemmän meillä on tuota löysää kuria kuin ankaraa kuria ja luulenkin sen olevan osittain syy, että teho komentamiseen ei ole mennyt . Pienistä en viitsi nostaa haloota.

 

Paljon on kyllä kiinni ihan varmasti lapsen luonteestakin. Meillekin eräs pariskunta leikkii aina jotain huppukasvattajia kun heidän muksunsa on aina ollut niin rauhallinen ja hyvin käyttäytyvä ja vauvasta nukkunut 12 tunnin uniakin. Välillä melkein toivon, että tekevät sen kakkosen ja katsotaan miten käy..

 

Paljon on kyllä kiinni ihan varmasti lapsen luonteestakin. Meillekin eräs pariskunta leikkii aina jotain huppukasvattajia kun heidän muksunsa on aina ollut niin rauhallinen ja hyvin käyttäytyvä ja vauvasta nukkunut 12 tunnin uniakin. Välillä melkein toivon, että tekevät sen kakkosen ja katsotaan miten käy..

Voihan se toki olla niinkin, että mäkin kuvittelen vain meidän lapsen käyttäytyvän hyvin kun en nyt niin tiukkis ole mistään. Eli pieni elävyys on kyllä ihan normaalia, jos ei ihan älyttömyyksiin mene. Ja luonnehan se ratkaisee paljonkin. Kaverin lapsi vetää makarooniksi kaupassa ja on ihana, hyvin käyttäytyvä lapsi esim. ilman äitiä/isää synttäreillä. Kyllä niistä pääsääntöisesti isompana ihan fiksuja ja käyttäytyviä tyyppejä kasvaa.

 

rauhallinen vanhempi > rauhallinen lapsi
eli olette esimerkkinä lapsillenne , aivan turhaa syyttää lasta mistään

Ja pas*at.

NÄIN !?

 

Meidän puolitoistavuotias on temperamenttinen ja erittäin vauhdikas. Ei tottele taas vaihteeksi lainkaan, huutaa ja taistelee kuin hullu kun ulkovaatteita puetaan. Ulko-ovi kun aukeaa niin pieni mies on taas niin riemuissaan.... hermot menee äidillä usein ja itsellä ei tosiaan pitkä pinna. Meillä selkeät rutiinit ja lahjonta (valitettavasti jo tässä vaiheessa ) auttaa. Yleensä kun tietää saavansa maitoa niin suostuu esim. vaipan vaihtoon.
Toinen lapsi on toivottavasti vähän rauhallisempi.
Ihan tasapuolisuuden nimissä toivon, että joka perheeseen tulis tasapuolisesti temperamenttisia ja rauhallisempia lapsia. Tuo on ihan peetä mitä noiden rauhallisten lasten vanhemmat selittää, että kun OVAT NIIN TÄYDELLISIÄ KASVATTAJINA. Eiköhän jokainen vanhempi tee parhaimpansa, toiset ovat pidempi pinnaisia ja myös lapset ovat vaan toisilla hieman helpompia. Kasvatusmetodeja on monenlaisia ja toivottavasti kaikki löytävät parhaat konstit omiinsa, mutta TURHA NOSTAA ITSELLEEN KRUUNUA TÄYDELLISENÄ KASVATTAJANA OLOSTA KUN KUKAAN EI TOSIAAN OLE OLLUT KASVATTAMASSA KUIN NIITÄ OMIA LAPSIAAN!!

Paljon voimia kaikille temperamenttisten ja itsepäisten lasten vanhemmille!

 

Meillä hellitään lasta paljon, MUTTA EI LELLITÄ. Suukkoja saa ja halauksia vaikka millä mitalla. Mutta lellimistä harrastan vähän. Meillä ollaan rauhallisia eikä riehuta muutenkaan. Mutta ollaan kyllä sosiaalisia.

Musta pitää olla johdonmukainen. Lapselle pitää selittää asiat ja antaa pieniä mahdollsuuksia valita.

Nykyään mennään niin lapsen ehdoilla.

 

rauhallinen vanhempi > rauhallinen lapsi
eli olette esimerkkinä lapsillenne , aivan turhaa syyttää lasta mistään

Joo, peesaan tätä. Kaikkeni mä olen tehnyt, mutta en ole kyennyt hillitsemään itseäni. Jos en halua juoda enää, heitän juomalasin lattialle. Jos en jaksa käydä pissalla ennen ulos lähtöä, alan karjua kun joku edes ehdottaa. Kun minua suututtaa, heittäydyn spagetiksi enkä kävele eteenpäin. Mies on joutunut kantamaan minut. Kun en saa tahtoani läpi, käyn maahan makaamaan mahallani ja huudan. Keskellä kauppaakin! 2-vuotias tekee siis juuri kuten on oppinut äidiltään.

Mallista se kaikki lähtee :xmas:

Voi pyhä yksinkertaisuus jos joku ei tajua mikä on uhmaikä? Enemmän olisin huolissani lapsista, jotka toimivat kuin robotit eivätkä ikinä näytä negatiivisia fiiliksiään vanhemmilleen.

Ja kyllä meilläkin jo nykyään saattaa neiti kävellä kiltisti ihan koko kauppamatkan ajan. Riskejä en ota ja yksin lähde kahden lapsen kanssa kauppaan. Mieluiten yksin B)

 

rauhallinen vanhempi > rauhallinen lapsi
eli olette esimerkkinä lapsillenne , aivan turhaa syyttää lasta mistään

Joo, peesaan tätä. Kaikkeni mä olen tehnyt, mutta en ole kyennyt hillitsemään itseäni. Jos en halua juoda enää, heitän juomalasin lattialle. Jos en jaksa käydä pissalla ennen ulos lähtöä, alan karjua kun joku edes ehdottaa. Kun minua suututtaa, heittäydyn spagetiksi enkä kävele eteenpäin. Mies on joutunut kantamaan minut. Kun en saa tahtoani läpi, käyn maahan makaamaan mahallani ja huudan. Keskellä kauppaakin! 2-vuotias tekee siis juuri kuten on oppinut äidiltään.

Mallista se kaikki lähtee :xmas:

Voi pyhä yksinkertaisuus jos joku ei tajua mikä on uhmaikä? Enemmän olisin huolissani lapsista, jotka toimivat kuin robotit eivätkä ikinä näytä negatiivisia fiiliksiään vanhemmilleen.

Ja kyllä meilläkin jo nykyään saattaa neiti kävellä kiltisti ihan koko kauppamatkan ajan. Riskejä en ota ja yksin lähde kahden lapsen kanssa kauppaan. Mieluiten yksin B)

HMMM Joitten palstalaisten mukaan uhmaikää ei ole olemassakaan! Tiedä sitten meillä se on ainakin!