Miten päätitte kumman sukunimen lapsi saa?

[kiista]

Jos siis teillä eri sukunimet puolison kanssa. Mieheni pitää ehdottomasti kiinni siitä, että lapselle tulisi hänen sukunimensä ja mieluiten myös minä ottaisin hänen nimensä tai ainakin kaksoisnimen, kun menemme naimisiin. Minulle taas oma suku on niin rakas, etten halua menettää omaa sukunimeäni, eli ehkä minulle kaksoisnimi ja lapselle miehen nimi olisi paras ratkaisu, kun haluan kuitenkin saman nimen kuin lapsella..vaikka toisaalta hieman kismittää näin feministinä..

 

["näin meillä"]

Mä halusin lapsille oman sukunimeni. En joustanut siitä, enkä tule joustamaan. Sitten lapseni saa miehen sukunimen, jos menemme naimisiin.

 

[in this time]

Miehen nimi, eikä siitä edes keskusteltu sen enempää. Oli itsestäänselvää meille.

 

[Rosabella]

Halusin olla lapsen kanssa saman niminen joten lapsella mun sukunimi. Minä kuitenkin enemmän vastuussa lapsesta ja hoidan ns virastoasiat joten helpottaa elämää kun on saman niminen lapsen kanssa.

 

["vieras"]

Meille kummallekkin oli ihan sama. Annettiin kuitenkin isän sukunimi koska se oli kauniimpi ja harvinaisempi, sukunimessä ei myöskään ollut ä:tä, ö:tä eikä å:ta. Oma sukunimeni on kinkkinen, usein väärin kuultu ja erittäin ä,ö,y,å voittoinen. Joskus olen miettinyt, et oltais voitu vaihtaa koko perheen sukunimi isomummuni tyttönimeen, joka on aivan ihana!

 

[demdem]

Minä halusin että lapselle tulee minun sukunimeni, sillä meitä on (nyt) neljä kappaletta Suomessa. Miehen sukunimellä on joku 11 tuhatta...

Meillä oli iso kiista tästä mutta perustelin kunnolla ja sain tahtoni läpi. Ei kaduta

 

[Peyote]

Miksi ette kaikki ota sinun nimeäsi?

 

[Ken guru]

Ollaan naimisissa ja kaikilla on sama sukunimi, mutta omani olisin antanut ellei noin olisi ollut. Vaikka mun tyttönimi onkin vähän hankalampi.

 

[fff]

meillä lapsi sai minun nimen. en joustanut siitä. jos menemme naimisiin, mies saa luvan ottaa minun nimen tai pysyä omalla nimellä

 

["aapee"]

Miksi ette kaikki ota sinun nimeäsi?

No tuo sopisi kyllä minulle, mutta tuo äijä on niin takapajuinen, ettei tulisi kuuloonkaan No täytyy myöntää, että mieheni nimi on ehkä hieman kivemman kuuloinen, mutta omastani en kyllä koskaan luopuisi..

 

[Peyote]

[QUOTE="aapee";28154350]No tuo sopisi kyllä minulle, mutta tuo äijä on niin takapajuinen, ettei tulisi kuuloonkaan No täytyy myöntää, että mieheni nimi on ehkä hieman kivemman kuuloinen, mutta omastani en kyllä koskaan luopuisi..[/QUOTE]

Kysyppä siltä, miksi sinun pitäisi suostua johonkin, mihin se ei itse suostu.

 

["aapee"]

Kysyppä siltä, miksi sinun pitäisi suostua johonkin, mihin se ei itse suostu.

Voi Peyote, olet kyllä niin ihana <3

 

[Tsuh]

Miehen nimi, eikä siitä edes keskusteltu sen enempää. Oli itsestäänselvää meille.

Samoin.

 

[Jellybeany]

Se oli jostain syystä miehelle tärkeää ja minulle puolestani asialla ei ollut väliä.

Siis se oli miehelle tärkeää, että lapset saa hänen sukunimensä.

 

[Akaatti]

Minulla ei ole lapsia, mutta jos joskus saan niin miehen sukunimen tulevat saamaan. En ole koskaan pitänyt omasta sukunimestäni. Jos joskus naimisiin menen niin en aio vaihtaa sukunimeä kuitenkaan, en tosin usko, että naimisiin tulen menemään. Ei ole minun juttuni tuo naimisiinmeno.

 

["feministi"]

Kai te tiedätte, että lain mukaan vanhemmat yhdessä päättävät lapsen sukunimen. Jos sopuun ei päästä, niin lapsi saa sen sukunimen joka on äidillä.
Eli jos haluaa lapselleen oman sukunimen niin sen kun vain on suostumatta miehen vaatimuksiin. Maistraatissa se nimi viimeistään määrätään äidin sukunimen mukaiseksi kun ei anna periksi omassa kannassaan ja mene allekirjoittamaan mitään papereita.
En ymmärrä näitä juttuja "mies ei anna periksi"... Ei se mies voi mitään kun et itse anna periksi.

 

[Täydellisen epätäydellinen]

Kun lopulta löysimme lapselle sopivan etunimen, totesimme molemmat että isän sukunimi toimii etunimen (ja sen toisenkin nimien) kanssa, äidin sukunimi taas kuullosti huomattavasti huonommalta. Kummallakaan ei ollut mitään suuria tunteita sukunimeään kohtaan.

 

[johan on juttu]

Halusin olla lapsen kanssa saman niminen joten lapsella mun sukunimi. Minä kuitenkin enemmän vastuussa lapsesta ja hoidan ns virastoasiat joten helpottaa elämää kun on saman niminen lapsen kanssa.

Se on kyllä ihan yhtä helppoa oli nimi mikä tahansa.

 

[ärr]

Oli paha paikka, kun molempien sukunimi on ei-yleinen ja molemmilla sen säilyminen suvussa jäi meidän lapsen varaan. Pitkää tikkua sitten vedettiin lopulta, ja minä raukka hävisin.

 

[Katherine Wheel]

Exän ja mun lapset on mun sukunimellä, esikoinen sai nimensä ennenkuin häntä oli tunnustettu, ja jäi sitten vaihtamatta. Nykyisen ja minun lapset on miehen nimellä, koska mulle sillä asialla ei ole mitään merkitystä.

 

[lucifer]

oli aika selvää että lapsille tulee se nimi mikä tulee käyttöön joskus kokoperheellle

 

["vieras"]

lapsen syntyessä. Tästä en neuvottelisi. Tosin suostuisin muuttamaan nimen sitten avioliiton myötä

 

["kkk"]

Meillä lapsilla on minun sukunimi, olemme menneet myöhemmin naimisiin ja minulla on kaksiosainen sukunimi

 

["vieras"]

Mun nimi. Mun sukunimi on kaunis ja harvinainen. Miehen ruma ja yleinen. Mies olis kai halunnut että lapsi saa oman sukunimensä, mutta toisaalta ei sit pistänyt vastaan kun minä olin jo ennen lasten tekoa tehnyt selväksi että niille tulee sit mun nimi.

Jos mennään naimisiin niin aion pitää oman nimeni.

 

["minttu"]

Valitsimme lapsellemme isän sukunimen, koska se on harvinainen.