I
Ihastunut_ja_Rakastunut
Vieras
Nyt voi tulla aika pitkä stoori luettavaksi, mutta toivottavasti joku jaksais lukea ja vastailla..
Elikkä ihastuin alusta alkaen vahvasti mieheen, tapasin hänet lähes 2 vuotta sitten. Ei olla seurusteltu missään vaiheessa, "suhteemme" perustui enimmäkseen seksiin. Tänä päivänäkin minulle on arvoitus mitä hän tunsi minua kohtaan.
Kaiken kaikkiaan olemme tavanneet ehkä vain noin kymmenisen kertaa, välillä hän soitteli minulle ja kysyi kuulumisia taikka tekstaili.
Tulin hälle raskaaksi, tein abortin koska tiesin mitä mieltä hän olisi raskaudestani. En kertonut hälle tätä silloin koska pelkäsin hänen reaktiota ja sitä että hän ei haluaisi enään olla missään tekemisissä kanssani. Kerroin hänelle noin puoli vuotta myöhemmin asiasta, hän oli tietenkin aika järkyttynyt, ja oli ihmeissään miksen hälle tätä kertonut, olisi kuulema halunnut olla tukena ja sanoi lopuksi että tein ihan oikein, sillä hän ei olisi ollut valmis isäksi.
Minulla itselläni on aika paska itsetunto, joten olin kokoajan varuillaan miehen suhteen, en missään vaiheessa ole paljastanut todellisia tunteitaan hänelle. Hän on sanonut minulle muutamia kertoja että hän välittää minusta. Mutta ei silti näköjään ole halunnut viedä suhdettamme vakavammalle asteelle, vaikka enhän minäkään sen eteen ole tehnyt mitään. Mutta lähes joka päivä hän pyörii mielessäni ja olen vieläkin vahvasti ihastunut/rakastunut häneen vaikkei hänestä nytkään ole kuulunut yli 4 kuukauteen.
Tapasin uuden miehen puoli vuotta sitten, nyt seurustelemme ja hän haluaa perustaa kanssani perheen. Rakastan häntä, mutta en ole hänen kanssa kokenut missään vaiheessa sitä intohimoa ja ihastumisen tunnetta. Välitän hänestä ja paljon, enkä halua ikinä häntä satuttaa, vaikka välillä olen vaipunut epätoivoon ja miettinyt suhteet lopettamista, mutta kuitenkin palaan aina lähtöruutuun ja yritän olla hänelle mahdollisimman hyvä, sillä kukaan ei ole koskaan rakastanut ja huolehtinut minusta samalla tavalla kuin hän.
Tämä toinen mies siis joka pyörii mielessäni otti minuun yhteyttä joulun jälkeen ja kyseli kuulumisia. En aluksi ollut vastannut hänelle, ja hän yritti soittaa monta kertaa ja viimeisenä laittoi viestin että onko kaikki hyvin ja haluaisi vain puhua kanssani. En voinut vastustaa kiusausta, joten vastasin ja hän soitti minulle ja kyseli kuulumisia. Hän ei tiedä että seurustelen, ei hän kyllä sitä edes kysynytkään. Mutta minä sain tietää että hän seurustelee, ja se suhde on alkanut jo aikoja sitten, eli todennäköisesti hän on pettänyt naistaan minun kanssaan koko tämän ajan, ellei niillä ole ollut suhde ns "katkolla".. mutta enpä usko. Tämä satutti ja paljon, mutta mies ei tiedä että minä tiedän. En viitsi puuttua asiaan, vaikka välillä käyn suuria vihantunteita häntä kohtaan, haluaisin paljastaa kaiken ja "pilata" hänen suhteensa, mutta se tuskin tulisi parantamaan minun oloani.
Tässä vaan pähkäilen että mitä hän on halunnut minusta? Sanoo välillä kaivanneensa minua ja välittävän minusta. En olisi koskaan uskonut että hänellä on tyttöystävä ja pettää häntä minun kanssaan, ei vaikuta yhtään niin kusipäältä. Mutta kai me naiset ollaan vaan taipuvaisia ihastumaan kusipäihin.
Mä toivon että pääsisin yli tästä äijästä, edelleen odotan että hän ottaisi yhteyttä minuun, olen ihan sekaisin hänestä.. Haluaisin vain olla onnellinen nykyisen mieheni kanssa ja unohtaa menneet, varsinkin tuon kusipään.
Tavallaan toivon että hän ei ottaisi yhteyttä minuun, se tekee tästä unohtamisesta vaikeampaa kun tiedän että tunteeni näyttää vaan kasvavan häntä kohtaa. Mitä tässä nyt oikeen pitäisi tehdä?
Elikkä ihastuin alusta alkaen vahvasti mieheen, tapasin hänet lähes 2 vuotta sitten. Ei olla seurusteltu missään vaiheessa, "suhteemme" perustui enimmäkseen seksiin. Tänä päivänäkin minulle on arvoitus mitä hän tunsi minua kohtaan.
Kaiken kaikkiaan olemme tavanneet ehkä vain noin kymmenisen kertaa, välillä hän soitteli minulle ja kysyi kuulumisia taikka tekstaili.
Tulin hälle raskaaksi, tein abortin koska tiesin mitä mieltä hän olisi raskaudestani. En kertonut hälle tätä silloin koska pelkäsin hänen reaktiota ja sitä että hän ei haluaisi enään olla missään tekemisissä kanssani. Kerroin hänelle noin puoli vuotta myöhemmin asiasta, hän oli tietenkin aika järkyttynyt, ja oli ihmeissään miksen hälle tätä kertonut, olisi kuulema halunnut olla tukena ja sanoi lopuksi että tein ihan oikein, sillä hän ei olisi ollut valmis isäksi.
Minulla itselläni on aika paska itsetunto, joten olin kokoajan varuillaan miehen suhteen, en missään vaiheessa ole paljastanut todellisia tunteitaan hänelle. Hän on sanonut minulle muutamia kertoja että hän välittää minusta. Mutta ei silti näköjään ole halunnut viedä suhdettamme vakavammalle asteelle, vaikka enhän minäkään sen eteen ole tehnyt mitään. Mutta lähes joka päivä hän pyörii mielessäni ja olen vieläkin vahvasti ihastunut/rakastunut häneen vaikkei hänestä nytkään ole kuulunut yli 4 kuukauteen.
Tapasin uuden miehen puoli vuotta sitten, nyt seurustelemme ja hän haluaa perustaa kanssani perheen. Rakastan häntä, mutta en ole hänen kanssa kokenut missään vaiheessa sitä intohimoa ja ihastumisen tunnetta. Välitän hänestä ja paljon, enkä halua ikinä häntä satuttaa, vaikka välillä olen vaipunut epätoivoon ja miettinyt suhteet lopettamista, mutta kuitenkin palaan aina lähtöruutuun ja yritän olla hänelle mahdollisimman hyvä, sillä kukaan ei ole koskaan rakastanut ja huolehtinut minusta samalla tavalla kuin hän.
Tämä toinen mies siis joka pyörii mielessäni otti minuun yhteyttä joulun jälkeen ja kyseli kuulumisia. En aluksi ollut vastannut hänelle, ja hän yritti soittaa monta kertaa ja viimeisenä laittoi viestin että onko kaikki hyvin ja haluaisi vain puhua kanssani. En voinut vastustaa kiusausta, joten vastasin ja hän soitti minulle ja kyseli kuulumisia. Hän ei tiedä että seurustelen, ei hän kyllä sitä edes kysynytkään. Mutta minä sain tietää että hän seurustelee, ja se suhde on alkanut jo aikoja sitten, eli todennäköisesti hän on pettänyt naistaan minun kanssaan koko tämän ajan, ellei niillä ole ollut suhde ns "katkolla".. mutta enpä usko. Tämä satutti ja paljon, mutta mies ei tiedä että minä tiedän. En viitsi puuttua asiaan, vaikka välillä käyn suuria vihantunteita häntä kohtaan, haluaisin paljastaa kaiken ja "pilata" hänen suhteensa, mutta se tuskin tulisi parantamaan minun oloani.
Tässä vaan pähkäilen että mitä hän on halunnut minusta? Sanoo välillä kaivanneensa minua ja välittävän minusta. En olisi koskaan uskonut että hänellä on tyttöystävä ja pettää häntä minun kanssaan, ei vaikuta yhtään niin kusipäältä. Mutta kai me naiset ollaan vaan taipuvaisia ihastumaan kusipäihin.
Mä toivon että pääsisin yli tästä äijästä, edelleen odotan että hän ottaisi yhteyttä minuun, olen ihan sekaisin hänestä.. Haluaisin vain olla onnellinen nykyisen mieheni kanssa ja unohtaa menneet, varsinkin tuon kusipään.
Tavallaan toivon että hän ei ottaisi yhteyttä minuun, se tekee tästä unohtamisesta vaikeampaa kun tiedän että tunteeni näyttää vaan kasvavan häntä kohtaa. Mitä tässä nyt oikeen pitäisi tehdä? 
mitä sä siinä häviit, et ehkä paranna oloasi, tai ehkä vähän jos osaat nauttia vahingon ilosta!! et sitä sen tyttöystävän sydäntä särje, etkä sitä tule pilaamaan heidän suhdettaan, itse se kusipää meni pettämään ja pitäisi hänen saada ansionsa mukaan!! ei tuommoinen huora äijä ansaitse rakkautta!