Miten saada erityislapsi toimimaan rivakammin iltatoimien suhteen ja

rauhoittumaan unille?

Vähän ennen yhdeksää aloitetaan muistuttelu hampaiden pesusta ja lapsi vain "longehtii" omissa puuhissaan. Usein tätä vetelehtimistä saattaa kestää kymmeneenkin asti. Usein lapsella on myös sitä, että kun pitäisi hampaat pestä, niin toiselle tuleekin mieleen, että pitääkin syödä vielä jotakin tai juoda vielä jotakin - ja taas kestää aikansa kun tuokin vaihe on ohitse.

Noh, kun lapsi on vihdoin sängyssään omassa huoneessa ja hän ei missään nimessä halua ovea laitettavan kiinni, niin sitten kun me katsomme telkkua ehtoolla myöhempään, niin lapsi jonkin aikaa huutelee ja kyselee kaikenlaista omiin mielenkiintoisiin juttuihinsa liittyen. Vaikka kuinka sanotaan, että nyt on oltava hiljaa ja käytävä nukkumaan, aamulla on ajoissa herättävä kouluun. Harmillista on tuo, että kun lapsi ei halua ovea laitettavan kiinni huoneesaan, se taatusti rauhoittaisi tilannetta.

Kuitenkin tie tuli vastaan siinä tämän syksyn aikana, että lapsi nukkui meidän kanssamme samassa makkarissa, koska talossa on nyt myös vauva. Ja kun isompi lapsi loikkasi sänkyynsä eri aikaan, kuin minä menin itse nukuttamaan vauvaa, niin vauvan unensaanti aina häiriintyi isomman lapsen sähläämisen takia. Lisäksi isompi piti ja pitää edelleen kovaäänisen puhemonologinsa ennen nukahtamista + itse taas tuota "konserttia" pidin erittäin häiritsevänä - en tahtonut kanssa itse pystyä rauhoittumaan unille.

Ikää isommalla tenavalla on melkein 9v.

 

Ennakointi iltatoimissa, jotka aloitetaan esim klo 20.00. Silloin on oltava jo iltapala syötynä, siitä ei lipsuta eikä sen jälkeen enää syödä. Muistuttelu pian tapahtuvasta hammaspesusta ja ihan vaikka talutus pesuille ekoilla kerroilla, ei poikkeuksia eikä periksi anneta. Sängyssä ollaan klo 21 viimeistään ja sitten nukutaan. Piste.

 

Ennakointi iltatoimissa, jotka aloitetaan esim klo 20.00. Silloin on oltava jo iltapala syötynä, siitä ei lipsuta eikä sen jälkeen enää syödä. Muistuttelu pian tapahtuvasta hammaspesusta ja ihan vaikka talutus pesuille ekoilla kerroilla, ei poikkeuksia eikä periksi anneta. Sängyssä ollaan klo 21 viimeistään ja sitten nukutaan. Piste.

Samoilla linjoilla. Täytyy olla ehdottoman uskollinen rutiinille. Vanhempien kannattaa miettiä se valmiiksi. Tyylillä:

19.30-20. Iltapala. (klo 20 pöytä korjataan ja siirrytään iltapesulle)
20-20.30. Iltapesu ja pyjaman pukeminen päälle. (sitten siirrytään sänkyyn)
20.30-21. Rauhoittuminen sänkyyn. (viimeiset juttelut, unilelujen valinnat, lukeminen jne... klo 21. valot sammuu ja sen jälkeen ei enää keskustella.

Vie jonkin aikaa ennen kuin muuttuu lapselle tavaksi. Tällä välillä vanhempien tehtävä on tulea lasta näissä toimissa. Joskus se vaatii ihna vieressä oelmista (näin meillä) ja ehdottomasti vanhempien "ehdottomuutta" että näin myös tapahtuu.

 

Samoilla linjoilla edellisten kanssa. Toistuvat säännölliset rutiinit, ennakointi ja lisäksi joku kuva sarja iltatoimista voisi auttaa.

 

Erityislapselta ei tarvi odottaakaa et asiat sujuisi vain käskemällä.
Muistutellaan ajoissa tulevasta.
Ajan koittaessa aikuinen hakee lapsen ja valvoo et sovittu asia sujuu. Samaa rutiinia toistetaan.
Tärkeää et kaikki tapahtuu tietyllä kellon lyömällä.

Ota lapsi ja illemma viereesi ja anna hänen jutella hieman aiemmin illan puheensa. Sovitte ettei sängyssä puhuta.

 

Samoilla linjoilla. Täytyy olla ehdottoman uskollinen rutiinille. Vanhempien kannattaa miettiä se valmiiksi. Tyylillä:

19.30-20. Iltapala. (klo 20 pöytä korjataan ja siirrytään iltapesulle)
20-20.30. Iltapesu ja pyjaman pukeminen päälle. (sitten siirrytään sänkyyn)
20.30-21. Rauhoittuminen sänkyyn. (viimeiset juttelut, unilelujen valinnat, lukeminen jne... klo 21. valot sammuu ja sen jälkeen ei enää keskustella.

Vie jonkin aikaa ennen kuin muuttuu lapselle tavaksi. Tällä välillä vanhempien tehtävä on tulea lasta näissä toimissa. Joskus se vaatii ihna vieressä oelmista (näin meillä) ja ehdottomasti vanhempien "ehdottomuutta" että näin myös tapahtuu.

juuri näin ja joka ilta samalla lailla.
Tuohon huuteluun auttoi meillä kun oli halittu ja pusittu,hyvät yöt toivotettu,sanoin "nyt en enään puhu tänään kanssasi mitään",enkä myöskään puhunut,eikä isänsäkkään.
Siirtymisiin oli apua munakellosta.

 

rauhoittumaan unille?

Vähän ennen yhdeksää aloitetaan muistuttelu hampaiden pesusta ja lapsi vain "longehtii" omissa puuhissaan. Usein tätä vetelehtimistä saattaa kestää kymmeneenkin asti. Usein lapsella on myös sitä, että kun pitäisi hampaat pestä, niin toiselle tuleekin mieleen, että pitääkin syödä vielä jotakin tai juoda vielä jotakin - ja taas kestää aikansa kun tuokin vaihe on ohitse.

Noh, kun lapsi on vihdoin sängyssään omassa huoneessa ja hän ei missään nimessä halua ovea laitettavan kiinni, niin sitten kun me katsomme telkkua ehtoolla myöhempään, niin lapsi jonkin aikaa huutelee ja kyselee kaikenlaista omiin mielenkiintoisiin juttuihinsa liittyen. Vaikka kuinka sanotaan, että nyt on oltava hiljaa ja käytävä nukkumaan, aamulla on ajoissa herättävä kouluun. Harmillista on tuo, että kun lapsi ei halua ovea laitettavan kiinni huoneesaan, se taatusti rauhoittaisi tilannetta.

Kuitenkin tie tuli vastaan siinä tämän syksyn aikana, että lapsi nukkui meidän kanssamme samassa makkarissa, koska talossa on nyt myös vauva. Ja kun isompi lapsi loikkasi sänkyynsä eri aikaan, kuin minä menin itse nukuttamaan vauvaa, niin vauvan unensaanti aina häiriintyi isomman lapsen sähläämisen takia. Lisäksi isompi piti ja pitää edelleen kovaäänisen puhemonologinsa ennen nukahtamista + itse taas tuota "konserttia" pidin erittäin häiritsevänä - en tahtonut kanssa itse pystyä rauhoittumaan unille.

Ikää isommalla tenavalla on melkein 9v.

Tähän kiinnitin huomiota. Ei se auta lasta muistutella... ja jos jää jonnekin omiin puuhiin tai "pyörimään paikalleen" eikä saa tehtyä asioita niin vanhemman tehtävä on auttaa lasta toimimaan. Onko teillä vaikeuksia omantoiminnan ohjauksessa? Ainakin toi kuulostaa kovasti siltä. Meillä ei poika päässyt esim koulussa välitunnille ellei joku aikuinen seissyt vieressä ja tukenut lähtemistä sanallisilla neuvoilla miten kussakin tilanteessa edetään.
Sama täällä kotona. Ihan yhdessä piti mennä hampaidenpesulle, laittamaan vaatteet päälle yms... Nyt 11v osaa jo mennä (yleensä) ihan itse pesemään hampaansa. Kun kerran sanoo, että nyt on hampaidenpesu aika. Mutta vieläkin saattaa "unohtua" tekemään jotain muuta tai jääkin vain "pyörimään paikoilleen". ELi perään täytyy pikkuisen katsoa, vaikka melkein jo osaa.

 

Me katetaan iltapala noin klo 19.15. Jompi kumpi vanhemmista istuu pöytään ja katsoo, että iltapala syödään asiallisesti. Sen jälkeen puetaan pyjamat. Nuorempi siis kirjaimellisesti puetaan, vanhempi pukee itse. Jos ei meinaa sujua, niin sitten ollaan vieressä ja ojennetaan vaatekappaleet puettaviksi. Sitten pestään hampaat. Minä yleensä pesen, lapset eivät siis pese itse. Kun hampaat on pesty, saa lapset vähän vettä. Sitten iltasatu ja sen jälkeen valot pois. Nuorempi lapsi on vasta 2-vuotias, joten toinen vanhemmista istuskelee lastenhuoneessa kunnes hän nukkuu. Yleensä viimeistään klo. 20.30 molemmat lapset ovat unessa.

Me siis vahditaan ja ohjataan iltatoimia koko ajan. Enkä oleta, että tilanne tästä ihan lähivuosina muuttuu.

 

Erityislapsen kanssa ei tosiaankaan auta muistuttelu (välttämättä) vaan konkreettinen ohjaus. Niin rasittavaa kuin se onkin päivästä toiseen niin lasta pitää vaan konkreettisesti ohjata asiasta toiseen jos jumittuu. Oman lapsen kanssa on ne toistuvat rutiinit ja fyysinen ohjaaminen toiminu parhaiten. Se on kyllä ollut joskus niiiiiiin raskasta ja on toivonu, että voi kun se osais tehdä nää asiat itse

 

Kiitokset hyvistä vinkeistä!!

 

[QUOTE="vieras";29134673]Erityislapsen kanssa ei tosiaankaan auta muistuttelu (välttämättä) vaan konkreettinen ohjaus. Niin rasittavaa kuin se onkin päivästä toiseen niin lasta pitää vaan konkreettisesti ohjata asiasta toiseen jos jumittuu. Oman lapsen kanssa on ne toistuvat rutiinit ja fyysinen ohjaaminen toiminu parhaiten. Se on kyllä ollut joskus niiiiiiin raskasta ja on toivonu, että voi kun se osais tehdä nää asiat itse [/QUOTE]

Niin, kyllähän sitä joskus miettii miltä tuntuisi jos oma lapsi toimisi kuten lapset yleensä... Jos kaikki voisi mennä kerrasta jakeluun, jos ei tarttisi aina toista ja toistaa... jos ei olisi outoa ja muita ihmisiä hämmentävää käytöstä... Toisaalta, oma lapsi on kuitenkin oma lapsi. Ja kun asiat menee rutiinilla niin niihin tottuu vanhemmatkin... Joskus varmaan mietin, että eikö voisi olla taas turvallisia rutiineja...?

 

Auttaisiko picto kuvat? Jokainen iltatoimi olisi omana kuvana rivissä ja kun yhden tekee niin se kuva käännetään nurinpäin. Papunatin sivulta voi tulostaa niitä kuvia.

 

Pictoja käytetään paljon kehitysvammaisten kanssa.

 

No ne on tuollaisia, tulee vaan paljon asioita mieleen just illalla. Pitäisi lukea iltasatu ja vielä jutella tärkeimmät asiat ja isompi haluaa myös huomionsa vaikka teilla on vauva. Ei liity edes erityisyyten, ihan tavis lapsikin on tuollainen.

 

Niin, miten erityislapsi omatoimisesti hoitaisi nuo, kun muissakin perheissä rutiineista lähes säännönmukaisesti taistellaan. Suuri osa aikuisista silti saa hampaansa pestyä. Nukkumaanmenon säännöllisyys taas on harvinainen asia.

 

Niin, kyllähän sitä joskus miettii miltä tuntuisi jos oma lapsi toimisi kuten lapset yleensä... Jos kaikki voisi mennä kerrasta jakeluun, jos ei tarttisi aina toista ja toistaa...

Missä olet tällaisiin lapsiin törmännyt?

 

Meillä ei ole edes erityislasta ja ihan samoja juttuja nuoremman (9v, kohta 10v) kanssa
tuu pesemään hampaat, nyt pitäis tulla jo -miks sä aina mulle sanot, mikset xxx ollenkaan (no kun se osaa tehdä sen ihan sanomattakin)
Nyt xxx suihkuun... menee 15min, joko sä oot menossa suihkuun... menee 30min... - no mä oon jo riisumassa... menee vielä 15min ja ehkä muutaman kerran huutelen että joko olet menossa ja sitten poika vasta menee. Vanhempi poika pamahtaa suihkuun kun kello lyö 20.00
Ja sama homma jatkuu aamulla, ootko herännyt jo, jokohan sun pitäis nousta sängystä, jokohan ois aika mennä pukemaan jne....

Ratkaisua en ole keksinyt, herään vieläkin aamuisin varmistamaan että tämä kolmasluokkalainen pääsee kouluun. Osaa kyllä jo mennä, mutta haluan varmistua että kanssa menee ja vieläpä ajoissa. Jos hän menee vaikka 10 kouluun, hänellä soi herätyskello 8.45, omani soi 9.15. Puolen aikaan pitää lähteä ovesta pihalle. Edistystä tapahtunut kyllä, koska vielä tokaluokalla oma kelloni soi samaan aikaan pojan kanssa

 

Lapsen oman toiminnan ohjailua voi tukea vaikka yllämainituilla kuvilla - tehkää kuvallinen ohjelma päivälle tai laittakaa esille vaikka sarjakuvan omaisesti asiat, joita pitää suorittaa (hyviä kuvia löytää esim. papunetin kuvatyökalusta). Ajankäytön hahmottamista voi tukea esim. Time Timerilla tai ipadeihin ym. saatavia Visual Timer-appseja. Laittakaa yhdessä näkyville käytettävissä oleva aika ja ohjatkaa, että sovittu toiminto pitää olla sen ajan puitteissa tehty. Rutiinit ovat luonnolllisesti tärkeitä. Varsinkin erityislasten kohdalla aikuisen apua tai ohjausta voidaan tarvita pitkään, mutta erilaisilla apukeinoilla sen ohjauksen intensiivisyyttä voidaan usein vähentää.

 

Niin - ja palkkiojärjestelmät toimii toki monella! Voidaan esim. sopia, että 5-10 hyvin sujuneesta nukkumaanmenosta lapsesi saa esim. 30-60 min lisää peliaikaa tietsikalla yms. yms. Mikä vaan motivoi

 

melatoniini! meidän nukkumaan meno ongelmat hävisi sillä,pyydä hoitavalta lääkäriltä resepti tai hae luontaistuote kaupasta(sininen uni muistaakseni nimeltä 1mg) meidän adhd kaveri ottaa melatoniinin klo 20-> syö iltapalan,iltapala on joka ilta samaan aikaan aj siihen on varattu maksimi aika iltapala pöydästä iltatoimille ja sänkyyn lukee aku ankkoi, monesti kiitos melatoniinin jaksaa lukea muutaman minuutin ja pistii ITSE akun pois ja alkaa nukkuu.

eli iltatoimiin aikataulu jota noudatetaan, melatoniini+ lukemsita snkyyn ja avot!