miten reagoitte jos puoliso ei ole lainkaan mustasukkainen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja piitu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

piitu

Vieras
Enkä nyt tarkoita sellaista sairaanloista mustasukkaisuutta :)
Olen seurustellut suht´vakavasti 4kk ja ravintolassa mies ei ole lainkaan minusta mustasukkainen, vaikka muita miehiä pyörii kimpussani. Kertooko tämä teistä enemmän luottamuksesta vai väliinpitämättömyydestä?

Tiedän, tiedän...mutta mielipiteitä vain kyselen :)
 
Eiköhän se kerro aikuisuudesta, myös sillä tavalla, että sinä hoidat oman tonttisi. Voithan sinä testata, että kun miehiä tulee ympärillesi, niin ala suutelemaan heidän kanssaan. Oikeastaan olen satavarma, että olet sekunnissa taas sinkku.
 
En minäkään ole mustis vaimostani. Se itse tietää, mikä sille on parasta. Saa tehdä mitä parhaaksi näkee. Silti, tai sen takia se on parasta, mitä minulle on ikinä sattunut.
 
Testaa sinua, miten käyttäydyt vieraiden miesten piirittäessä sinua. Tarkkailee, lähdetkö mukaan flirttiin vai osaatko pitää suhteenne puolta. Jos ei ole tyytyväinen näkemäänsä, toteaa sinut lutkaksi, jota ei uskalla ikinä yksin päästää ihmisten ilmoille ja lemppaa sinut.

Vaikka sitä miten vituttaisi muut miehet ja sinun käytöksesi, ei hän sitä sinulle näytä. Mieti tarkkaan, miten käyttäydyt.
 
Ei ole puoliso mustankipeä, ei ole koskaan ollut. Tietää kyllä, että minulla on miespuolisia työtovereita ja käyn joskus lounaallakin jonkun kanssa. Minulla ei ole mitään elkeitä näitten miesten suhteen missään mielessä työasioita lukuunottamatta, joten ei aihetta epäilyihin.
Mustasukkaisuus on karmea tauti, toveripiiristä olen sen liian läheltä nähnyt. Ei siitä mitään hyvää ainakaan seuraa, jos joutuu jatkuvasti varuillaan elämään mustasukkaisen puolison vuoksi.
 
Minun mieheni on alusta asti ollut mustankipeä ja minä pidän siitä.Osoittaa minulle ja muille miehille,että olen laatunainen,josta on valmis vaikka tappelemaan :) Eli menee syvälle alkukantaisiin vaistoihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alfa-uroon naaras:
Minun mieheni on alusta asti ollut mustankipeä ja minä pidän siitä.Osoittaa minulle ja muille miehille,että olen laatunainen,josta on valmis vaikka tappelemaan :) Eli menee syvälle alkukantaisiin vaistoihin.

Just don't get it.

Minä pidän tappelualtista miestä typeryksenä, eikä sellainen pääse alfa-uros-kategoriaan missään tapauksessa. Alennan ko. käyttäytymistä harrastavan miehen välittömästi roskaväkiluokkaan = kaukana alfa-uroksesta.
 
No ipitä tuostakin. Saamari, oma mies on mustis ja helppoo ei ole. Työpaikan reissuille ei ole mitään asiaa. Kyrsii todella.

En edes ymmättä valitustasi, Sorry. Olisit helvetin tyytyväinen.

Sillä mustasukkaisuus ei ole todellakaan rakkautta vaan se on julmaa henkistä väkivaltaa.
 
just joo,
Ihan iisisti, kyselin vain mielipiteitä koska myös minun ex-aviomieheni oli mustasukkainen ja tosiaan välillä tuli ravintoloissa käsirysyjä ja se ei ollut kauhean ihanaa katseltavaa. Mutta ehkä siksi välillä on tuntunut tämä toinen ääripää niin oudolta:)

 
Olen samaa mieltä KKK:n kanssa. Oma mieheni ei ole mustasukkainen, ja olen erittäin tyytyväinen. En ole edes koskaan osannut kaivata mustasukkaisuutta. Koen, että hän luottaa ja välittää minusta, ja välittää vaikka joskus kävisikin niin, että tekisin jotain ei niin fiksua. Toisaalta hän myös luottaa, että osaan pitää huolen itsestäni. Hänen ei tarvitse tulla ärhentelemään seuraani änkeäville, hän uskoo, että osaan hankkiutua heistä eroon itsekin. Eikä toisaalta katso pahalla vaikka jonkun kanssa juttelisinkin, hän tietää, että palaan kyllä aina hänen kainaloonsa. Sen suurempaa rakkautta en osaa ajatella.

Toisaalta minun kanssani eläminen mustasukkaisena olisikin todella hankalaa, kun olen opiskellut ja työskentelen miesvaltaisella alalla ja olen lapsesta saakka viihtynyt poikien seurassa. Siten suuri osa kavereistani ja työkavereistani on miehiä.
 
Käymme matkoilla yhdessä ja erikseen, mikä on minusta enemmänkin vapauttavaa. Sitten on taas mukavaa nyhjätä toisen kyljessä, kun on saanut omaakin tilaa. Mihin väliin se mustasukkaisuus pitäisi sopia..
 
Mukavaahan se vain on, jos toinen on sopivasti mustasukkainen. Se on yksi tapa ilmaista välittämistä. Enemmän mietityttää, jos ei koskaan osoita mitään merkkejä mustasukkaisuudesta.
 
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Et tosiaankaan varmastikaan halua mitään rähisijää ja alistajaa jne, mutta joskus, jonkun pienen vihjeen, että miehesikin haluaa antaa muiden ymmärtää, että olet hänen. Omassa suhteessa ei ole koskaan ollut riitoja/tappeluita mustasukkaisuuden vuoksi. Molemmat menevät välillä omia menojaan ja juttelevat esim. baarissa vastakkaisellekin sukupuolelle (jotka yleensä tuttuja). Mieheni on välillä hieman mustasukkainen, jos joku tuttu mies (ihan viattomasti, ainakin minun puolelta) tulee halaamaan ja kyselemään kuulumisia. Hän ei kuitenkaan haasta riitaa eikä vihoittele vaan saattaa heittää jotakin kommenttia vitsaillen ja hymyillen, huumoripohjalta, mutta samalla viesti tulee perille, että se on sit mun nainen ;)

Luulen, ettei miehesi vain halua näyttää mustasukkaisuuttaa ja luottaa sinuun. Itse olen samanlainen. Joskus saatan olla hieman mustasukkainen, mutta en näytä sitä. Mitä hyötyä siitä on? Luotan kuitenkin mieheeni. Turha aiheuttaa mitään draamoja ilman syytä.
 

Yhteistyössä