A
ahdistunut...
Vieras
pitkä tarina lyhyeksi.. läheiseni teki itsemurhan ja tiedän yhtenä isoimmista syistä olleen hänen vanhempiensa jotka olivat sekä fyysisesti että psyykkisesti aggressiivisia... nyt toinen näistä vanhemmista syyttää minua ja läheisiäni siitä, että me aiheutimme tämän itsemurhan....
toki koen minäkin syyllisyyttä, etten kyennyt auttamaan, etten tajunnut enkä nähnyt miten paha tilanne oli.... mutta koen kuitenkin, että me koitimme oikeasti auttaa...
minun tekisi niin mieli sanoa tälle ihmiselle miten asiat oikeasti ovat, että hän on aggressiivinen paskiainen, joka ei ole koskaan ajatellut kuin itseään, joka nujersi oman lapsensa ja on ainakin suurelta osin ihan itse syyllinen... mutta hän on niin itsekeskeinen ettei hän sitä ymmärtäisi korkeintaan hyppäisi pahemmin kimppuuni..
koen vain niin suunnatonta raivoa, haluaisin jotenkin saada hänet tajuamaan.. miten tästä pääsee yli.. olen kirjoittanut kirjeen mutta jos sen lähetän, en saavuta mitään... korkeintaan joudun pelkäämään sitä ihmistä...
toki koen minäkin syyllisyyttä, etten kyennyt auttamaan, etten tajunnut enkä nähnyt miten paha tilanne oli.... mutta koen kuitenkin, että me koitimme oikeasti auttaa...
minun tekisi niin mieli sanoa tälle ihmiselle miten asiat oikeasti ovat, että hän on aggressiivinen paskiainen, joka ei ole koskaan ajatellut kuin itseään, joka nujersi oman lapsensa ja on ainakin suurelta osin ihan itse syyllinen... mutta hän on niin itsekeskeinen ettei hän sitä ymmärtäisi korkeintaan hyppäisi pahemmin kimppuuni..
koen vain niin suunnatonta raivoa, haluaisin jotenkin saada hänet tajuamaan.. miten tästä pääsee yli.. olen kirjoittanut kirjeen mutta jos sen lähetän, en saavuta mitään... korkeintaan joudun pelkäämään sitä ihmistä...