E
ei naurata
Vieras
Kun pelkää ylikaiken muutenkin h.lääkäriä. Eihän siitä tule yhtään mitään. Miten ne puuduttavat edes?
M
"mellan"
Vieras
riippuu minkä ikäinen lapsi. Maitohampaassa oleva reikä kuulemma vain puhdistetaan ja laitetaan paikka. Ei porata ollenkaan
S
samaonkelma
Vieras
samaa mietin, meidän hammaslääkärikammoinen poika ei avannut suuta edes kun piti vain lampun ja peilin avulla katsoa suuhun..yksi reikä pitäisi ensi kuussa paikata, mutta saapi nähdä kuinka käy 
[QUOTE="mellan";22915131]riippuu minkä ikäinen lapsi. Maitohampaassa oleva reikä kuulemma vain puhdistetaan ja laitetaan paikka. Ei porata ollenkaan[/QUOTE]
näin juuri...ekakerralla ei avannut edes suutaan|Oja tunti jonotettiin turhaan..tokakerralla onnistui,eikä jäänyt pahempia traumoja
näin juuri...ekakerralla ei avannut edes suutaan|Oja tunti jonotettiin turhaan..tokakerralla onnistui,eikä jäänyt pahempia traumoja
H
"hei"
Vieras
mistä ne sen kammon on saaneet? Kun jotenkin vaikuttaa, että ei hammaslääkärissä ainakaan? niin jospa ite osaisin varoa, ettei meille semmoista riesaa tulis?
M
"missu"
Vieras
M
"missu"
Vieras
V
"vieras"
Vieras
Kyllä mulla oma kammoni on ihan hammaslääkärin peruja. Lapsella ei ole kammoa ja olen varonut puhumasta omasta pelosta lapsen kuullen. Eihän se tarvi kuin yksi huono kokemus lapselle niin jo pelkäävät.
E
ei naurata
Vieras
[QUOTE="mellan";22915131]riippuu minkä ikäinen lapsi. Maitohampaassa oleva reikä kuulemma vain puhdistetaan ja laitetaan paikka. Ei porata ollenkaan[/QUOTE]
kohta 8v ja maitohammas pitäs kuulemma paikata. Mä en näe edes mitä hyötyä siitä on, hammashan kuitenkin lähtee ennenpitkää eikä ole vaivannu lasta mitenkään.
kohta 8v ja maitohammas pitäs kuulemma paikata. Mä en näe edes mitä hyötyä siitä on, hammashan kuitenkin lähtee ennenpitkää eikä ole vaivannu lasta mitenkään.
[QUOTE="missu";22915271]Nukutus on aika järeä keino maitohampaan paikkaukseen, yleensä rauhoittava lääkitys riittää.[/QUOTE]
No näin mulle sanottiin ja kyseessä oli vielä alle kouluikäinen.
No näin mulle sanottiin ja kyseessä oli vielä alle kouluikäinen.
M
"missu"
Vieras
Oho. Varmaan riippuu sitten asuinpaikastakin. Meidän hammaslääkärissä ei kuulemma olisi edes välineitä nukutukseen.
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="hei";22915193]mistä ne sen kammon on saaneet? Kun jotenkin vaikuttaa, että ei hammaslääkärissä ainakaan? niin jospa ite osaisin varoa, ettei meille semmoista riesaa tulis?[/QUOTE]
Pienen lapsen ollessa kyseessä, niin yleensä vanhemmiltaan.
Meillä luettiin lasten hammaslääkärikuvakirjoja etukäteen ja lähdettiin näyttämään miten hienot hampaat lapsella on. Kotona hieman harjoiteltiin etukäteen miten isolle suu on avattava että täti näkisi kaikki hampaat.
Pienen lapsen ollessa kyseessä, niin yleensä vanhemmiltaan.
Meillä luettiin lasten hammaslääkärikuvakirjoja etukäteen ja lähdettiin näyttämään miten hienot hampaat lapsella on. Kotona hieman harjoiteltiin etukäteen miten isolle suu on avattava että täti näkisi kaikki hampaat.
V
"vieras"
Vieras
kohta 8v ja maitohammas pitäs kuulemma paikata. Mä en näe edes mitä hyötyä siitä on, hammashan kuitenkin lähtee ennenpitkää eikä ole vaivannu lasta mitenkään.
Meillä on nyt 4v paikattu 3 hammasta! Valitettavasti on samanlainen kuin isolla siskollaan tuo hampaisto, että reikiä näkyy tulevan. Kolmella muulla lapsella ei reikiä ole. Kuopuksesta nyt ei vielä tiedä.
Meillä nuo paikkaukset ovat menneet kuin unelma. Lapsi (poika) on hiirenhiljaa paikallaan ja tekee kuten sanotaan.
Selitin lapselle etukäteen, että mitä tehdään ja miksi, porauksesta en puhunut, vaan putsauksesta. Poika itse sanoi toissa viikolla, että pitää vissiin mennä hammaslääkäriin, kun hampaaseen sattuu. Reikähän siellä oli, joka paikattiin.
Kyllä täällä on ainakin joka kerran porattu eikä vain putsattu.
Ja mitä tulee tuohon, että kannattaako maitohampaita paikata, niin kyllä meillä syksyllä paikattiin 10v maitohammasta. Korjaamaton reikä kasvaa ja karies leviää suussa tartuttaen myös pysyvät hampaat, joten kannattaa hoitaa. Meillä just tuolla 4v kävi niin, että reikä tartutti myös viereisen hampaan, maito tosin sekin, mutta silti.
V
vieras*
Vieras
Jo parivuotiailla rikkinäiset hampaat
Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen hoitaa joka viikko nukutuksessa lapsia, joiden maitohampaat ovat pahoin reikiintyneet. "Ongelma on vuosi vuodelta lisääntynyt. Nytkin nukutusajat ovat täynnä syyskuun loppuun saakka", Koskinen kertoo. Kädessään hänellä on lasten hampaistoa kuvaava muotti. _
Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen hoitaa joka viikko nukutuksessa lapsia, joiden maitohampaat ovat pahoin reikiintyneet. "Ongelma on vuosi vuodelta lisääntynyt. Nytkin nukutusajat ovat täynnä syyskuun loppuun saakka", Koskinen kertoo. Kädessään hänellä on lasten hampaistoa kuvaava muotti.
Suomalaislasten hampaiden kunto on heikentynyt. Yhä useammalta perusterveeltä lapselta joudutaan jopa poistamaan maitohampaita, koska niitä ei voida enää paikata.
Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen on erityisen huolissaan alle 5-vuotiaiden potilaiden määrän kasvusta Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien klinikassa.
Varhaislapsuuden reikiintyminen etenee kovaa vauhtia. Kyse ei ole vain Oysin alueen ongelmasta, vaan Koskisen mukaan samanlaista viestiä tulee hänen kollegoiltaan ympäri maan.
Koskinen on joutunut poistamaan hampaita jopa kaksivuotiailta, sillä mitään muuta ei ole enää ollut tehtävissä.
"Joka toinen viikko tapaan alle 4-vuotiaan ja joka viikko alle kouluikäisen, jolla 20 maitohampaasta vähintään puolet on reikiintyneitä. Yleensä tilanne on niin paha, ettei hampaiden poistolta voida välttyä", Koskinen kertoo.
Pahimmillaan hampaasta on jäljellä lähes vain juuret siinä vaiheessa, kun lapsi tulee hoitoon.
"Apua vanhemmat hakevat usein vasta silloin, kun lapsi ei pysty nukkumaan kovien särkyjen takia."
Hampaiden poistosta seuraa lapselle lisää ongelmia. Pysyviin hampaisiin voi kehittyä purentavirheitä, puheenkehitys saattaa vaikeutua, ja syöminen hankaloituu.
Lapsille voi tulla myös sosiaalisia ongelmia. Kiusaamista ilmenee jo päiväkodeissa.
Tutkimusten mukaan lasten hampaiden varhainen reikiintyminen voi ennustaa myös pysyvien hampaiden reikiintymistä.
Perheelle ja lapselle voi olla järkytys, kun lapsi herää nukutuksesta osaksi hampaattomana. Pahimmillaan lapselta on pitänyt poistaa puolet maitohampaista, useammin ylhäältä kuin alhaalta.
Syitä lasten hampaiden kunnon heikentymiseen on useita. Vanhemmat voivat olla tietämättömiä hampaiden hoidon tärkeydestä, jolloin hampaat jäävät pesemättä.
Lisäksi lapset saavat napostella aterioiden välissä pitkin päivää. Toisinaan taustalla voi olla myös muita perheen sisäisiä ongelmia.
Hyvin usein pienetkin lapset vastaavat itse hampaiden harjaamisesta. Koskinen muistuttaa, että vanhempien kuuluu harjata lasten hampaat pitkälle kouluikään.
"Lapsen hienomotoriikka on vasta noin 10-vuotiaana sen tasoista, että lapsi pystyy puhdistamaan hampaansa itse. Siihen saakka vanhempien pitää vastata hampaiden pesusta."
Lapsi saa alusta asti auttaa harjauksessa, mutta varsinainen puhdistusvastuu on aina vanhemmilla.
Usein pesuvastuu siirretään lapselle viimeistään silloin, kun hän menee kouluun.
Jotkut vanhemmat kertovat, ettei lapsi anna vanhempien pestä hampaita, joten lapsi pesee ne itse.
"Ei kyse ole siitä, antaako lapsi harjata vai eikö anna. Hampaat pitää pestä. Eihän lapsia päästetä pakkasella ulos ilman kenkiäkään, vaikka he kuinka haluaisivat", Koskinen huomauttaa.
"Itselläni toinen lapsi on 12-vuotias, ja vieläkin harjaan häneltä hampaat joka toinen ilta. Toinen lapsi on 9-vuotias, ja harjaan hänen hampaansa joka ilta. Aamuisin he harjaavat hampaansa itse", hän lisää.
Hampaat pitää pestä aamuin illoin, mutta alle puolet suomalaislapsista tekee niin. Erityisesti iltaharjaus on tärkeää, koska hampaita huuhtelevaa sylkeä erittyy yön aikana vähemmän kuin päivällä.
Vanhempien on vaikea myöntää, että he ovat laiminlyöneet lastensa hampaiden hoidon. Moni puolustautuu sanomalla, ettei meillä edes syödä karkkia. Koskinen muistuttaa, ettei kyse ole vain karkista. Herkku jälkiruuaksi ei ole niin paha asia kuin jatkuva napostelu.
"Jos koko ajan syödään jotain, hampaisiin kohdistuu jatkuva happohyökkäys."
Viisi ateriaa päivässä yleensä riittää. Ksylitolipastilli on suositeltavaa ruuan jälkeen.
Napostelu johtaa muihinkin terveysongelmiin, kuten lihomiseen.
Tutin ja tuttipullon pitkäaikainen käyttö altistaa hampaiden reikiintymiselle. Moni lapsi saa tuttipullosta mehua tai kaakaota jopa yöllä, vaikka paras janojuoma on vesi.
www.kaleva.fi/uutiset/jo-parivuotiailla-rikkinaiset-hampaat/866988
Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen hoitaa joka viikko nukutuksessa lapsia, joiden maitohampaat ovat pahoin reikiintyneet. "Ongelma on vuosi vuodelta lisääntynyt. Nytkin nukutusajat ovat täynnä syyskuun loppuun saakka", Koskinen kertoo. Kädessään hänellä on lasten hampaistoa kuvaava muotti. _
Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen hoitaa joka viikko nukutuksessa lapsia, joiden maitohampaat ovat pahoin reikiintyneet. "Ongelma on vuosi vuodelta lisääntynyt. Nytkin nukutusajat ovat täynnä syyskuun loppuun saakka", Koskinen kertoo. Kädessään hänellä on lasten hampaistoa kuvaava muotti.
Suomalaislasten hampaiden kunto on heikentynyt. Yhä useammalta perusterveeltä lapselta joudutaan jopa poistamaan maitohampaita, koska niitä ei voida enää paikata.
Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen on erityisen huolissaan alle 5-vuotiaiden potilaiden määrän kasvusta Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien klinikassa.
Varhaislapsuuden reikiintyminen etenee kovaa vauhtia. Kyse ei ole vain Oysin alueen ongelmasta, vaan Koskisen mukaan samanlaista viestiä tulee hänen kollegoiltaan ympäri maan.
Koskinen on joutunut poistamaan hampaita jopa kaksivuotiailta, sillä mitään muuta ei ole enää ollut tehtävissä.
"Joka toinen viikko tapaan alle 4-vuotiaan ja joka viikko alle kouluikäisen, jolla 20 maitohampaasta vähintään puolet on reikiintyneitä. Yleensä tilanne on niin paha, ettei hampaiden poistolta voida välttyä", Koskinen kertoo.
Pahimmillaan hampaasta on jäljellä lähes vain juuret siinä vaiheessa, kun lapsi tulee hoitoon.
"Apua vanhemmat hakevat usein vasta silloin, kun lapsi ei pysty nukkumaan kovien särkyjen takia."
Hampaiden poistosta seuraa lapselle lisää ongelmia. Pysyviin hampaisiin voi kehittyä purentavirheitä, puheenkehitys saattaa vaikeutua, ja syöminen hankaloituu.
Lapsille voi tulla myös sosiaalisia ongelmia. Kiusaamista ilmenee jo päiväkodeissa.
Tutkimusten mukaan lasten hampaiden varhainen reikiintyminen voi ennustaa myös pysyvien hampaiden reikiintymistä.
Perheelle ja lapselle voi olla järkytys, kun lapsi herää nukutuksesta osaksi hampaattomana. Pahimmillaan lapselta on pitänyt poistaa puolet maitohampaista, useammin ylhäältä kuin alhaalta.
Syitä lasten hampaiden kunnon heikentymiseen on useita. Vanhemmat voivat olla tietämättömiä hampaiden hoidon tärkeydestä, jolloin hampaat jäävät pesemättä.
Lisäksi lapset saavat napostella aterioiden välissä pitkin päivää. Toisinaan taustalla voi olla myös muita perheen sisäisiä ongelmia.
Hyvin usein pienetkin lapset vastaavat itse hampaiden harjaamisesta. Koskinen muistuttaa, että vanhempien kuuluu harjata lasten hampaat pitkälle kouluikään.
"Lapsen hienomotoriikka on vasta noin 10-vuotiaana sen tasoista, että lapsi pystyy puhdistamaan hampaansa itse. Siihen saakka vanhempien pitää vastata hampaiden pesusta."
Lapsi saa alusta asti auttaa harjauksessa, mutta varsinainen puhdistusvastuu on aina vanhemmilla.
Usein pesuvastuu siirretään lapselle viimeistään silloin, kun hän menee kouluun.
Jotkut vanhemmat kertovat, ettei lapsi anna vanhempien pestä hampaita, joten lapsi pesee ne itse.
"Ei kyse ole siitä, antaako lapsi harjata vai eikö anna. Hampaat pitää pestä. Eihän lapsia päästetä pakkasella ulos ilman kenkiäkään, vaikka he kuinka haluaisivat", Koskinen huomauttaa.
"Itselläni toinen lapsi on 12-vuotias, ja vieläkin harjaan häneltä hampaat joka toinen ilta. Toinen lapsi on 9-vuotias, ja harjaan hänen hampaansa joka ilta. Aamuisin he harjaavat hampaansa itse", hän lisää.
Hampaat pitää pestä aamuin illoin, mutta alle puolet suomalaislapsista tekee niin. Erityisesti iltaharjaus on tärkeää, koska hampaita huuhtelevaa sylkeä erittyy yön aikana vähemmän kuin päivällä.
Vanhempien on vaikea myöntää, että he ovat laiminlyöneet lastensa hampaiden hoidon. Moni puolustautuu sanomalla, ettei meillä edes syödä karkkia. Koskinen muistuttaa, ettei kyse ole vain karkista. Herkku jälkiruuaksi ei ole niin paha asia kuin jatkuva napostelu.
"Jos koko ajan syödään jotain, hampaisiin kohdistuu jatkuva happohyökkäys."
Viisi ateriaa päivässä yleensä riittää. Ksylitolipastilli on suositeltavaa ruuan jälkeen.
Napostelu johtaa muihinkin terveysongelmiin, kuten lihomiseen.
Tutin ja tuttipullon pitkäaikainen käyttö altistaa hampaiden reikiintymiselle. Moni lapsi saa tuttipullosta mehua tai kaakaota jopa yöllä, vaikka paras janojuoma on vesi.
www.kaleva.fi/uutiset/jo-parivuotiailla-rikkinaiset-hampaat/866988
Terveyskeskuksessa käytiin kolme kertaa, kahdella ekalla kerralla onnistui kolmannella ei enää (rauhoittavakaan ei auttanut,6v)
Tyksin hammaspolille tai mikä sitten lieneekään nimeltään, ilokaasua, ikenen puudutus sellaisella tahnalla ja sitten normaali puudutus. Hoidot onnistu oikein hyvin eikä kammoa enää ollut.
Nyt kouluikäisenä käy taas terveyskeskuksessa hammashoidoissa ja kaikki sujuu ongelmitta.
Tyksin hammaspolille tai mikä sitten lieneekään nimeltään, ilokaasua, ikenen puudutus sellaisella tahnalla ja sitten normaali puudutus. Hoidot onnistu oikein hyvin eikä kammoa enää ollut.
Nyt kouluikäisenä käy taas terveyskeskuksessa hammashoidoissa ja kaikki sujuu ongelmitta.
Viimeksi muokattu:
V
v
Vieras
Meillä 4-vuotiaalla porattiin ja paikattiin. Lisäksi muutama poskihammas pinnoitettiin syvien monttujen vuoksi. Sivusta seuraten pinnoitus näytti samanlaiselta kuin poraaminen ja paikkaaminen. Homma onnistui todella hienosti ilman mitään ongelmia. Etukäteen epäilin kovasti, sillä kotona hampaiden harjaaminenkin oli aina yhtä tuskaa. Mistään puuduttuista, rauhoittavista tai muista avuista ei ollut edes puhetta.
Saimme lapselle tiiviin seurannan ja hyvin on mennyt. Pysyvissä hampaissa ei ole yhtään reikää. Lapsi on nyt 14-vuotias.
Saimme lapselle tiiviin seurannan ja hyvin on mennyt. Pysyvissä hampaissa ei ole yhtään reikää. Lapsi on nyt 14-vuotias.