Mä olen vahva arjessa, lähinnä alkoholin vaikutuksen alaisena tulee repsahduksia ja kunnon repeämisiä. Se siis kostautuu, mutta arkena yritän vaan väkipakolla keskittyä kaikkeen positiiviseen jotta pysyn kasassa.
No kyllä välillä masentaa kaikki paska mut aina mä saan keräiltyä itteni ja jaksan jatkaa, eihän sitä muutakaan vaihtoehtoa ole! Vastaan potkitaan vielä arkussakin!!
Sitä ajattelee että on pakko jaksaa lasten takia. Ja niinpä jaksoin, vaikka tuntui ettei niin vaikeiden asioiden jälkeen pysty elämään..nyt elämä on suorastaan normaalia, hyvää ja onnellista kyllä se siitä! Muista että se on asenteesta kiinni! Monet tuhannet suomalaiset ovat kokeneet järkyttäviä asioita..toiset selviää, koska heillä on niin kova tahto selvitä.
Peesi!
Elämä on potkinut minua oikein urakalla päähän. Lapsuuskaan ei ole auvoista aikaa ollut.
En tiedä, pakko kai se on noiden vaikeasti saatujen (alulle pano ja synnytys) muksujen takia kahlata päivästä toiseen. (untill I grab my chest and die)