Miten opetella viettämään juhlapyhiä nyt kun on lapsi? (Miten niitä viettää)

["Enna"]

Lapsena muistan kuinka kivaa oli lapsena kun juhlapyhinä (juhannus, vappu, joulu jne.) menimme johonkin tuttujen kanssa tai sitten meille tuli vieraita. Paikat oli koristeltu hienosti ja herkkuja sekä perinneruokia oli tarjolla jne.

Nyt aikuisiän olemme mieheni kanssa melkein aina kaikki tällaiset juhlapäivät töissä tai ainakin jompikumpi ja jos jompikumpi on vapaalla ei päivä ainakaan minun kohdallani ole eronnut mitenkään muista vapaapäivistä. On vain tullut tavaksi tai itsestään selvyydeksi että olemme lähes poikkeuksetta töissä tai jos on kotona ei jotenkin ole ollut tarvetta juhlia mitenkään. Eipä meitä ole moneen vuoteen puudettykkään mihinkään tai minä en ole tiedustellut pääsisikö jonkun kanssa viettämään näitä päiviä, tavaksi kun on tullut tuo töissä oleminen.

Nyt kuitenkin kun meillä on lapsi joka jo jotenkin innostuu ja ymmärtää näistä juhlapyhistä jotain niin olisi kiva viettää esim. Juhannusta nyt seuraavaksi ja sitten joulua jotenkin. En vain oikein tiedä miten juhlia kun tuntuu, että kaikki viettävät sitä perheen tai tiettyjen tuttujen (joiden kanssa viettävät joka vuosi). Vinkkejä miten te olette alkaneet viettää juhlapyhiä lapsien syntymän jälkeen vai oletteko vain olleet juhlimatta edelleen?

 

[astrolabe]

Lapset on aika hyviä keksimään omia traditioita perheelle. Ei minuakaan innosta juhlat tai juhlapyhät yhtään, mutta lasten (ja miehen) takia pakko.

 

["vieras"]

Kyllä ne oman perheen tavat siitä pikkuhiljaa muotoutuu. Monethan menevät sitten omille vanhemmilleen juhlapyhinä, lapsi saa olla isovanhempiensakin kanssa. Mutta ei tuost stressiä kannata ottaa, viettää itselle ja omalle perheelle mieluisalla tavalla. Aloittaa jonkun uuden perinteen vaikka, jos vanhoista ei löydy mieleisiä

 

["Jenis"]

Mulla oli ihan samanlaiset ajatukset aikoinaan, kun esikoinen alkoi olla siinä iässä että ymmärsi juhlien päälle. Vappuna on käyty mm. kaupungin lastenjuhlassa, pääsiäisenä kokkoa katsomassa, uutena vuotena raketteja katsomassa. Nyt viimeisen 2-3 vuoden aikana on myös kutsuttu vieraita juhlapäivinä (paitsi jouluna kun ollaan suvun kesken), ja on ollut tosi kiva kun on tullut semmoisia yhteisiä perinteitä.

 

["vieras"]

Me ollaan keräilty luontevasti molempien kodeista kivoja tapoja ja perinteitä ja tuotu ne omaan kotiin, omille lapsille. Ja luotu jotain omaakin. Kun on viettänyt pari-kolme joulua perheen kesken, se on jo aika hyvin hahmoteltuna.

Juhannuksena mennään mökille herkkujen kera ja ollaan vain. Grillaten, uiden, saunoen... Ei niiden tarvitse olla järisyttäviä elämyksiä. Monesti ne pienet asiat tekee päivästä suuren.

 

["vieras"]

Isovanhemmat? Vaikka ette vuosiin heidän kanssaan juhannusta olisi viettäneet niin kai ottavat mielellään lapsenpsen perheineen mukaan? Tai vuokraatte mökin keskenänne. Saakohan tälle vuodelle vielä jostain mökin? Jos on oma auto niin kokkoa pääsee ainakin katsomaan!

Itse se on se juhla järjestettävä. Hankit ne ruuat mitkä sinun mielestä on perinteisiä ja valmistat. Juhannuksesta pääsee vielä aika helpolla. Muut juhlat vaatiikin enemmän tai vähemmän etukäteisvalmisteluja.

 

[Keittiönoita]

Voit keksiä teidän perheenne perinteet ihan omasta päästäsi. Tehdä asioita, joista pidätte. Tai sitten voit viettää näitä juhlia yhdessä läheistesi (vanhemmat, appivanhemmat, sisarukset, ystävät) kanssa. Eli jos A viettää juhlapäivää B:m kanssa, niin voisitko kutsua A:n ja B:n teille juhlapäivää viettämään? Kolmas vaihtoehto on, että kaivelet netistä tietoa siitä, miten Suomessa ja/tai synnyinseudullasi näitä juhlia on aiemmin vietetty. Ts otat vanhoja perinteitä uusiokäyttöön.

 

[moekoe]

Musta lapsen saamisessa yksi parhaita puolia oli se, että sai itse alkaa keksimään niitä meidän perheen perinteitä.
Meillä juhannuksessa on ollut kolme pääasiaa. Hyvä ruoka, kiireettömyys ja kokko. Jos ei ole lähellä ollut kokkoa, niin on käyty illalla autoajelulla jaa katsottu monta kokkoa. Tänä vuonna kokko löytyy melkein meidän pihasta.

Ihan itse saadaan päättää, että mitä kuuluu meidän jouluun ja vappuun. Ja muksu tietysti osaa sanoa omat mielipiteensä ja toiveensa. Siitä sitten ympätään se meidän perheen juhla.

 

["vilperin äiti"]

Juhannus; tuodaan koivun oksia ämpäreihin portaiden juurelle. käydään paistamassa makkaraa jossakin laavulla. aattoiltana käydään kokkoa katsomassa. syödään herkkuja. valvotaan juhannusyötä.

Joulu; ollaan jomman kumman vanhemmilla. aattona ne perinteiset menot; haetaan kuusi sisälle (miehen kotona), jouluateria (kinkut, laatikot sun muut jouluherkut), viedään kynttilät haudoille, joulusauna, joulupukin tulo ja lahjat, illalla nautitaan joulun tunnelmasta ja uusista lahjoista

 

["Mariska"]

meillä mennyt silleen onnellisesti, että miehen veljelle tuli perheenlisäystä suunnilleen samoihin aikoihin kun meille, joten ollaan alettu usein viettää aikaa yhdessä. Esim. Uusivuosi alkaa olla jo perinne. Meillä on samanikäiset tytöt, joilla on mukavaa keskenään.

Juhannusta vietettiin tuossa välillä kavereiden kanssa, mutta nyt meidän kavereilla ei ole lapsia juurikaan, joten ollaan oltu mun vanhempien mökillä eli isovanhemmat myös viettää mielellään juhlapyhiä lapsenlapsensa kanssa.

Vappuna oltiin brunssilla ja grillaamassa mun ystävän luona, jolla on kaksi lasta. Heidän kanssa sovitaan aina välillä kyläilyjä tai muuta ohjelmaa. Kohta lähdetään porukalla tukholmaan.