Miten pitkä suruaika pitää olla eron jälkeen?

[merimies]

Toiset ihmiset on sellaisia, että ne tarvii toisia tunteakseen itsensä hyväksi. Siis hakevat sitä hyväksyntää muilta, tarvitsevat sitä että joku on kiinnostunut heistä, pitää heitä viehtättävinä, haluaa olla heidän kanssa. Tällaiset ihmiset ei osaa olla sitä toisen ihailua. Se on eri asia kun että osaa olla yksin.

Sä olet klassinen esimerkki. Et varmaankaan ole aikuisiällä ollut paria viikkoa kauemmin ilman jonkinlaista "säätöä", flirttailua, viestittelyä, treffailua tms? Sä ihastut heti ihan täysillä jokaiseen joka on sinusta kiinnostunut. Sä et pysähdy miettimään, vaan toimit. Kaikki on aina heti sitä suurta, täydellistä rakkautta. Ja sitten tulee taas todellisuus vastaan, mies ei olekaan jatkuvasti sokeasti suhun ihastunut. Sä tunnet olosi huonoksi, lähdet suhteesta ja etsit seuraavan joka ihailee sua rajattomasti.

Tällaisista ihmisistä tulee sellainen tunne ettei ne oikeesti pidä itsestään kovin paljon. Ja juu, sekin kuuluu siihen et sä tulet nyt vakuuttamaan kuinka itsevarma olet. Itsevarmuus ja itseluottamus on eri asia kuin itsestä pitäminen. Jos sä ihan aidosti pidät itsestäsi, viihdyt omassa seurassa, sä et kaipaa muiden ihailua. Ja ihminen joka hyppää suhteesta suhteeseen, kaipaa nimenomaan sitä toisen ihmisen ihastumista.

Tähän kuvioon kun vielä hankkiudutaan raskaaksi aina kun se elämän "suuri rakkaus" tulee eteen, niin kohta sitä on aika monen lapsen yh ja kaikilla eri isä. Itsekästä, mutta tällaisia tapauksia tiedän useammankin

Ei siihen lapsen hankintaan rakkautta tarvitse. Ja turha alkaa sönköttää, miten lapset ovat onnettomia kun eivät kasva molempien vanhempien kanssa, onhan se täälläkin nähty miten monella edes on aidosti onnellista ydinperhettä. Joten mieluummin yhden vanhemman onnellinen perhe.

Tais kolahtaa?
Ei lapset ole mitään leikkikaluja, joita hankitaan uuden (taas sen täydellisen...) miehen pitämiseksi tms!
Lapsilla on oikeus isään ja äitiin. Mutta eiväthän itsekkäät naiset tätä ajattele tai tajua edes, miten isättömyys on kipeä asia koko lapsen elämän ajan ja jättää taatusti jälkensä.

Ei kolahtanut millään lailla. En ole hankkinut lapsia miehen pitämiseksi, hankin lapsia koska halusin lapsia - miehestä ei ollut niin väliksi. Ja siitä huolimatta lapsillani on isät, vaikken heidän kanssaan parisuhteessa enää olekaan.

Entäpä isän oikeus lapseen ja lapsen oikeus isään, siis ihan kokopäiväisesti?
Etävanhemmuus ei ole mitään herkkua, ei vanhemmalle eikä lapselle. Olet kyllä melko itsekäs, jos tosiaan olet alunperin ajatellut niin ettei miehestä ole niin väliksikään.

Niinpä!

Tämä on tätä nykyaikaa. Kuvitellaan, että kunhan äiti voi hyvin, lapset voivat hyvin. Mutta ei se pelkästään siitä ole kiinni. Ei se äidin uuden ihastumisen aiheuttama säteily tee lapsia onnellisiksi.

Toivottavasti tuleva sukupolvi ei tee samoja virheitä vaan katkaisee ketjun.

Minäkin haluan nostaa sinulle ja miehellesi hattua. On upeaa, kun jaksatte yrittää selättää noinkin suuret ongelmat. Paljon voimia teidän taisteluun!

 

[vieras]

Jos oikeesti rakastaa toista ihmistä,ei eron jälkeen kyllä kykene uuteen suhteeseen kovin nopeasti.Siis parisuhteeseen ainakaan.
Mutta niinhän se nykypäivänä menee että uusi suhde on jo katsottu valmiiksi ennenkuin edellinen on lopetettu.
Se on sitä kierrätystä ja uusiokäyttöä.

Täysin samaa mieltä. Jos heti uuteen suhteeseen pystyy niin tuskin se silloin mitään maatajärisyttävää rakkautta on ollutkaan.

 

[Yksi vieraista]

Emilyn on jossain vaiheessa sanonut, että eroaisi miehestä heti, jos tälle kasvaisi kaljamaha. Että semmoista yrittämistä...

Viblsp- sentään yrittää LASTENSA takia miehensä kanssa. SINÄ ET vaikka ukkos eivät ees olleet väkivaltasia...että kumpikohan enempi niitä lapsiaan sitten kelaa

Sä olet ilmeisesti ollut kärpäsenä katossa parisuhteissani, kun tiedät yrittämisten tasot :saint:

Ja en todellakaan yrittäisi yhtään mitään väkivaltaisen miehen kanssa, hullua että täällä joku vielä toivottelee onnea naiselle joka kertoo jatkavansa suhdetta kerta toisensa jälkeen..

 

[imho]

Emilyn on jossain vaiheessa sanonut, että eroaisi miehestä heti, jos tälle kasvaisi kaljamaha. Että semmoista yrittämistä...

Viblsp- sentään yrittää LASTENSA takia miehensä kanssa. SINÄ ET vaikka ukkos eivät ees olleet väkivaltasia...että kumpikohan enempi niitä lapsiaan sitten kelaa

Sä olet ilmeisesti ollut kärpäsenä katossa parisuhteissani, kun tiedät yrittämisten tasot :saint:

Ja en todellakaan yrittäisi yhtään mitään väkivaltaisen miehen kanssa, hullua että täällä joku vielä toivottelee onnea naiselle joka kertoo jatkavansa suhdetta kerta toisensa jälkeen..

No jos parisuhdetta on kestänyt aika vähän aikaa, niin ei siinä nyt mitään kovin ihmeellisiä ole yritetty.

 

[vieraana]

Mä en kyllä edes tajua, miksi siinä pitäis olla aina mies? Yksinkin on kiva olla, tai siis lasten kanssa.
Sanoisin että heti uuden suhteen aloittava on aika heikko...