Miten saan itselle paremmat fiilikset, ettei mielessä ois kuolema, että tuntuis hyvältä elää?

[kertokaa]

...kun mulla on masennusta, lievää...mutta silti mietin kuolemaa joka ikinen päivä. En haluais kuolla, enkä miettiä kuolemaa. Näen joka paikassa elämästä nauttivia ihmisiä, miten voisin itsekin elää niin? Mulla pyörii vaan mielessä, joskus oon vanha ja kupsahdan pois... eihän tässä elämässä ole mitään järkeä, että tänne tullaan kuolemaan...huoh, pää leveää.

 

[vieras]

Samoja asioita ajattelen minäkin taas päivittäin. joskus jopa yöllä herään noihin aatoksiin. Ei yksittäisen ihmisen elämällä mitään järkeä ja tarkoitusta olekaan.

 

[fairy]

Älkääs nyt houratko, nuoret ihmiset!! Jokaisen ihmisen elämällä on suuri tarkoitus, sinunkin, vaikket sitä nyt uskoisikaan! Voin vakuuttaa, että asia on näin.:hug:
Yhtä varmasti kun tänne synnytään, täältä myös kerran lähdetään ja sen ajan siinä välissä vois varmaan käyttää kivemminkin, kun miettien, joskos sitä kuolis. Kukka rintaan!!

 

[ap]

Haluasin olla niin hyvä lapsilleni, nauttia elämästä ja olla onnellinen... mutta nämä ajatukset pitäs saaha pois Mitä tässä alkas tekemään, että tuntis itsensä tärkeämmäksi ja olis tarkoitus tällä elämällä?

 

[ap]

eikö kukaan voi auttaa mua

 

[vieras]

No en minä ainakaan voi valitettavasti. Ellei sinua sitten lohduta ajatus siitä ettet ole asian kanssa yksin. Pelottaako sinuakin se lopullisuus? Se että kaikki on tässä ja nyt?

 

[ap]

No sekin joo ...

 

[voimia]

Onko sulla mitään lääkitystä? Mullakin on noita mietteitä ollut jo pitkään.

 

[Non compos mentis]

Eikö se suurin järki ole juuri siinä, että nyt ollaan hengissä, nyt voi vielä tehdä jotain? Missä se mieli olisi, jos tämä äärettömiin jatkuisi? Tämä ei ole harjoitus, tämä on totta. Siksi kaikella on merkitystä.

 

[Neuvo]

ap, hommaa sisältöä elämääsi, kyllä se siitä

 

[ap]

Onko sulla mitään lääkitystä? Mullakin on noita mietteitä ollut jo pitkään.

Ei mulla ole. Auttaako sulla lääkitykset? Mä jotenkin pelkään, että mun maksa menee piloille lääkkeistä

 

[tuikku]

Mulla on ihan sama ongelma. En tiedä mitä tehdä. Kuolema ahdistaa ihan mielettömästi, se ajatus, että minut poltetaan tuhat-asteisessa uunissa ja nakataan maan alle ikiajoiksi.. Ja että koko perhe kokee vielä saman kohtalon..

Meiltä on kuollut poikavauva 5v.sitten, enkä ole oikein päässyt siitä asiasta vielä eteenpäin. Ehkä se tosin on hieman lohduttavaakin, että kuoleman jälkeen olen samassa paikassa kuin hän.

 

[ap]

ap, hommaa sisältöä elämääsi, kyllä se siitä

Olen yrittänyt. Kai en ole sitten koti-ihminen, kun nämä ajatukset tulee. Toisaalta pelottaa laittaa lapset hoitoon. Tulee semmonen "siinäkö se vauva-aikaki oli" tunne.............

 

[ap]

Mulla on ihan sama ongelma. En tiedä mitä tehdä. Kuolema ahdistaa ihan mielettömästi, se ajatus, että minut poltetaan tuhat-asteisessa uunissa ja nakataan maan alle ikiajoiksi.. Ja että koko perhe kokee vielä saman kohtalon..

Meiltä on kuollut poikavauva 5v.sitten, enkä ole oikein päässyt siitä asiasta vielä eteenpäin. Ehkä se tosin on hieman lohduttavaakin, että kuoleman jälkeen olen samassa paikassa kuin hän.

Voih, voimia sulle!!! Mä en tiedä mistä tämä mun olotila johtuu. Lapsuus on ollut vaikea, lastenkodissa. Ahdistaa ajatus, että lapseni joutuisivat elämään ilman mua...

 

[no]

...kun mulla on masennusta, lievää...mutta silti mietin kuolemaa joka ikinen päivä. En haluais kuolla, enkä miettiä kuolemaa. Näen joka paikassa elämästä nauttivia ihmisiä, miten voisin itsekin elää niin? Mulla pyörii vaan mielessä, joskus oon vanha ja kupsahdan pois... eihän tässä elämässä ole mitään järkeä, että tänne tullaan kuolemaan...huoh, pää leveää.

ota pesäeoa ikäviin ihmisiin, hyväksikäyttäviin.

 

[vieras]

Mieti mitä elämästäsi puuttuu nyt, mitä oli ennen kuin olit masentunut. Yritä järjestää niitä asioita takaisin. Ja, puhuminen helpottaa.

 

[ap]

...kun mulla on masennusta, lievää...mutta silti mietin kuolemaa joka ikinen päivä. En haluais kuolla, enkä miettiä kuolemaa. Näen joka paikassa elämästä nauttivia ihmisiä, miten voisin itsekin elää niin? Mulla pyörii vaan mielessä, joskus oon vanha ja kupsahdan pois... eihän tässä elämässä ole mitään järkeä, että tänne tullaan kuolemaan...huoh, pää leveää.

ota pesäeoa ikäviin ihmisiin, hyväksikäyttäviin.

Ei kai mua kukaan hyväksi käytä.... mistä semmosta ajattelit?

 

[jep]

Haluasin olla niin hyvä lapsilleni, nauttia elämästä ja olla onnellinen... mutta nämä ajatukset pitäs saaha pois Mitä tässä alkas tekemään, että tuntis itsensä tärkeämmäksi ja olis tarkoitus tällä elämällä?

jos sinä et ole tärkeä, niin kuka sitten on tärkeä? Miksi et olisi tärkeä? jos sinulla on lapsia olet todella tärkeä. miten olisi terapia?taikirjoittaminen?

 

[no]

...kun mulla on masennusta, lievää...mutta silti mietin kuolemaa joka ikinen päivä. En haluais kuolla, enkä miettiä kuolemaa. Näen joka paikassa elämästä nauttivia ihmisiä, miten voisin itsekin elää niin? Mulla pyörii vaan mielessä, joskus oon vanha ja kupsahdan pois... eihän tässä elämässä ole mitään järkeä, että tänne tullaan kuolemaan...huoh, pää leveää.

ota pesäeoa ikäviin ihmisiin, hyväksikäyttäviin.

Ei kai mua kukaan hyväksi käytä.... mistä semmosta ajattelit?

ajattelin että jos on huono lapsuus, luulee että ei ole minkään arvoinen jos ei koko ajan tee muiden eteen palveluksia. sitä kautta masentuu, kun sitten ihmiset päätyvät vaan käyttämään hyväksi. sinä annat ja annat ja toiset vaan ottavat.

 

[ap]

Mieti mitä elämästäsi puuttuu nyt, mitä oli ennen kuin olit masentunut. Yritä järjestää niitä asioita takaisin. Ja, puhuminen helpottaa.

Se on vaikeaa mun tilanteessa, koska olen ollut masentunut jo piiiiiiiitkäään, ja sen olen tajunnut vasta nyt. Eli ennen masennusta oli luultavasti se kurja lapsuus, ehkä jopa syntymä? En tiedä, kuinka kauan olen ollut...

 

[ap]

...kun mulla on masennusta, lievää...mutta silti mietin kuolemaa joka ikinen päivä. En haluais kuolla, enkä miettiä kuolemaa. Näen joka paikassa elämästä nauttivia ihmisiä, miten voisin itsekin elää niin? Mulla pyörii vaan mielessä, joskus oon vanha ja kupsahdan pois... eihän tässä elämässä ole mitään järkeä, että tänne tullaan kuolemaan...huoh, pää leveää.

ota pesäeoa ikäviin ihmisiin, hyväksikäyttäviin.

Ei kai mua kukaan hyväksi käytä.... mistä semmosta ajattelit?

ajattelin että jos on huono lapsuus, luulee että ei ole minkään arvoinen jos ei koko ajan tee muiden eteen palveluksia. sitä kautta masentuu, kun sitten ihmiset päätyvät vaan käyttämään hyväksi. sinä annat ja annat ja toiset vaan ottavat.

En tiiä, ei mua käytetä hyväksi. Tunnen kylläkin arvottomuutta ja tiedän, etten pääse koskaan siihen ammattiin, mitä haluaisin tehdä...ja senkin tiedän, että ilman kunnon ammattia en arvosta itseäni.

 

[ap]

Haluasin olla niin hyvä lapsilleni, nauttia elämästä ja olla onnellinen... mutta nämä ajatukset pitäs saaha pois Mitä tässä alkas tekemään, että tuntis itsensä tärkeämmäksi ja olis tarkoitus tällä elämällä?

jos sinä et ole tärkeä, niin kuka sitten on tärkeä? Miksi et olisi tärkeä? jos sinulla on lapsia olet todella tärkeä. miten olisi terapia?taikirjoittaminen?

Juu, tiedän, että lapset tarvii mua ym. Mutta en mä voi loputtomiin täällä kotona heille olla...

 

[vieras]

Mieti mitä elämästäsi puuttuu nyt, mitä oli ennen kuin olit masentunut. Yritä järjestää niitä asioita takaisin. Ja, puhuminen helpottaa.

Se on vaikeaa mun tilanteessa, koska olen ollut masentunut jo piiiiiiiitkäään, ja sen olen tajunnut vasta nyt. Eli ennen masennusta oli luultavasti se kurja lapsuus, ehkä jopa syntymä? En tiedä, kuinka kauan olen ollut...

Oletko miettinyt että kertoisit asiasta lääkärille joka saattaisi saada olosi helpottumaan. Mene rohkeasti tai raahaudu, miten vain, et ole ensimmäinen apua tarvitseva.

 

[ap]

tottakai olen lapsille tärkeä, mutta se ei riitä mulle!!

 

[ap]

Mieti mitä elämästäsi puuttuu nyt, mitä oli ennen kuin olit masentunut. Yritä järjestää niitä asioita takaisin. Ja, puhuminen helpottaa.

Se on vaikeaa mun tilanteessa, koska olen ollut masentunut jo piiiiiiiitkäään, ja sen olen tajunnut vasta nyt. Eli ennen masennusta oli luultavasti se kurja lapsuus, ehkä jopa syntymä? En tiedä, kuinka kauan olen ollut...

Oletko miettinyt että kertoisit asiasta lääkärille joka saattaisi saada olosi helpottumaan. Mene rohkeasti tai raahaudu, miten vain, et ole ensimmäinen apua tarvitseva.

No mitä se lääkäri. Olen mä puhunut psykologille. Mulla on semmonen "kuori", ei kukaan näe todellisuutta. Hymyilen, jos puhun ihmisille. Heidän on vaikea uskoa mua, vaikka puhuisinkin pahasta olosta...