Miten saan miehen ymmärtämään mua????????

[ei jaksa]

Kun me riidellään, loukkaannun tosi helposti. Olen herkkä, koska olen kokenut ja nähnyt lapsuudessa paljon riitoja ja mua on syyllistetty ja hakattu.
Kun miehen kanssa tulee riitaa, niin en kestä sitä, että hän huutaa mulle ensin ajattelematta ja vähän ajan päästä tulee pyytämään anteeksi. Sen takia tulee pyytämään anteeksi, koska sanon, etten halua enää nähdä hänen sukulaisia, enkä halua heille esittää, että asiat on hyvin. Välillä tuntuu, etten haluaisi jatkaa suhdetta. Sen takia hän yrittää tehdä sovintoa, koska hänelle on kaikki kaikessa, että mennään käymään hänen äidillään ja siskollaan ja yksin hän ei sinne mene. ei jaksa.

 

[ap]

Ja musta tulee kokoajan pitkä vihaisempi.... kohta varmaan olen viikon vihainen.

 

[pessimisti]

Mulla on sama juttu kuin sulla...Ahdistavassa ilmapiirissä oon kasvanut ja joutunut kokea saman viime vuosina tässä pieleenmenneessä suhteessa. Mutta viimein on muuttamassa omaan asuntoon, ehkä sullekkin ero olis parasta? Tuskin koskaa sua ymmärtää.

 

[ap]

Meillä on hyviäkin hetkiä. Mutta en voi ymmärtää, miksei vois opetella kohtelemaan mua tavallista herkempänä ihmisenä... miks pitää vaan reuhata.

 

[ap]

Ja tilalle sit joku, jonka kans koko tutustumisprosessi uudelleen...kauheata, ei se vuodessa, parissa tapahdu :/ mutta ei ole vissiin muuta vaihtoehtoa.

 

[vieras]

vallankäyttöä on myös mököttäminen ja herneen nenuun vetäminen pienistäkin kommenteista.. herkkänahkaiset tuntuu aina kaipaavan että heitä pitää ymmärtää ja heidän herkkyyttensä tarvitsee hyväksyä sellaisenaan... mitäs jos itse opettelisit pois herkkänahkaisuudesta? herkkänahkaisenkin elämänmuutos lähtee hänestä itsestään, ei muista. ja sori jo etukäteen kun varmaan loukkasin

 

[ap]

vallankäyttöä on myös mököttäminen ja herneen nenuun vetäminen pienistäkin kommenteista.. herkkänahkaiset tuntuu aina kaipaavan että heitä pitää ymmärtää ja heidän herkkyyttensä tarvitsee hyväksyä sellaisenaan... mitäs jos itse opettelisit pois herkkänahkaisuudesta? herkkänahkaisenkin elämänmuutos lähtee hänestä itsestään, ei muista. ja sori jo etukäteen kun varmaan loukkasin

Et loukannut. En vaan ymmärrä, miten joku voi puolustaa huutajaa, sinun mielestä mun on kestettävä...aika nurinkurinen ajatusmaailma. Toki olen itse työstänyt itseäni, mutta en voi sille mitään, että lapsuudessa koettu vaikuttaa nykyseen. Eli en voi SIETÄÄ riitoja...

 

[joo]

ja sori jo etukäteen kun varmaan loukkasin

Näytätpä olevan Tosi pahoillasi loukkaamisesta...

 

[ap]

ja sori jo etukäteen kun varmaan loukkasin

Näytätpä olevan Tosi pahoillasi loukkaamisesta...

No näkihän se koko viestistä, että piti vaan tulla aukomaan päätään. En ottanut tosissaan ollenkaa

 

[vieras]

riidat ovat osa elämää, en usko että voit koskaan löytää parisuhdetta jossa ei tulisi riitoja. en ole sanonut että olisi vain kestettävä... mutta muutos asioihin lähtee sinusta itsestäsi. Olkoon se sitten vaikka ero, jos koet että muuta tietä ei ole. Tekstisi perusteella miehesi kuitenkin välittää sinusta, hän pyytää anteeksi käytöstään. Miten itse näytät vihaisuutesi? vaikenemalla kuin muuri? joskus huutajakin koettaa saada toisesta ulos edes jotain.. on hyvin turhauttavaa kun asiat ovat solmussa ja jos "vastapuoli" vain vetäytyy itseensä (ilmaisee ettei halua asiaa käsitellä) niin tuntuu kuin hakkaisi päätänsä seinään... En minä sinusta voi vannomaan mennä mutta lähipiirin herkkänahkaiset heittäytyvät kyllä usein pelkäksi uhriksi, ihan kuin heidän käytöksellään ei olisi osaa eikä arpaa konflikteihin. tai saattavat sanoa että no sanoinhan minäkin väärin mutta kun olen niiiiiiiiiiiin herkkä...

 

[Blue]

Parisuhteeseen kuuluu että on riitoja. Miksi miehesi pitäisi ymmärtää sinua ja patoa paha olonsa koska sinulla ollut vaikea lapsuus, mutta sinä et voi/halua ymmärtää että hänen pitää välillä tuulettaa tunteitaan (niikuin normaalissa parisuhteessa tehdään) vaan syytät pelkästään häntä ongelmaksi? Hän riitelee ja pyytää sitten anteeksi, fiksua riitelyä. Eri asia olisi jos hän ei pyytäisi anteeksi tai syyttäisi sinua riidasta tms. Olet liian herkkänahkainen ja vaadit että miehesi pitää ymmärtää sinua mutta sinulta ei kuitenkaan heru ymmärtämystä miehellesi..

 

[vieras]

heh, uskomatonta en auo päätäni, olen oikeasti sitä mieltä että herkkänahkaisten on itse kasvatettava nahkaansa eikä vaatia muilta loputonta ymmärrystä. Miten hyvin itse osoitatte ymmärrystä muille????

 

[joo]

Et loukannut. En vaan ymmärrä, miten joku voi puolustaa huutajaa, sinun mielestä mun on kestettävä...aika nurinkurinen ajatusmaailma. Toki olen itse työstänyt itseäni, mutta en voi sille mitään, että lapsuudessa koettu vaikuttaa nykyseen. Eli en voi SIETÄÄ riitoja...

Ei ole mikään pakko kestää huutamista.
Riitelemään voi opetella myös ilman huutamista ja riehumista. Täysin riidatonta liittoa sitten ei taida juurikaan olla olemassa tai jos on niin ei sekään hyvältä kuullosta, lähinnä siis ajattelen että silloin padotaan kaikki sisälle.
Mutta niin, miehen pitäisi itse haluta opetella siihen että ei ala huutamaan.

Mitä jos yrittäisit miehelle selittää, vaikka kirjeellä miltä se huutaminen sinusta tuntuu? (varmaan olet selittänytkin, mutta jos jotenkin saisi todella ymmärtämään sen )

Lapsuudessa koettu todellakin vaikuttaa nykyisyyteen eikä sitä niin vaan häivytetä millään "siedätyshoidolla".

 

[vieras]

Teillä kummallakin taitaa olla opeteltavaa riitelemisessä. Ainakin käsitin, että sanot ettet halua tavata miehen sukulaisia vaikkei riita heistä olisikaan. Loukkaatko itse tahallasi miestäsi.

 

[joo]

heh, uskomatonta en auo päätäni, olen oikeasti sitä mieltä että herkkänahkaisten on itse kasvatettava nahkaansa eikä vaatia muilta loputonta ymmärrystä. Miten hyvin itse osoitatte ymmärrystä muille????

Ai että ihan tosissasi olet? No ei se mitään. Eli ap:n pitäisi purra huulta ja ottaa kaikki vastaan, ihan sama miltä se tuntuu? Miehen pitää saada purkautua ja se on oikein sit, pitäähän ap:n huomioida miestä.
Ei ap:ta tarvitse huomioida mitenkään, mitäs on "herkkänahkainen". :headwall:

Voin kertoa että ei se nahka kyllä paksune yhtään altistamalla itseään jatkuvasti tilanteeseen mikä tuntuu pahalle.
Jos kumppani on fiksu hän osaa huomioida toisen. Myös riidellessä.

Asioita voi selvittää myös puhumalla normaali äänellä. Riidelläkin voi ilman korottamatta ääntään.

 

[ap]

Parisuhteeseen kuuluu että on riitoja. Miksi miehesi pitäisi ymmärtää sinua ja patoa paha olonsa koska sinulla ollut vaikea lapsuus, mutta sinä et voi/halua ymmärtää että hänen pitää välillä tuulettaa tunteitaan (niikuin normaalissa parisuhteessa tehdään) vaan syytät pelkästään häntä ongelmaksi? Hän riitelee ja pyytää sitten anteeksi, fiksua riitelyä. Eri asia olisi jos hän ei pyytäisi anteeksi tai syyttäisi sinua riidasta tms. Olet liian herkkänahkainen ja vaadit että miehesi pitää ymmärtää sinua mutta sinulta ei kuitenkaan heru ymmärtämystä miehellesi..

Joo, lueppa uudelleen. Ei kuule ikinä pyydä muulloin anteeksi, kuin silloin kun ollaan menossa sukuloimaan. Kun sanon, etten lähde vetämään sinne mitään roolia ja esittämään onnellista...niin kylläpä tullaan kohta nuoleskelemaan ja pyytämään anteeksi.. eli todellisuudessa ei halua tehdä sovintoa.

 

[ap]

Teillä kummallakin taitaa olla opeteltavaa riitelemisessä. Ainakin käsitin, että sanot ettet halua tavata miehen sukulaisia vaikkei riita heistä olisikaan. Loukkaatko itse tahallasi miestäsi.

Ehkä pitäis opetella joo. Mutta, kun en halua riidellä ollenkaan :/

 

[Juu]

Parisuhteeseen kuuluu että on riitoja. Miksi miehesi pitäisi ymmärtää sinua ja patoa paha olonsa koska sinulla ollut vaikea lapsuus, mutta sinä et voi/halua ymmärtää että hänen pitää välillä tuulettaa tunteitaan (niikuin normaalissa parisuhteessa tehdään) vaan syytät pelkästään häntä ongelmaksi? Hän riitelee ja pyytää sitten anteeksi, fiksua riitelyä. Eri asia olisi jos hän ei pyytäisi anteeksi tai syyttäisi sinua riidasta tms. Olet liian herkkänahkainen ja vaadit että miehesi pitää ymmärtää sinua mutta sinulta ei kuitenkaan heru ymmärtämystä miehellesi..

Joo, lueppa uudelleen. Ei kuule ikinä pyydä muulloin anteeksi, kuin silloin kun ollaan menossa sukuloimaan. Kun sanon, etten lähde vetämään sinne mitään roolia ja esittämään onnellista...niin kylläpä tullaan kohta nuoleskelemaan ja pyytämään anteeksi.. eli todellisuudessa ei halua tehdä sovintoa.

No toisaalta, sä roikotat häntä toivossa ihan vaan siks kun pelkäät ettet löydä nopeesti parempaa.

Sä et suostu hyväksyyn häntä tempperamenttisena, koska haluat olla herkkä herneprinsessa. Ja hän ei suostu hyväksyyn sua herkkänä, koska on ite enempi helposti tulistuva. Joten pata kattilaa soimaa....

 

[vieras]

heh, uskomatonta en auo päätäni, olen oikeasti sitä mieltä että herkkänahkaisten on itse kasvatettava nahkaansa eikä vaatia muilta loputonta ymmärrystä. Miten hyvin itse osoitatte ymmärrystä muille????

Ai että ihan tosissasi olet? No ei se mitään. Eli ap:n pitäisi purra huulta ja ottaa kaikki vastaan, ihan sama miltä se tuntuu? Miehen pitää saada purkautua ja se on oikein sit, pitäähän ap:n huomioida miestä.
Ei ap:ta tarvitse huomioida mitenkään, mitäs on "herkkänahkainen". :headwall:

Voin kertoa että ei se nahka kyllä paksune yhtään altistamalla itseään jatkuvasti tilanteeseen mikä tuntuu pahalle.
Jos kumppani on fiksu hän osaa huomioida toisen. Myös riidellessä.

Asioita voi selvittää myös puhumalla normaali äänellä. Riidelläkin voi ilman korottamatta ääntään.

Lueppa kommenttini uudelleen.En ole sanonut että mitä tahansa pitää sietää.
Edelleen odotan vastausta siihen miten herkkänahkaiset huomioivat muiden tunteet? niidenkin jotka välillä huutavat mutta osaavat myös pyytää anteeksi? ja miten herkkänahkainen itse käyttäytyy riitatilanteessa? mököttääkö? uhkaileeko ilman äänen korottamista? fiksuutta vaaditaan riidassa molemmilta osapuolilta.

 

[ap]

Mä vaan stressaannun huutamisesta ja meen semmoseen tilaan, että haluan pakokauhun omasesti pois siitä tilanteesta. Alan jotenkin heti haluamaan ulos suhteesta tämmösen tilanteen tullen ja en usko, että se pidemmän päälle on hyväksi, jos sama aina toistuu, ja alan haaveilla elämästä muualla...

 

[joo]

Mä vaan stressaannun huutamisesta ja meen semmoseen tilaan, että haluan pakokauhun omasesti pois siitä tilanteesta. Alan jotenkin heti haluamaan ulos suhteesta tämmösen tilanteen tullen ja en usko, että se pidemmän päälle on hyväksi, jos sama aina toistuu, ja alan haaveilla elämästä muualla...

Hyvä kuvaus siitä tilasta mihin joutuu silloin kun tapahtuu jotain joka liikaa muistuttaa niitä pelottavia kokemuksia lapsuudessa. Voisin kuvailla tuota tilaa enenmänkin, mutta se tuskin saisi näitä tämän ketjun nimittelijöitä tajuamaan yhtään tippaa enenpää kuin tähän asti ja säälittäväähän se on jos ei ole mitään muuta elämässä kuin tuntemattomien haukkuminen nettipalstalla

Jos heille paljastuisi että heidän miehensä ei kestä teräviä/paukahtavia ääniä niin he varmaan kävisivät aina välillä lyömässä vaikka kattilankansia korvan juuressa yhteen koska pitäähän nyt sellasesta herkkänahkaisuudesta oppia pois!
Tai ehkä lainaisivat naapurin pojan nallipyssyä ja sillä paukuttelisivat sopivin väliajoin.
Sitten itkisivät täällä kun mies häippäsi ihan ilman syytä, vaikka ihan kaikkensa teki sen eteen :'( Byäääh!

 

[joo]

Mulla on sama juttu kuin sulla...Ahdistavassa ilmapiirissä oon kasvanut ja joutunut kokea saman viime vuosina tässä pieleenmenneessä suhteessa. Mutta viimein on muuttamassa omaan asuntoon, ehkä sullekkin ero olis parasta? Tuskin koskaa sua ymmärtää.

Joo, joskus se ero on parasta. Itse olen myös joskus elänyt melkein jatkuvassa stressissä ja se ei todellakaan tee hyvää!
Eikä paksuuntunut nahka yhtään, päin vastoin! Se oheni ohenemistaan kunnes tajusin alkaa huolehtimaan itsestäni.
Onnea sinulle uuteen ja ihan omaan asuntoon :flower:

Älä silti menetä luottoasi kaikkiin ihmisiin. Minä elän nyt todella hyvässä suhteessa miehen kanssa joka ei takuulla sanoisi minua herkkänahkaiseksi, vaikka en kaikkia asioita kestäkään. Hän tietää mistä se johtuu, eikä halua minulle pahaa oloa. Miksi haluaisikaan?