Miten saada vajaa 2v nukkumaan ja syömään?

Meidän vajaa 2v lapsi on aina ollut huono syömään ja nukkumaan tai nukahtamaan, mutta nyt on touhu mennyt aivan mahdottomaksi.

Päivisin poika on tarhassa ja viikonloppuisin meillä on samanlainen rytmi kun tarhassakin, eli mitään erikoisuuksia ei ole, joka voisi häiritä hänen nukahtamista. Päiväunille nukahtaminen kestää n. 1-2h ja iltaunille saman verran, eli meillä menee vuorokaudessa 2-4h, että saadaan lapsi nukkumaan! Iltaisin hän nukahtaa vasta siinä klo 22 aikaan. Viedään kasilta sänkyyn, jollloin on aivan loppu mutta jostain syystä piristyy sängyssä niin että aikaa menee tosiaan tunti kaksi ennenkun nukkuu.

Tuntuu että ollaan kokeiltu kaikkea, nukutamme, luemme sadun, olemme vieressä, olemme toisessa huoneessa, siirrämme sänkyyn viemistä tunnilla jne jne mutta lopputulos on aina sama. Päiväunille meno on samanlaista. Yöunet ovat n.9h luokkaa kun herätys tarha-aamuina on 7, viikonloppuisin nukkuu 7.30 saakka vaikka nukahtaisi vasta klo 22.

Tarhassa nukahtaa nopeasti...luojan kiitos edes siellä!

Syömisestä; poika on pieni ikäisekseen (syntynyt aikaisemmin) joten tankkaaminen olisi äärimmäisen tärkeää. On kausia jolloin hän ei syö ruokaa ollenkaan ja välillä on päiviä jolloin hän syö vähän (ei ole koskaan syönyt suuria määriä). Nyt on mennyt 3 päivää ilman ruokaa. Aamulla syö vähän puuroa ja iltaisin vähän iltapalaa. Kaikki tutut ruoat joista normaalisti tykkää eivät maistu, ei edes tiedä mitä saa kun kieltäytyy jo valmiiksi. Touhu menee huutamiseksi jos väkisin työnnämme ruokaa suuhun, joten sille linjalle emme ole menneet. Lapsi ei ole kipeä, eli sellaisesta ei ole kyse!

Elämä tuntuu olevan erittäin hankalaa tässä vaiheessa! Itse olen viimeisilläni raskaana, joten en jaksa saman lailla. Onneksi mies myöskin yrittää!

Mitä voimme tehdä? Mitä teemme väärin, en enää keksi itse?

 

minulla ei ole antaa sinulle mitään vinkkejä,mutta halusin lohduttaa sinua...tuo sinun tarinasi kuulosti niin tutulta.meillä on ihan samanlaista , luulen että ainakin meillä lapsella on meneillään niin aktiivinen ikä ettei nukkumaan malttaisi mennä.jaksamista sinnekin.

 

Mitäs se taaperoinen touhuaa siellä sängyssä, itkee vai puuhaa omiaan? Onko pinnasänky vai jatkettava?

Miten paino on noussut?

Muutama kysymys näin alkajaisiksi, että näen olisko mulla mitään varteenotettavaa neuvoa

 

Sanni2: lohduttavaa kuulla että jollain muulla on samanlaista! Paljon tsemppiä myös teille :hug:

Hopeapaju: lapsi painaa nyt n.10kg (syntyessään 2,5kg) ja pituus n.84cm eli pieni ikäisekseen. Hänellä on ollut jatkettava sänky 4kk ja se on mennyt ihan hyvin, eli harvoin tulee sieltä pois (aamuisin joskus tulee meidän viereen). Lapsi ei itke, vaan touhuaa omiaan, juttelee, nauraa, kävelee sängyssään jne. Eli sitä tekee sen tunnin kaksi ja sitten simahtaa, vaikka on ollut ennen sänkyyn viemistä väsynyt. Se tunnun kahden aikana lapsi ei ole sekuntiakaan paikallaan..

 

Voi että, ei taida olla minustakaan sitten hirveästi apua... Olette tassuttelut ja muut kokeillu? Tuon parin tunnin aikana kun touhuaa, tarviiko vanhemman olla vierellä? Pysyy ilmeisesti sängyssä, ettei lähde omille teilleen...

Me jouduttiin pojan kanssa vaihtamaan takaisin pinnasänkyyn jatkettavasta parin kuukauden jälkeen. Meni niin hankalaksi nukahtaminen, oli just tuota samantyyppistä hommaa kuin teilläkin, tosin meillä vaati sen vanhemman vieressäolon koko ajan, muuten olisi karannut sängystä. Pinnikseen vaihto autto, tosin nyt pidetään sitten unikoulua itsekseen nukahtamista varten...

Tuo vähäruokaisuus on kyllä hankala juttu :| mitäs ne on neuvolassa siihen sanoneet? Eihän tosiaan voi lasta väkisinkään syöttää...

 

Sanoisin et älä huoli siitä syömisestä. Tiedän kaksi lasta, joista äidit sanoi että söi vain herneen ja perunanpalan päivässä ja tätä jatkui päivätolkulla putkeen, ja molemmat on eläneet ja kasvaneet ihan aikuiseksi asti. Jos paino nousee sopivaan tahtiin ja lapsi kasvaa eikä ole sairas, niin en olisi huolissani. Jotkut ei vaan syö paljoa.
Ootko miettinyt unien suhteen, et voisko viikonloppuna olla joskus ilman päiväunia, nopeuttaisko se? Meidänkin 2-v poika on sellainen, että vaatii vähintään 20 min rauhoittumisajan ennen nukahtamista, vaikka olis kuinka väsynyt ja nukkumaanmenoaika olis siirtynyt kyläilyn tms. takia tunnilla myöhemmäksi. Yleensä meillä ei kyllä mene tuntia kauempaa. Lopulta me on todettu, että kun poika on kiltisti sängyssä eikä tule sieltä pois eikä itkekään, niin saahan se siellä olla, ei siellä ainakaan mitään kauheaa tunnu hänen mielestään olevan, vaikka uni ei heti tuliskaan.

 

Osittain tutun kuuloista tekstiä minullekin!

Mulle tuli päiväunista mieleeni, että voisiko viikonloppuisin olla niin, että silloin poika ei välttämättä tarvitsisi päiväunia? Kotona touhuileminen ei kuitenkaan väsytä niin paljon kuin päiväkotitouhut. Kun sitten tottuisi enemmän siihen, että ei "joudu" nukkumaan kuin todella väsyneenä, niin ehkä nukkumaanmeno kokonaisuudessaan helpottuisi? En tiedä, ehkä vähän kaukaa haettua, mutta tulipa nyt kuitenkin mieleeni tuokin.

Ruokailusta sitten taas... meilläkin on aika tarkkaan saman kokoinen 1v 8 kk ipana, jolla on ruokahalu vähän mitä sattuu. Hän on nytkin pitkän aikaa syönyt tosi vähän, siis tyyliin 2 tl ruokaa koko päivänä. Banaani, leipä ja herkut kyllä menis koska tahansa, mutta en oo kuitenkaan alkanut korvata ruokia herkuilla. Näyttäis vähän siltä, että meidän ipana on aloittanut ruokailun kautta sellaisen tahtojen taistelun, kai se on sitten jo uhmaiän alkua. Silloin, kun minä olen syöttämässä, hän ei suostu maistamaan ollenkaan, vaan vaatii koko ajan leipää. Hoidossa tai mummon syöttämänä ruoka uppoaa erittäin hyvin eikä kaveri muista ollenkaan pyytää koko leipää. Isänsä kanssa temppuilee kans hiukan, mutta ei niin paljon kuin minun kanssani.

Eli tarkoitin vain, että jos nyt lapsi kuitenkin jotain syö, niin ei ehkä kannata huolestua.

 

Kaikki lapset eivät tarvitse päiväunia... Jotkut luopuvat päiväunista hyvin aikaisessa vaiheessa... Tai nukkuvat vain silloin tällöin.

Rytmistä kannattaa pitää kiinni. Samoin jos päiväkodissa menee hyvin nukkumaan on se mielestäni merkki siitä että lapsi yrittää jekuttaa vanhempiaan. Voisithan kysyä päiväkodista miten he laittavat nukkumaan ja kokeilla samaa kotona?

Tärkein on että tuttu ja turvallinen rytmi ja riittävä aika rauhottua lapselle on tärkeää. Eli n klo 11 ruoka, sitten pesut ja ehkä satu ja tuttu laulu, sitten vaippa tai potatus ja unille hämärään ja paijailua (HUOM ei keskustelua) Vaan silittelyä ja hyssyttelyä ja vaikka tuttu uniriepu... Jos ei itke voi jättää pyörimään sänkyyn ja jos esim nousee pystyyn niin laittaa takas makuulleen ja paijailee taas.. sama toistuu kunnes lapsi nukahtaa. Voi myös itse leikkiä nukkuvaa vieressä.

Vaikeaa on, tiedän, mä kans ihmettelen sitä miksi kotona on niin vaikeaa saada lapsi nukkumaan jos päiväkodissa kuitenkin nukkuu.. ehkä lapsen on helpompi ns. manipuloida vanhempiaan. Tai sitten vanhemmille on turvallisempi "oikutella"... Ootko koittanut luopua kokonaan päiväunista? Vai tuleeko päivästä turhan rauhaton.

 

niin ja lapselle on tärkeää hieman etukäteen tietää mitä ollaan tekemässä, esim että sanot lapselle nyt syödään ja kohta mennään nukkumaan, niin lapsikin osaa valmistautua siihen

 

Minä en noiden meidän pienten ruokailuista ole jaksanut ottaa paineita. Yleensä he ovat kyllä olleet hyviä syömään 1 v syntymäpäiviensä jälkeen, mutta kaikilla on/ on ollut pitkiäkin kausia, jolloin he ovat syöneet heikosti.

Ja tuosta hyvästäkin syömisestä, yleensä, huolimatta ova kaikki olleet pieniä pituudeltaan ja painoltaan suhteessa pituuteenkin. Poika oli 2 v neuvolassa juurikin noissa mitoissa sekä pituudeltaan ja painoltaan, ja hän sentään oli pitkä ja painoakin oli tullut lisää pituus/painosuhteeseen nähden.