Miten saa 2-vuotiaan lopettamaan huutamisen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Joskus reilu vuoden iässä oli samanlainen vaihe, oli pitkään pois ja nyt se on tullut takausin. Haluaa jotain ja jos ei saa, alkaa huutaa täysiä "ÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!". Huuto loppuu kuin seinään heti kun saa mitä haluaa. Eli pystyy aloittamaan ja lopettamaan koska vaan.

Onko teidän muiden lapsilla ollut tällaista?
 
Pysy vaan ap kovana ja pidä pääsi. Lapsi hakee rajoja ja turvallisuuttaja sinä laitat ne rajat ja lapsi kokeilee missä ne menee. Lapsi ei mene rikki, vaikka se huutaakin ja kun huomaa, ettei huutaminen auta mitään, niin kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa. Ota vaikka lapsi syliin jos se auttaisi tai jos ei tepsi, niin jätä huomiotta, yleensä jompi kumpi tepisii. Jos aina annat periksi, niin lykkäät asiaa vain tuonnemmaksi ja myöhemmin sama on edessä vaikeampana ja isompien asioiden kanssa. Voimia ja jaksamista!
 
MIKSI se lapsi ei saisi huutaa?
Huutamalla lapsi ilmaisee suuttumuksen tunnetta (tai jotain muuta negatiivista tunnetta). Ovatko muutkin tunteenilmaukset kiellettyjä lapseltasi?
 
Kysymys kuuluu miksi haluat sen huudon loppuvan? Anna huutaa ihan rauhassa vaan. Sanot sille että niin, sua harmittaa kun et saa tahtoas läpi, huuda vaan jos se helpottaa. Kyllä se oppii hallitsemaan tunteitaan kunhan ikää karttuu mutta kaksvuotiasta saa harmittaa kun pettymyksiä tulee. Ja sun tehtävä on niitä pettymyksiä tuottaa,asettaa ne rajat.

Misään nimessä älä opeta sille että huutamalla saa tahtonsa läpi.
 
Komppaan edellisiä, anna lapsen huutaa. Kerro hänelle että huomaat kuinka lasta harmittaa, mutta nyt ei tämä ja tuo käy koska... Perustelet miksei saa sitä mitä haluaa. Kyllä se huuto ajan kanssa vähenee ja loppuu.
 
Miksi lapsen pitää antaa huutaa??
Aikanaan kun menee hoitoon huuto jatkuu sielläkin.
Lapsi HALUAA lelun toisen kädestä, ei saa. Ja lopuksi huutaa 2h suoraa huutoa.
Näitä on nähty liian paljon.

Kuka jaksaa kuunnella sitä huutoa päivästä toiseen?? Nostakaa käsi ylös!
 
Meillä jaksetaan kuunnella huutoa, eikä todellakaan saa huudolla periksi. Pari kertaa ollut tilanne että huusi melkein tunnin, mutta kun periksi ei annettu niin ne huudot jäi siihen pariin kertaan. Ihan hullua antaa periksi huutavalle lapselle.
 
[QUOTE="Vieras";29119357]Kuka jaksaa kuunnella sitä huutoa päivästä toiseen?? Nostakaa käsi ylös![/QUOTE]

Ei se kovin kauaa jaksa huutaa jollei se tiedä että sillä saa tahtonsa läpi.
Ei meillä lapset huuda kuin aiheesta, ne tietää että kauniisti pyytämällä saa tahtonsa läpi - joskus, ja jos ei saa niin on ok olla pettynyt mutta huuto ei auta.
 
Kyllä lapset huutaa tunnista toiseen , aihe vaan vaihtuu.
Ei siinä huutamisessa ole järkeä.
Eri asia on jos lapsi on vaikka loukkaantunut pahasti ja tarvii lääkäriä.

Kiukkuhuutoa ei tarvi kuunnella.
 
No kyllä se huuto alkaa väkisinkin hermoja kiristellä vaikka yritän ottaa rauhallisesti. Viime viikolla oli yksi päivä kun lapsi huusi aamulla tunnin ja iltapäivällä tunnin. Ei, en anna periksi tietyissä asioissa. Tulipa vaan kuitenkin testattua että huuto loppuu samantien kun antaa periksi. Muuten lapsi on tosi kiltti ja tottelevainen, mutta näitä "tahto-vaiheita" tulee näköjään kausittain.

Siinä huudossa äänensävy muuttuu. Silloin vuoden iässä se oli rääkymistä, nyt kimeää kiljumista mikä oikeasti käy korviin. Lisäksi koira aloittaa ulina-räksytys-konserttinsa kun lapsi huutaa.
 
Jos olet sanonut ei, se on silloin ei. Älä anna periksi. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, joten anna huutaa, se on vain lapsen turhautumista, uhmaa. Meillä 2,5v menee huutamaan vessaan jos on aivan turhaa huutamista. Hän on erittäin taitava huutaja... Jos sen nyt näin sanoisi :D Mutta vessassa huutaa, kunnes on rahoittunut. Sitten tulee pois vessasta ja pyytää anteeksi käytöstään. Ei siinä sen kummempia. Sitten halataan ja sovitaan, mutten silti anna sitä mitä hän halusi, jos niin olin alunperin sanonut.
 
[QUOTE="Vieras";29119357]Miksi lapsen pitää antaa huutaa??
Aikanaan kun menee hoitoon huuto jatkuu sielläkin.
Lapsi HALUAA lelun toisen kädestä, ei saa. Ja lopuksi huutaa 2h suoraa huutoa.
Näitä on nähty liian paljon.

Kuka jaksaa kuunnella sitä huutoa päivästä toiseen?? Nostakaa käsi ylös![/QUOTE]

Kuule just semmoset lapset jotka on tottunu huutamalla saamaan tahtonsa läpi jaksaa huutaa vaikka sen kaks tuntia. Yleensä kun lapselle antaa luvan huutaa niin se kiukku menee nopeasti ohi. Myöskin lapselle voi ehdottaa että hakkaa nyrkeillä vaikka tyynyä, tömistää jalalla lattiaa tms kiukkua helpottaakseen. Usein kun ite alkaa näyttämään miten voi kiukuissaan tömistää jalkaa lastakin alkaa jo huvittaa.

noin muuten lasta voi koittaa harhauttaa vaikka laulunpätkällä tai lorulla, tai laittaa vaikka musiikkia soimaan ja alkaa ite tanssia musiikin tahtiin, ainakin on ite jaksaa kuunnella sitä huutoa paremmin jos musiikki soi.

Ihan todella olis tärkeää että lapsella olis lupa ilmaista tunteitaan ja tietää että niin negatiiviset kuin positiiviset tunteet on hyväksyttyjä.

Lisää vinkkejä esim
Lapsi on uhmaiässä, Vanhempainnetti - MLL
 
En mä kyllä täysin tajua näitä "miksi lapsi ei saisi ilmaista tunteitaan huutamalla" -kommentteja. Tietenkään lapsen tunteita ei yritetä tukahduttaa.

Pointtina on se MITEN ne tunteet ilmaistaan.

Vanhempien tehtävänä on kasvattaa lapsi siten että hän osaa toimia myös kodin ulkopuolella erilaisissa ympäristöissä. Toimivien ja yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymismallien oppiminen on nimenomaan lapsen etu.

Huutamalla tahtominen ei pitkälle vie tässä maailmassa.
 
Mä olen vastannut huutoon laittamalla kädet korville ja poistumalla huoneesta. Jos äidin korviin sattuu ei äiti pysty toimimaan. Silloin ei ainakaan saa mitä tahtoo.
 
Mun sisko, joka on päiväkodissa töissä, antoi myös ton vinkin että voi harhauttaa. Joskus se toimiikin mutta ei sillon kun on kunnon raivari päällä. Joskus huudan että "Äiti ei voi puhua ku sä vaan huudat!" tai "En saa mitään selvää mitä haluat ku sä vaan huudat" ja joskus menen pois ja sanon "Mä meen pois ku sä vaan huudat". Kyllä meillä sanoitetaan tunteet, kerrotaan lapselle että harmittaa ja suututtaa ja lapsi on oppinut itsekin kertomaan että suututtaa, itkettää jne.

Silloin vuoden iässä meni omaan huoneeseen huutamaan ja joskus hakkasi tyynyä, nykyään tulee korvan juureen huutamaan ja saattaa jopa lyödä. Olen kyllä kieltänyt lyömisen. Osaa katua ja silittää heti kun on lyönyt.
 
Ei mun korvat ainakaan kestä lasten rääkymistä, eikä siinä tilanteessa tule mieleenkään alkaa "sanoittaa" tunteita. Ja mitähän hyötyä siitäkin mahtaa olla, että kerrotaan, että nyt sua suututtaa, nyt sua pelottaa jne?
 
Anna huutaa. Se loppuu sitten kun on ymmärtänyt että kaikki ei enää mee niinkuin ennen, hyvinä aikoina.;)
 
Siis mä en ymmärrä!! Se huuto loppui heti kun isi tuli kotiin! :O Lapsi oli 2 viikkoa kipeänä ja nyt on syysloma, eli on nyt kolmatta viikkoa mun kanssa kotona. Pitkin päivää kyselee isiä ja kun isi tulee kotiin, kiipeää syliin, tuo kirjaa ym. Onkohan toi huuto nyt sitten jotain protestointia kun "joutuu" olemaan äidin kanssa kahdestaan? :D

Nyt tänään vasta tajusin ton!
 
Hehe .. huvitta noi kommentit että jos oppii ettei tahtoaan saa läpi niin loppuu karjuminen :D

Meillä toinen lapsista (nyt jo 12 vee) semmonen että karjuu kotona kun suuttuu tai ei saa tahtoaan läpi mutta muualla käyttäytyy niinkuin kuuluukin =)

Osaa siis käyttäytyä mutta on aina näyttänyt tunteet hyvin voimakkaana vastoinkäymisen kohdatessaan kotona. Meillä ei on ei ja siitä ei tingitä vaikka kuinka karjuis mutta minkäs esiteini (aikanaan uhmaikäinen yms.) luonnolleen voi kun on kipakka typykkä ;D

Oonkin sanonu että kyllä ääntä tähän maailmaan mahtuu ja onhan se turvallista ja tervettäkin päästellä höyryjä kotona turvallisten ihmisten läsnäollessa kunhan oppis hillitsemään ja hallitsemaan itseään muutoin ja kunhan oppii kanavoimaan omat tunteensa niin että saa ne purettua jokatapauksessa ettei patoa niitä sisälleen =)

Mutta täytyy todeta että ei se ole helppoa kasvaa isoksi ;)
 

Yhteistyössä