Miten olette saaneet

arjen toimimaan tullessanne synnäriltä eikä kotona ole ketään auttamassa? Ihan mielenkiinnosta yselen, sillä itseä odottaa sama. Ja esikoistani odottelen.

 

Ei mitään ongelmia. Vauvaan sai keskittyä rauhassa. Kukaan ei hoputtanut mihinkään,kun muutama ystävä sai suht samaan aikaan vauvan niin heidän piti pitää huolta myös miehestä ja tietysti vauvasta...ruoka kun mies tulee kotiin ja siivottu koti.
Muistan ajan ihanana aikana.
Reissatiin myös paljon ystävien ja sukulaisten luona.
Päivisin käytiin äiti-lapsi kerhoissa. Vauvallani alku oli hieman vaikea, kuukauden ikäisenä sydänleikkaus. Mutta kyllä me silti pärjäsimme,kun oli minun vanhemmat lähellä ja paljon hyviä ystäviä. Nyt poika on 6v. ja voi hyvin.

 

Hyvin meni arki. Juuri niinkuin edellinenkin sanoi, niin ei tarvinnut huolehtia kuin itsestä ja vauvasta. Välillä oli jopa kiirettä kun kuuluin kahteen äiti-lapsi kerhoon ja oli tapaamisia. Toki niissä oli välillä outsider-olo kun kaikilla oli ydin perhe ja minä yksin. Välillä muutenkin tuli yksinäisyyden tunteita, esim. jos lapsi sairasteli sai itsekseen pähkäillä tai kun vauva oppi uusia asioita, ei ollut sitä toista kenelle jakaa ilonaiheet.

Mutta hyvin ollaan pärjätty kahden jo kohta 2 vuotta! On ollut niin ylä-kuin alamäkiäkin mutta nauttinut olen joka hetkestä täysin siemauksin. =)

tsemppiä

 

Tosi hyvin! Neiti täytti tänää 6kk Se oli suorastaan helpotus kun pääsin sairaalasta kotiin! Sai itse toimia lapsen kanssa kuin parhaaksi näki ei ollut kukaan syynäämässä ja puunaamassa koko ajan. Nopeesti se lähtee arki luistamaan, usko pois! Tsemppiä ja nauti itsestäsi ja pikku kääröstä heti ensi minuteista lähtien