Miten rohkaisisin/opettaisin poikaani jalkapallossa?

7-vuotias, ihan eka kerran nyt vakaasti ilmoitti et haluaa harrastaa jalista. Ei ole koskaan ollut erityisen innokas, muuten pärjää urheilussa erityisen hyvin. Ei ole ennen juuri ees halunnut pallotella saati pelata mutta vakaasti halusi kokeilla. Intoa löytyy, mut on hyvin ujo ja ei uskalla oikein kontaktitilanteisiinkaan, saati että pärjäisi kun lähes kaikki ryhmän pojat on jo 2 vuotta joukkueessa harjoitelleet. Antakaahan vinkkejä millä rohkaista poikaa, varmasti oppisi jos vain mieli pysyisi hyvänä mutta tuntuu että pahoittaa mielen kun muut osaa enemmän...

 

rohkaiset vaan treeneissä menemään muiden poikien luo ja mukaan. kyllä se siitä sitten lähtee sujumaan, kun tulee tutuksi muutkin pojat
eikä kai kaikki ole ryhmässä olleet sitä kahta vuotta eritasoisia siellä on, mutta sehän kuuluu joka lajiin .

jalkapallo on ihana harrastus, tervetuloa "futisäitien" joukkoon

 

Ihan ekana puhuisin siitä, että tottakai muut osaa enemmän, koska ovat harjoitelleet kauemmin, harrastaneet jo pari vuotta (jos ovat). Ei kukaan ole seppä syntyessään. Ja treenaamalla oppii - harva taito on sellainen, että sen saa tuosta vaan synnyinlahjana.

Mun 6 v aloitti juuri futiksen. Samoissa treeneissä on häntä 2 v vanhempia, jotka on pelanneet tietty kauemmin ja ovat taitavampia, mutta ei tuo ole poitsua lannistanut. Päinvastoin, katsoo ihaillen heitä ja treenaa kotipihassakin että oppisi sitten itsekin

Kyllä siellä harjoituksissa oppii. Ja hyvä valmentaja osaa varmasti ottaa uuden tulokkaan huomioon, ja tämä hitsautuu pikkuhiljaa osaksi tiimiä. Kotioloissa (siis vapaa-ajalla, pihassa) voi ja kannattaa toki potkia palloa, mutta mitään paineita en ottaisi. Lapsen harrastus, jonne itse halusi mennä - ei sen vakavampaa

 

En osaa sanoa. Pojalle ostettiin nappikset kolmena keväänä. Eipä niillä ollut käyttöä.
Valmentajan takia hän ei saanut juurkaan pelata. Istui vaan penkillä ja "susikkipelaajat" saivat pelata.

 

o+

 

Ja pelailkaa yhdessä pihalla, harjoitus tekee mestarin. Juuri siksi osa pojista on niin taitavia lajissaa, kun pelaavat sitä kaiken vapaa-aikansakin ja vielä ihan omasta tahdostaan.

 

Kiitoksia. Täytyy tosiaan rohkaista. On aika out porukassa vielä kun on niin ujokin ja suurin osa vanhoja tuttuja. Mutta jos vaan itsellä hällä jaksaa into pysyä luulis että oppii...siitähän nyt onkin kyse, pelkään että jos ei pärjää, luovuttaa...itsetunto ei oo kovin vahva... Muuten on tosi hienoa ollut katsoa että intoa on ja mikä hienompaa kun olla futismamma

 

Juurikin poika haluis pelata nyt kovasti vapaallakin mutta piha ja puistokaverit ei oo oikein innostuneita :/

 

ajan kanssa pääsee porukkaan mukaan ,kun toiset pojat tulee tutuiksi.Näin ainakin meillä toimi, alussa oli varautunut ja ujosteli, mutta jo kuukauden päästä innolla mukana . Ja kyseessä 7v. poika.

 

Pelaa sinä sen pojan kanssa. Yh-äitinä ei ollut isää pojan kaveriksi, siinä sitten äiti sai ensikosketuksen fudikseen. Mitäpä sitä ei lapsensa eteen tekisi.
Aika pian siinä on pihakaveritkin mukana kun näkevät miten kivaa teillä on yhdessä.