Kyllä on kurjaa kuunneltavaa ku yks huutaa ku hullu (mies vuorostaan rauhoittelemassa).. tyttö nyt 7kk ja opetetaan pois vaunuista nukkumiset, että nukkuis omassa sängyssään. yöt nukkuu ok, nukahtaa itsekseen, tänään siis aloitettiin tää homma.. kun tietäs että mikä on oikein, antaako sen huutaa vähäsen, välillä käydä rauhoittelemassa, vai olla koko ajan siinä ääressä?? kun rauhoittuu heti kun pääsee syliin/ollaan lähellä, ja heti alkaa huuto kun laittaa sänkyyn..
ajatteleeko se heti, että me "kadotaan maailmasta" kun meitä ei näy, vai protestoiko vaan/sekä että?? itkun laatu on välillä juuri sellaista kiukuttelevaa, mutta nyt se repes liitoksistaan ihan täysin.. ja nyt kun se on jo huutanut koko nukkumisen ajan, niin otetaanko me se vaan pois sitte ku uniaika ohi, ku ei voi koko iltaa siellä pitää? kuvitteleeko se sitte tavallaan voittaneensa meidät, että kun vaan tarpeeks itki ni jo pääsi pois sängystä? ku tänään ekoille päiväunille se nukahti sinne samantien, ni ehti jo tietysti aatella että olipas helppoa, ni ei.. vittumaista hommaa, ei voi muuta sanoa
ajatteleeko se heti, että me "kadotaan maailmasta" kun meitä ei näy, vai protestoiko vaan/sekä että?? itkun laatu on välillä juuri sellaista kiukuttelevaa, mutta nyt se repes liitoksistaan ihan täysin.. ja nyt kun se on jo huutanut koko nukkumisen ajan, niin otetaanko me se vaan pois sitte ku uniaika ohi, ku ei voi koko iltaa siellä pitää? kuvitteleeko se sitte tavallaan voittaneensa meidät, että kun vaan tarpeeks itki ni jo pääsi pois sängystä? ku tänään ekoille päiväunille se nukahti sinne samantien, ni ehti jo tietysti aatella että olipas helppoa, ni ei.. vittumaista hommaa, ei voi muuta sanoa