Miten pääsen eroon masennuksesta?

[Nyt näin]

Miten pääsen masennuksesta ja elämänhaluttomuudesta eroon? Siinäpä se kysymys oli. Aina vaan itkettää, mikään ei tunnu miltään ja mistään en osaa enää nauttia. Mulla on ihana mies, terve lapsi ja oma talo. Ikää on 30 ja tuntuu, että elämällä ei ole enää mitään annettavaa minulle.

 

[ap]

Kukaan?

 

[viesti]

Mietit miten olet rajoittanut tai laiminlyönyt itseäsi, onko jotain kiukkua jota et voi ehkä itsellesikään tunnustaa.

 

[mamma ja pojat]

Käy lääkärissä pyytämässä pääsyä jutteleen psyk.hoitajan kanssa tai lähete mielenterveystoimistoon ja mielialalääkitys terapiaa tukemaan. :hug: :hug:

 

[B. Latva]

Pääset kyllä. Vaikea neuvoa kun ei tiedä mitä oot kokeillut. Mutta oikeasta depressiosta ei pääse eroon ilman lääkäriä ja lääkehoitoa. Niiden avulla ja muuten terveesti elämällä kyllä luulisin että miltei jokainen pääsee. Liikunta on yks tärkeimmistä.

Ja jos et oo aiemmin mitään lääkitystä saanut, voi olla että olo helpottaa heti ekan lääkärikäynnin jälkeen. Ei muuta kun ennakkoluulot hittoon ja huomenna terkkariin. Tsemppiä!

Uncle Ben

 

[latvalaho]

Mutta oikeasta depressiosta ei pääse eroon ilman lääkäriä ja lääkehoitoa. Niiden avulla ja muuten terveesti elämällä kyllä luulisin että miltei jokainen pääsee. Liikunta on yks tärkeimmistä.

Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Riippuu vähän siitä mistä masennus johtuu. Minä pääsien vuosien itsetuhoisesta masennuskierteestä vasta kun suostuin tekemään tilit selväksi lapsuuden kanssa. Sitä ennen söin vuosia lääkkeitä turhaan. Tai ei ne sikäli turhia olleet, että en tehnyt itsaria, mutta eivät ne myöskään parantaneet. Ne vaan laimensivat henkisen pahan olos siedettävälle tasolle. Kun tajusin viimein mistä kenkä puristaa, jätin masennuslääkkeet pois ja jatkoin paranemista ilman niitä.

 

[ap]

Pääset kyllä. Vaikea neuvoa kun ei tiedä mitä oot kokeillut. Mutta oikeasta depressiosta ei pääse eroon ilman lääkäriä ja lääkehoitoa. Niiden avulla ja muuten terveesti elämällä kyllä luulisin että miltei jokainen pääsee. Liikunta on yks tärkeimmistä.

Ja jos et oo aiemmin mitään lääkitystä saanut, voi olla että olo helpottaa heti ekan lääkärikäynnin jälkeen. Ei muuta kun ennakkoluulot hittoon ja huomenna terkkariin. Tsemppiä!

Uncle Ben

Omaa aikaa olen pitänyt tärkeänä ja pitänyt kiinni, että sitä myös on. Mies on myös ollut enemmän lapsen kanssa. Kesäloma oli juuri, mutta siitä ei ollut apua. Pelkään, että satutan lasta, en jaksaisi väitellä joka asiasta uhmaikäisen kanssa. Olen aina kiukkuinen ja itken usein.

 

[ap]

Syytin myös itseäni äitini kohtalosta.

 

[B. Latva]

Uncle Ben[/quote] Omaa aikaa olen pitänyt tärkeänä ja pitänyt kiinni, että sitä myös on. Mies on myös ollut enemmän lapsen kanssa. Kesäloma oli juuri, mutta siitä ei ollut apua. Pelkään, että satutan lasta, en jaksaisi väitellä joka asiasta uhmaikäisen kanssa. Olen aina kiukkuinen ja itken usein.

[/quote]

OK. Erittäin hyvä että perheasiat on kunnossa ja mies tukena. Uskon että mikään ei voi estää toipumista jos vaiva hoidetaan oikein. Oletko käynyt lääkärissä?

 

[ap]

Uncle Ben

Omaa aikaa olen pitänyt tärkeänä ja pitänyt kiinni, että sitä myös on. Mies on myös ollut enemmän lapsen kanssa. Kesäloma oli juuri, mutta siitä ei ollut apua. Pelkään, että satutan lasta, en jaksaisi väitellä joka asiasta uhmaikäisen kanssa. Olen aina kiukkuinen ja itken usein.

[/quote]

OK. Erittäin hyvä että perheasiat on kunnossa ja mies tukena. Uskon että mikään ei voi estää toipumista jos vaiva hoidetaan oikein. Oletko käynyt lääkärissä?en ole käynyt lääkärissä, kynnys on liian korkea.

[/quote]

 

[ap]

jopas lainasi hassusti... vastasin, että en ole käynyt, kynnys liian korkea..

 

[utelias]

Uncle Ben, onko sulla omakohtaista kokemusta? Tunnut olevan aika optimistinen?

 

[Black Diamond]

Pääset kyllä. Vaikea neuvoa kun ei tiedä mitä oot kokeillut. Mutta oikeasta depressiosta ei pääse eroon ilman lääkäriä ja lääkehoitoa. Niiden avulla ja muuten terveesti elämällä kyllä luulisin että miltei jokainen pääsee. Liikunta on yks tärkeimmistä.

Ja jos et oo aiemmin mitään lääkitystä saanut, voi olla että olo helpottaa heti ekan lääkärikäynnin jälkeen. Ei muuta kun ennakkoluulot hittoon ja huomenna terkkariin. Tsemppiä!

Uncle Ben

entä kun ei viitsi liikkua?

 

[B. Latva]

"en ole käynyt lääkärissä, kynnys on liian korkea"

No kuule, käyt kuitenkin varmaan muissa asioissa jollain lääkärillä. Etkö voisi sillon mainita tästäkin vaivasta? Kynnys voi tuntua korkeelta, mutta homman pitkittyessä hoito on monta kertaa vaikeempaa. Musta tuntuu et myös perhees takia sun kannattais hoitaa ittes kuntoon. Kokemusta on.

Nää jutut on kato nykyään yleislääkäreillekin arkipäivää, ei todellakaan kannata kärsiä pahaa oloa. Ja lääkityskin jos sellaisen saat voidaan lopettaa kun vaiva on helpottanut.

Yks tosi tärkee juttu on riittävä uni. Jos sitä ei oo niin apteekista löytyy apua ilman reseptiäkin.

 

[B. Latva]

[

entä kun ei viitsi liikkua?[/quote]

Kuule, sulla ei ainakaan kuvasta päätellen näyttäs olevan tollasta ongelmaa ... Tai sitten et vaan uskaltanu laittaa uudempaa kuvaa ...

 

[B. Latva]

Uncle Ben, onko sulla omakohtaista kokemusta? Tunnut olevan aika optimistinen?

No kuule, mitäs luulisit? Asiantuntijaksi voi tulla joko koulutuksen tai omakohtaisen kokemuksen kautta. Ja just tän alan koulutusta kun mulla ei satu olemaan. Mut uskon et monella palstalaisella on ja olis hyvä kuulla mielipiteitä.

Ja jos en olis optimisti en kai enää tässä kirjoittelis ja yrittäis kohtalontovereita neuvoo.

Uncle Ben

 

[sisälukutaidoton]

Uncle Ben, onko sulla omakohtaista kokemusta? Tunnut olevan aika optimistinen?

No kuule, mitäs luulisit? Asiantuntijaksi voi tulla joko koulutuksen tai omakohtaisen kokemuksen kautta. Ja just tän alan koulutusta kun mulla ei satu olemaan. Mut uskon et monella palstalaisella on ja olis hyvä kuulla mielipiteitä.

Ja jos en olis optimisti en kai enää tässä kirjoittelis ja yrittäis kohtalontovereita neuvoo.

Uncle Ben

Äh, tästä ei oikein saa selvää. Onko sulla siis kokemusta mutta ei koulutusta? Ja uskot että monella palstalaisella on mitä? Kokemusta, koulutusta vai masennusta?

 

[Rokkimakkara]

Oon sairastanu depression useaan kertaan elämässäni. Nyt vasta oon oppinut, etten ilmän lääkettä tuu toimeen. Mulla ei vaan erity sitä serotoniinin vastaanottajaa. Lääkkeillä nyt kokonaisen vuoden. Aiemmin pikku pätkiä. Loppuelämän saap noita syödä.

 

[viekkari]

Oon sairastanu depression useaan kertaan elämässäni. Nyt vasta oon oppinut, etten ilmän lääkettä tuu toimeen. Mulla ei vaan erity sitä serotoniinin vastaanottajaa. Lääkkeillä nyt kokonaisen vuoden. Aiemmin pikku pätkiä. Loppuelämän saap noita syödä.

Tuntuukö nyt että olet onnellinen? Onko sulla sivuvaikutuksia lääkkeestä?

 

[B. Latva]

[/quote]

Äh, tästä ei oikein saa selvää. Onko sulla siis kokemusta mutta ei koulutusta? Ja uskot että monella palstalaisella on mitä? Kokemusta, koulutusta vai masennusta?

[/quote]

Jaa-a, sori vaan kuule, tosi paha juttu, lukutaidottomille tästä palstasta ei taida kyllä paljoo hyötyy olla ...

 

[höh]

Äh, tästä ei oikein saa selvää. Onko sulla siis kokemusta mutta ei koulutusta? Ja uskot että monella palstalaisella on mitä? Kokemusta, koulutusta vai masennusta?

[/quote]

Jaa-a, sori vaan kuule, tosi paha juttu, lukutaidottomille tästä palstasta ei taida kyllä paljoo hyötyy olla ...

[/quote]

Että sellainen miss salaperäinen.

 

[B. Latva]

No voi sun kanssas lukutoukka. Monena sitä on Ben-setäkin joutunu olemaan, mutta toi missittely oli sentään uutta!

Uncle Ben

 

[B. Latva]

No, masennusta tietenkin.

 

[Ville V.]

Suosittelen lukemaan: Nicky Cruz - Juokse poika juokse , Tony Anthony - Kesytä tiikeri , Immaculée Ilibagiza - Elossa kertoakseen. Rankkoja kirjoja, mutta nämä ihmiset ovat toipuneet ilman lääkkeitä elämänsä helvetillisistä kokemuksista. Sitten perusklassikkokirja Tommy Hellsten - Virtahepo olohuoneessa on myös hyvä.

 

[Ville V.]

Kuukausi sitten sain 29 pistettä Beckin masennustestistä. Eli aika paljon. Sitten kävin sielunhoidossa pari viikkoa sitten.. se voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Minulle se tehtiin TOSI hyvin. Olen ollut ilman lääkkeitä nyt 2 viikkoa ja aivan mahtava meno! Sielunhoito teki sen mitä terapia / vertaistukiryhmät ei pystyny mulle tekemään. Puolestani on rukoiltu monesti, mutta se ei ole mennyt tarpeeksi syvälle. Mutta sielunhoitajan apu otti ja osui oikein napakymppiin. Hän on tehnyt sitä työtä noin 25 vuotta, joten aika professional-meno oli.

Kokeilin olla ilman lääkkeitä kesällä 2009, ja pystyin silloin 6 päivään. Silloin tuli paniikki, ahdistus, ikävät ajatukset, tuntu että olis hirveä taakka mitä yrittää kantaa mukana. Ei pystyny ajattelee ku nykyhetkeä ja että pysyis järjissään ja ei tekis mitään tyhmää. Nyt ei ole ollut mitään sellaisia. Ensi kertaa elämässäni tunnen olevani vapaa. Suorastaan pursuan energiaa! Kyllä surua yms tulee pintaan käsiteltäväksi, mutta se kuuluu asiaan.

Jumala on rakkaus Jeesus voi muuttaa sun elämän kans.