Miten olette sopineet tapaamisista alle puolivuotiaan kanssa

Heippa!

Siis ajattelin kysyä joltain viisaammalta miten kannattaisi yrittää isän kanssa sopia...
Poika vasta neljä kuukautta niin yökylä on pois suljettu vaihtoehto pelkästään jo imetyksen takia ja muutenkaan yhdessä ollessa mies ei pahemmin öisin herännyt hoitamaan. Ehkä kerran kun lähdin kavereiden kanssa ulos.
Ollaan just vast erottu, eikä mies ole vielä hakenut kaikkia kamojaan pois ja muutenkin asuu tällä hetkellä kavereiden nurkissa.
Vähän turhauttavaa muutenkin kun toinen roikkuu täällä eikä saa kunnolla aloitettua omaa elämäänsä yksin. Siis tarkoitan itseäni, miehellä jo uusia kuvioita ja äitipuoliehdokkaita.
Olen vähän katkera ja myönnän sen mutta täs alkaa lievä masennus menee keskivaikeaksi ellei ratkaisuja synny moniin asioihin.
Tulipa sekava kirjoitus ja meni vähän asian sivustakin mutta toivottavasti joku saa selvän ja täytyy johonkin saada purettua sydäntään. :'(

 

Minusta teidän kannattaa sopia nyt säännölliset tapaamiset, ensinnäkin sinun kannattaisi kysyä lapsen isältä kuinka paljon hän haluaa lapsen elämässä olla vastedes mukana. Minusta säännöllisyys pienellä lapsella on hyvä, nyt varsinkin kun lapsi on noin pieni ja side isään ei ole kovinkaan vahva vielä. Lapsen tulee tiedostaa että isäkin häntä rakastaa, vaikka tilanne onkin muuttunut että isä ei kotona asu. Sitten kun on tullut aika aloittaa lisäruokinta, soseet plus liharuoka, niin silloin kannattaisi keskustella ihan yön yli kestävistä tapaamisista. Koska ensinnäkin sinä tarvitset sitä omaa rauhoittumis aikaa jotta jaksat olla parempi äiti lapselleni ja lapsesi tarvitsee oman aikansa ollakseen isänsä kanssa.
Entiselle miehellesi kannattaa nyt istuttaa päähän se oman asunnon hankinta, oma entinen mieheni sai juuri sillä syin itselleen asunnon kun sanoi että hän ei voi lapsiaan ottaa luokseen kun ei ole asuntoa. Me erosimme juuri kun pienin oli 6kk. Ja koska meillä on säännöllisesti pojat olleet isänsä luona niin pieninkin tunnistaa oman isänsä ja luottaa tähän yhtälailla kuin omaan äitiinsä, joten ei pahemmin heidän välinen siteensä kärsinyt tästä elämänmuutoksesta.

Piti vielä muutakin sanoa mutta järki meni nukkumaan. Toivottavasti tästä oli hyötyä!

Ja muista vaikeina aikoina jos masis iskee pahemmin päälle niin muistaa että jokaisella pilvellä on se hopeareunus, kyllä hyvä ajat koittaa ja kaikki tulee hyväksi, älä menetä toivoasi äläkä hermojasi, kyllä se tästä.

 

Meillä isä on tavannut lastaan noin 3 kk:n ikäisestä lähtien ja tapaamiset ovat olleet sunnuntaisin 3-5 tuntia kerrallaan luona pito-oikeudella. Näin sovittiin lastenvalvojan luona ja sopimus tehtiin määräaikaiseksi ( loppui huhtikuun loppuun, neiti silloin 10 kk ).
Nyt neiti on ollut jo muutamana vkonloppuna yökylässä iskän luona la-su välisen yön. Iskä kyllä tahtoisi jo koko vkonlopun ( pe-su ) viettää tytön kanssa, mutta en siihen ole vielä suostunut. Ei siksi, että haluaisin olla ilkeä, mutta mielestäni neiti on vielä liian pieni ja äitiriippuvainen ollakseen koko vkonlopun pois kotoa. Ja ei vielä hirveän hyvin ole iskäänsä luonut luottamus sidettä, koska nykyiset tapaamisetkin ovat joka toinen vkonloppu iskän omasta halusta.
Tuli näköjään tarinaa ihan kysymyksenkin vierestä

:ashamed: mutta silti, näin meillä. Ja ihan ok on toiminut, molemmat tarvittaessa joustaa.

 

\

Meillä isä on tavannut lastaan noin 3 kk:n ikäisestä lähtien ja tapaamiset ovat olleet sunnuntaisin 3-5 tuntia kerrallaan luona pito-oikeudella. Näin sovittiin lastenvalvojan luona ja sopimus tehtiin määräaikaiseksi ( loppui huhtikuun loppuun, neiti silloin 10 kk ).
Nyt neiti on ollut jo muutamana vkonloppuna yökylässä iskän luona la-su välisen yön. Iskä kyllä tahtoisi jo koko vkonlopun ( pe-su ) viettää tytön kanssa, mutta en siihen ole vielä suostunut. Ei siksi, että haluaisin olla ilkeä, mutta mielestäni neiti on vielä liian pieni ja äitiriippuvainen ollakseen koko vkonlopun pois kotoa. Ja ei vielä hirveän hyvin ole iskäänsä luonut luottamus sidettä, koska nykyiset tapaamisetkin ovat joka toinen vkonloppu iskän omasta halusta.
Tuli näköjään tarinaa ihan kysymyksenkin vierestä

:ashamed: mutta silti, näin meillä. Ja ihan ok on toiminut, molemmat tarvittaessa joustaa.

Hyvä että se teillä toimii, ja tiedän kuinka kiintynyt lapsi voi olla äitiinsä, en sitä nyt aliarvioi, en missään nimessä, mutta oletko ajatellut että kenties isä haluaisi kanssa mahdollisuuden saada isä-lapsi suhde paremmalle tolalle, eihän sitä luottamus sidettäkään tule ellei lapsi vietä ihan konkreettisesti aikaansa isänsä luona. Isäkin on tärkeä. Minusta oli tänään ihana nähdä kuinka 1v6kk vanha poikani(joka oli 6kk kun erosimme) kipitti isänsä syliin, sanoen tätä isäksi. Minusta se oli niin hellyyttävää nähdä että heillä on luottamus kunnossa ja molemmatpoikani ovat olleet alusta asti joka toinen viikonloppu perjantaista sunnuntaihin, ja parin viikon päästä he ovat kokonaisen viikon isänsä luona.

 

Tässä tilanteessa? ollaan menossa nyt reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa isyystesteihin ja ns isäehdokas ei mun mielest ei voi olla ees isä ja jos kuitenki kävis niin et se on isä niin miten menetellä tapaamisten kanssa kun sillä ja nykysellä puolisolla on aikamoinen tausta:S
Oon aatellu et vaadin valvottuja tapaamisia jos näin olisi et se on isä mut ajankohta jolloin lapsi saanu alkunsa on kyl mun kuvitelmaa sopiva

 

\

Tässä tilanteessa? ollaan menossa nyt reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa isyystesteihin ja ns isäehdokas ei mun mielest ei voi olla ees isä ja jos kuitenki kävis niin et se on isä niin miten menetellä tapaamisten kanssa kun sillä ja nykysellä puolisolla on aikamoinen tausta:S
Oon aatellu et vaadin valvottuja tapaamisia jos näin olisi et se on isä mut ajankohta jolloin lapsi saanu alkunsa on kyl mun kuvitelmaa sopiva

Aika paha kysymys, mutta jos kerta heillä on se aikamoinen tausta niin kannattaa olla valvotut tapaamiset? Saanko kysyä aikooko tämä isäehdokas jos testin jälkeen näyttää isä olevan niin ottaa tosissaan sen että hän on lapsen isä ja pysyykö lapsen elämässä mukana millään lailla?

 

\

\

Tässä tilanteessa? ollaan menossa nyt reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa isyystesteihin ja ns isäehdokas ei mun mielest ei voi olla ees isä ja jos kuitenki kävis niin et se on isä niin miten menetellä tapaamisten kanssa kun sillä ja nykysellä puolisolla on aikamoinen tausta:S
Oon aatellu et vaadin valvottuja tapaamisia jos näin olisi et se on isä mut ajankohta jolloin lapsi saanu alkunsa on kyl mun kuvitelmaa sopiva

Aika paha kysymys, mutta jos kerta heillä on se aikamoinen tausta niin kannattaa olla valvotut tapaamiset? Saanko kysyä aikooko tämä isäehdokas jos testin jälkeen näyttää isä olevan niin ottaa tosissaan sen että hän on lapsen isä ja pysyykö lapsen elämässä mukana millään lailla?

Epäilen että ottais. En tiedä nytkään mikä tässä on takana. On sen tapainen ihminen että haluaa hallita muita ja kun ei kuitenkaan itse pysty omiakaan asioita itse hoitaan vaan laittaa muijansa hoitaan kun ei ollu ees sin lastenvalvojal yksin päässy.

 

\

\

\

Tässä tilanteessa? ollaan menossa nyt reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa isyystesteihin ja ns isäehdokas ei mun mielest ei voi olla ees isä ja jos kuitenki kävis niin et se on isä niin miten menetellä tapaamisten kanssa kun sillä ja nykysellä puolisolla on aikamoinen tausta:S
Oon aatellu et vaadin valvottuja tapaamisia jos näin olisi et se on isä mut ajankohta jolloin lapsi saanu alkunsa on kyl mun kuvitelmaa sopiva

Aika paha kysymys, mutta jos kerta heillä on se aikamoinen tausta niin kannattaa olla valvotut tapaamiset? Saanko kysyä aikooko tämä isäehdokas jos testin jälkeen näyttää isä olevan niin ottaa tosissaan sen että hän on lapsen isä ja pysyykö lapsen elämässä mukana millään lailla?

Epäilen että ottais. En tiedä nytkään mikä tässä on takana. On sen tapainen ihminen että haluaa hallita muita ja kun ei kuitenkaan itse pysty omiakaan asioita itse hoitaan vaan laittaa muijansa hoitaan kun ei ollu ees sin lastenvalvojal yksin päässy.

Kannattaisiko sitten miettiä sitä niin että et anna lasta ollenkaan isän nähtäväksi, tietenkin se olisi ihanteellista että isä näkisi omaa lastansa mutta tietyissä tapauksissa niin voi olla parasta jos lapsi ei näe isäänsä.
Omakohtaista kokemusta on, kummityttöni osalta. Tiedän mistä puhun. Tää oli nyt vain ehdotus, mutta ehdotan että miettisit hyvin pitkään ja perusteellisesti mikä kannattaa ja mikä ei

 

\

Tässä tilanteessa? ollaan menossa nyt reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa isyystesteihin ja ns isäehdokas ei mun mielest ei voi olla ees isä ja jos kuitenki kävis niin et se on isä niin miten menetellä tapaamisten kanssa kun sillä ja nykysellä puolisolla on aikamoinen tausta:S
Oon aatellu et vaadin valvottuja tapaamisia jos näin olisi et se on isä mut ajankohta jolloin lapsi saanu alkunsa on kyl mun kuvitelmaa sopiva

Miksi menet isyystestiin? Olen ymmärtänyt, että jos isä vaatii, eikä äiti suostu, sitä ei tarvitse tehdä? Jops taas äiti haluaa ja vaatii, eikä isäehdokas halua, se on pakko sitten isälle, eli valta on äidillä tässä kohdin.
???

 

\

Heippa!

Siis ajattelin kysyä joltain viisaammalta miten kannattaisi yrittää isän kanssa sopia...
Poika vasta neljä kuukautta niin yökylä on pois suljettu vaihtoehto pelkästään jo imetyksen takia ja muutenkaan yhdessä ollessa mies ei pahemmin öisin herännyt hoitamaan. Ehkä kerran kun lähdin kavereiden kanssa ulos.
Ollaan just vast erottu, eikä mies ole vielä hakenut kaikkia kamojaan pois ja muutenkin asuu tällä hetkellä kavereiden nurkissa.
Vähän turhauttavaa muutenkin kun toinen roikkuu täällä eikä saa kunnolla aloitettua omaa elämäänsä yksin. Siis tarkoitan itseäni, miehellä jo uusia kuvioita ja äitipuoliehdokkaita.
Olen vähän katkera ja myönnän sen mutta täs alkaa lievä masennus menee keskivaikeaksi ellei ratkaisuja synny moniin asioihin.
Tulipa sekava kirjoitus ja meni vähän asian sivustakin mutta toivottavasti joku saa selvän ja täytyy johonkin saada purettua sydäntään. :'(

Lasten sijoitusasioita hoitava lastensuojeluihminen sanoi, että lapsi ei saisi olla kotoaan pois useampia öitä kuin on ikävuosia.
Eli 1 vuotias vain max 1 yön. Miten pitkä tauko siinä välissä on ennen seuraavaa yökyläreissua, ei tullut puheeksi, en siis tiedä kuinka uisen esim. kerran viikossa..

Eli minusta kannattaisi noin pienen kanssa tapaamiset tehdä päivällä tapahtuvaksi ja muutama tunti kerrallaan kerran tai kahdesti viikossa.

En vaan osaa neuvoa, miten ne käytännössä toteutuisi jos kaverilla ei ole edes asuntoa. Sellainen, että lapsi vaan annetaan isälle ja isi lähtee vauvan kanssa --jonnekin-- ei kuulosta fiksulta. Että isi käytännössä lykkisi vaunuja tunnin pari ja toisi sitten lapsen takaisin, jos siis ajatellaan että isä ja lapsi loisivt myös jonkinlaista suhdetta ja tutustumista ja kontaktia toisiinsa myös.

Voiko isä tulla näin alkuun sinun luoksesi? Annat hoito-ohjeet vaikkapa kirjallisena, paperilla siis, ja postut itse paikalta? Tai jos epäilyttää, olet kotona mutta vain taustalla, mutta vastuu lapsen hoidosta on isällä?

Tai sitten tapaamiset järjestyvät esim. isän vanhempien luona, mummolassa? Tai joku muu sukulainen? Onnistuuko se?

 

\

\

Tässä tilanteessa? ollaan menossa nyt reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa isyystesteihin ja ns isäehdokas ei mun mielest ei voi olla ees isä ja jos kuitenki kävis niin et se on isä niin miten menetellä tapaamisten kanssa kun sillä ja nykysellä puolisolla on aikamoinen tausta:S
Oon aatellu et vaadin valvottuja tapaamisia jos näin olisi et se on isä mut ajankohta jolloin lapsi saanu alkunsa on kyl mun kuvitelmaa sopiva

Miksi menet isyystestiin? Olen ymmärtänyt, että jos isä vaatii, eikä äiti suostu, sitä ei tarvitse tehdä? Jops taas äiti haluaa ja vaatii, eikä isäehdokas halua, se on pakko sitten isälle, eli valta on äidillä tässä kohdin.
???

Tarvitsee kun jos sin lastenvalvojal menee joku mies isyytensä "tunnustaan" siitä alkaa uusi selvitys vaikka minä sen olen kieltänyt. Tää Herra ois vienyt asian oikeuteen asti ja en sit jaksa sitä kautta oottaan käskyä pakotettuna sin kokeisiin. Oisi vaan pidentäny asiaa ja mun pahaa oloa.

 

\

\

\

\

Tässä tilanteessa? ollaan menossa nyt reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa isyystesteihin ja ns isäehdokas ei mun mielest ei voi olla ees isä ja jos kuitenki kävis niin et se on isä niin miten menetellä tapaamisten kanssa kun sillä ja nykysellä puolisolla on aikamoinen tausta:S
Oon aatellu et vaadin valvottuja tapaamisia jos näin olisi et se on isä mut ajankohta jolloin lapsi saanu alkunsa on kyl mun kuvitelmaa sopiva

Aika paha kysymys, mutta jos kerta heillä on se aikamoinen tausta niin kannattaa olla valvotut tapaamiset? Saanko kysyä aikooko tämä isäehdokas jos testin jälkeen näyttää isä olevan niin ottaa tosissaan sen että hän on lapsen isä ja pysyykö lapsen elämässä mukana millään lailla?

Epäilen että ottais. En tiedä nytkään mikä tässä on takana. On sen tapainen ihminen että haluaa hallita muita ja kun ei kuitenkaan itse pysty omiakaan asioita itse hoitaan vaan laittaa muijansa hoitaan kun ei ollu ees sin lastenvalvojal yksin päässy.

Kannattaisiko sitten miettiä sitä niin että et anna lasta ollenkaan isän nähtäväksi, tietenkin se olisi ihanteellista että isä näkisi omaa lastansa mutta tietyissä tapauksissa niin voi olla parasta jos lapsi ei näe isäänsä.
Omakohtaista kokemusta on, kummityttöni osalta. Tiedän mistä puhun. Tää oli nyt vain ehdotus, mutta ehdotan että miettisit hyvin pitkään ja perusteellisesti mikä kannattaa ja mikä ei

Miten semmonen sit onnistuu jos tää on isä. Luulen kyl et se kuvittelee päässäs vaikka mitä ja jos en antas tavata ni en sit tie mitä tekis. Mut tosin on vielä niin et ei isyys ole varmaa ja toivon mukaan tulos on se mitä toivon ja aattelen. Eli et ei oo isä.

 

tämä on ed. kirjottajalle. Teeppä isälle selväksi että isyyden tunnustaminen tuo muassaan myös elatusvelvollisuuden. voipi olla että suurin into jäähtyy jo siihen.

 

\

tämä on ed. kirjottajalle. Teeppä isälle selväksi että isyyden tunnustaminen tuo muassaan myös elatusvelvollisuuden. voipi olla että suurin into jäähtyy jo siihen.

Niin, ja elarit otetaan vaikka väkisin, ulosmitataan, ja tämä näkyy sitten luottotiedoissakin. No, oikeesti ei, kait, mutta pelotella voi mutta siis elarit kyllä peritään pois, ulosmittaaja pääsee veronpalautuksiinkin ja kaikkeen tuloon :wave:

 

Niin ja elatusmaksut menevät veromätkyjenkin edelle eli ne peritään ensimmäisenä

 

\

Niin ja elatusmaksut menevät veromätkyjenkin edelle eli ne peritään ensimmäisenä

Ei muuten mene. Enkä usko että laki tässä olis muuttunut, noin 10 v sitten jäin ihmettelemään kun maksamattomia elareita ei ulosoton kautta tullutkaan ja sain kuulla että verovelka on aina ensisijainen ulosotossa, sitten tulee elarit, jos on mitä ottaa. Sitten vasta kaikki muut ulosotossa olevat.

 

No täs tapauksessa tää ns isäehdokas on sanonu et makso mitä makso. Mut ajankohtana jolloin lapsi saanu alkunsa ollu et tää tyyppi vankilassa ja siks mua eniten tää vit.... kun sil tuntuu olevan asiat semmosia vaiks sil sanos et ei oo ni ei usko. Pehmee mikä pehmee. Ja tosiaan mulla sil rahal ei väliä oo vaik en ees mistään sais ni se on mulle aivan sama.

 

PALAANPA ALKUPERÄISEEN AIHEESEEN.......
Meillä meni aikoinaan niin, että kun erotessamme poika oli 4,5kk, isä haki sillointällöin hetkeksi kuokseen tai tuli meille käymään, poikaa moikkaamaan. Yökyläilyä ei tuolloin järjestetty, kummankin, minun ja exän, toivomuksesta.
Pojan ollessa 10kk, alkoivat säännölliset jokatoinenviikonloppu-kyläilyt. ekalla kerralla poika vierasti kun isi tuli hakemaan, mutta jo hetken päästä oli kuulemma rauhoittunut. Yhtään ongelmia ei tämän asian timoilta ole ollut ja olen tyytyväinen, ettei yökyläilyt vielä kovin aikaisin alkaneet. On se vauva niin sidoksissa äitiin vielä muutaman kuukauden ikäisenä. Meillä siis toimi hyvin. Ja edelleen toimii!

 

Meillä on puhuttu vasta yökyläilystä. Poika on nyt 6 kk ja erottiin raskaana ollessani. Tyttö 4 v. käy isällä joka toinen viikonloppu yhen yön ja poika on silloin ollut muutaman kerran mukana 2-3 h. Syksyn tullessa olisi tarkoitus että poikakin menee yöksi, mutta arveluttaa... Ei siksi ettenkö luottaisi isään, ja uuteen tyttöystävään joka siellä majailee (katkeruutta...ehkä) vaan huolettaa miten poika pärjää. Nyt näinä kolmena kertana mitä on ollut, niin yhden on itkenyt koko ajan ja toisen menivät ex-anopille joka auttoi hoitamisessa. Tänään ollut tapaaminen oli sitten, kai, jo mennyt paremmin.

MIten muut olette suhtautuneet exän uuteen? Meillä tyttö puhuu siitä kuinka ihana uusi on, mutta kun kyselee asioita tarkemmin suuttuu. Ja isille meno on alkanut olla vastahakoisempaa pimatsun ilmestyttyä kuvioihin. Mm ex ja sen uusi meni kihloihin ja kysyin tytöltä jotta mitä tuumas isi ja uuden sormuksista ja että oliko kihlauksesta puhuttu. Tyttö suuttu oikeen kunnolla ja sanoi että ei ne kihloihin ole menny! Jäi kaivelee että näinköhän oikeesti tykkää isin uudesta niin paljon...
Olen ehkä vainoharhanen tai jotakin....
Muilla kokemuksia? Vinkkejä miten suhtautua?

 

Hei.
Minun lapset olivat 3kk ja 1v10kk, kun ukko häippäs. Siinä oliki pähkäily tapaamisien kanssa, koska lapset minussa ihan kiinni vielä.
Ratkaistiin ongelma näin:
Hammasta puremalla ja nörtymällä lasten etua ajatellen minä annoin isän tulla meidän omaan kotiin ja lähdin itse aina pois. Näi lapset saivat pitää tutun ympäristön ja turvautua sen lohtuun.
Molemmat lapset ehtivät unohtaa, mikä se isä edes on, kun tuli ukolla taukoa "kiireidensä" takia. Sekin lisäsi sitä päätöstäni, että saa tavata lapset vain meillä.. Koska tilanne, varsinki tälle 3kuiselle, oli se, että eihän se isäänsä enää tunnistanut saatikka tajunnut, ei kyllä vieläkään, vaikka on 1v4kk, vahempi täyttää 3 vuotta, mutta hänellekin isä on vain käsite, joku setä..ei ymmärrä merkitystä.
Juuri sen takia, kun lapsi/lapset ovat erotilanteessa niin pieniä, täytyy muistaa, että säännöllisyys tapaamisissa on erittäin tärkeää (sitä ne soskussakin painottavat). On tietysti eri asia, haluaako isä tavata tiheesti..meillä se ei toiminut ja sitte tuli vieraantumisia ja ikäviä kohtaamisia.
Olen pitänyt tätä ratkaisua tosi hyvänä päätöksenä, näin olen itsekin ollut paremmalla mielellä poissa kotoa ja viettänyt vapaatani, kun tietää, missä lapset ovat, ja juuri kun ovat tutussa ympäristössä. Mutta tämäkään ei voi jatkua loputtomiin, ja meillä se loppuu nyt kesän aikana. Minulla on uusi suhde ja muutetaan yhteen asumaan, joten tilanne pakostakin muuttuu..Lapsille taas uutta ja outoa, mutta jotenkinhan se täytyy hoitaa, että lapsille mahdollisiman kivutonta olisi.

Onnea sulle ja lapsellesi, ja voimia, niitä tarvitset. Halaus vielä

kahden prinsessan yh