miten pääsemme eroon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Elli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Elli

Vieras
Nyt hyviä keinoja tänne, miten pääsemme eroon pariskunnasta, joka haluaa olla ystäviä kanssamme. Suoraan ei kehtaa sanoa, vaikka se ehkä olisi kaikkein reiluinta. Se ei kuitenkaan tule kysymykseen! Mikä olisi sellainen keino, että he ymmärtäisivät sen sanomatta. Vinkkejä, kiitos!
 
jos kyse olisi meistä niin kyllä mä sen suoraan haluisin kuulla, enkä mitenkään rivien välistä lukemalla..
ehkä se ei ole kaikkein helpoin tapa ja saattaa siinä toinen osapuoli suuttuakin mutta pienet vihjailut yms. saattaa viedä vaan turhaa aikaa ja toiset suuttuakin enemmän..
 
Alkuperäinen kirjoittaja umayya:
jos kyse olisi meistä niin kyllä mä sen suoraan haluisin kuulla, enkä mitenkään rivien välistä lukemalla..
ehkä se ei ole kaikkein helpoin tapa ja saattaa siinä toinen osapuoli suuttuakin mutta pienet vihjailut yms. saattaa viedä vaan turhaa aikaa ja toiset suuttuakin enemmän..

En voi suoraan sanoa, koska olen heidän kanssaan tekemisissä heidän lastensa takia, en vain haluaisi viettää heidän kanssaan yhtään enempää aikaa kuin on pakko!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elli:
Alkuperäinen kirjoittaja umayya:
jos kyse olisi meistä niin kyllä mä sen suoraan haluisin kuulla, enkä mitenkään rivien välistä lukemalla..
ehkä se ei ole kaikkein helpoin tapa ja saattaa siinä toinen osapuoli suuttuakin mutta pienet vihjailut yms. saattaa viedä vaan turhaa aikaa ja toiset suuttuakin enemmän..

En voi suoraan sanoa, koska olen heidän kanssaan tekemisissä heidän lastensa takia, en vain haluaisi viettää heidän kanssaan yhtään enempää aikaa kuin on pakko!

no sitten vaan vihjailemalla ja juuri jättämällä vastaamatta puheluihin ja viesteihin niinkuin tuossa alempana tulikin..

:/
 
Ei kai ole muuta keinoa, kuin jättää vastaamatta puheluihin, vaikka noloa sekin kyllä on! On kyllä kummallista, kun mielestäni yleensä "tunne" on molemminpuolinen, jos ei välitä toisesta ihmisestä, mutta nämä suorastaan "liimautuvat" meihin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustikkatassu:
minä kyllä sanoisin suoraan :/

No, millä sanoilla sen sanoisit? Etteivät menisi ihan noloiksi tai etten minä olisi kovin nolo. Pidän kyllä heidän lapsistaan, enkä haluaisi nolata vanhempiakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elli:
Alkuperäinen kirjoittaja mustikkatassu:
minä kyllä sanoisin suoraan :/

No, millä sanoilla sen sanoisit? Etteivät menisi ihan noloiksi tai etten minä olisi kovin nolo. Pidän kyllä heidän lapsistaan, enkä haluaisi nolata vanhempiakaan.

no sano ettei teillä ole muuta yhteistä kun lapset ja että siihen se saa jäädäkin, sano että teillä on jo ennestään riittävästi ystäviä
 
entäs kysyt joku kerta, että voisiko lapset tulla kylään heille? niin että ette olisi itse mukana. jos lapset ovat ystäviä, ei vanhempien tartte olla. mutta ei lasten ystävyyden pidä loppua.
 
mulla samanlaisia kokemuksia. Tai tää nainen oli kyllä mun ystäväni ja mies tuli toimeen hänen kanssaan kans, mut tän mun ystävän miestä emme voineet sietää. Ollaan milemmat tosi sosiaalisia ja tullaan kyl yleensä kaikkien kans toimeen..mut mut..tää mies jotenkin saa näkemään puanista, ja nyt nää on pariskuntana soittelelmassa ja ehdottamassa kaikenlaista. Oon yrittänyt vihjailla et jos tän mun ystävän kans jotian kaksin puuhattais mut se haluu aina miehet mukaan. Tää mies on kauheen hyökkäävä ja töykeä, epäkohtelias ja jos suoraan sanon niin tyhmä. Eihän sille mitään tietty voi mut tunnen ihan kauheeksi itseni. Noh, me ollaan sit tehty niin et ollaan kyl yhteyksissä, mut jos on jotain yhteistä, niin mun miehellä on aina sillon jotain muuta menoo ja minä vietän sit aikaa näiden kans, kun ehkä parmmin mulla kestää hermo tätä miestä. Saa nähdä millon se tajuu ettei mun mies oikeen ole samalla taajuudella sen kans. Julmalle tuntuu, mut on meillä oikeekin syy olla pitämättä tästä miehestä, se on huijannut tätä avovaimoonsa lukemattomia kertoja, ja tää mun ystävä antaa sille aina anteeks...et tämmöstä..ei tästä tainnut olla sulle apua..
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiina:
entäs kysyt joku kerta, että voisiko lapset tulla kylään heille? niin että ette olisi itse mukana. jos lapset ovat ystäviä, ei vanhempien tartte olla. mutta ei lasten ystävyyden pidä loppua.

Meillä ei ole lapsia enää kotona. Ei, sillä vaikka oliskin, en ikinä uskaltaisi heitä viedä sinne kylään, etten olisi itse mukana. Sääliksi käy heidänkin lapsiaan välillä.
 

Yhteistyössä