Miten olet hyväksynyt rupsahtamisen raskauden ja synnytyksen takia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ghij
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

ghij

Vieras
Oliko vaikeaa? Mikä paikka kärsi eniten?

Itsellä 6,5 kk synnytyksestä.

Raskausarpia tuli navan ympärille, halkaisijaltaan noin noin 20 sentin alueelle, vaalenneet onneksi jo paljon. Paino nousi 25 kiloa, jäljellä enää 3 kg. Rinnat kasvoivat 75C -kupista 75-80 F-kuppiin, joten maan vetovoima vetää alas, nyt maidontulon tasaannuttua on noin 75-80 D- tai E-kuppi. Virtsaputken aukko on ylempänä ja suurempi kuin ennen, nyt sellainen nuppineulanpään kokoinen. Emättimen aukko vähän suurempi. Alapää on palautunut vielä parin viime kuukauden aikana paljon. Vielä 3 kk synnytyksestä tuntui että tämmöiseksikö se jää :(

On tässä ollut sulattelemista. Onneks ei tarvi enää synnyttää....
 
Alkuperäinen kirjoittaja Määä;29672155:
En rupsahtanut raskauden ja synnytyksen jälkeen, vasta vanhempana. Mutta emättimen aukko vähän nuppineulanpäätä suurempi? Wtf?

Onnea! Sulla on tosi hyvät geenit jos raskaus ja synnytys ei jättänyt sinuun mitään jälkiä :)

Lulen että suurimmalla osalla jotain muutoksia vartaloon kuitenkin tulee, ei kai se entisensä ole lapsensaannin jälkeen.

Virtsaputken aukosta oli kyse. Nyt se näkyy selvästi, ennen oli pienempi. Emättimen aukko on jotain 2-3 sormen kokoinen?
 
Ainoa rupsahtanut paikka on rinnat, mutta ne nyt muutenkin läsähtää iän karttuessa. Alapää ei muuttunut miksikään (ei tullut edes tikkejä) ulkonäöllisesti, tunto parani ja seksi on nyt parempaa. Muuten kropan malli on nyt paljon parempi (naisellisempi), kuin ennen raskauksa. Paino sama, kuin ennen, mutta esim vatsassa näkyy lihakset paremmin. Nahka palautui ennalleen nopeasti, mitään tyhjää pussukkaa tms ei jäänyt (vaikka kiloja tuli 30 molemmissa raskauksissa). Kilotkin karisivat suht helposti.

Että ei tässä nyt paljoa hyväksymistä ole, parempi tämä on, kuin ennen. :D
 
Minä sain synnytyksestä peräsuolen laskeuman, joka vaivasi n. vuoden. Tämä ei ole kiinni mistään lantionpohjan lihaksista. Se rajoitti liikuntaharrastuksia ja toi perspektiiviä asioihin. Sen rinnalla kuule ei muutama raskausarpi tunnu missään.
 
[QUOTE="pökö";29672308]Minä sain synnytyksestä peräsuolen laskeuman, joka vaivasi n. vuoden. Tämä ei ole kiinni mistään lantionpohjan lihaksista. Se rajoitti liikuntaharrastuksia ja toi perspektiiviä asioihin. Sen rinnalla kuule ei muutama raskausarpi tunnu missään.[/QUOTE]

Palautuiko itsestään vai leikattiinko?

Mulla on laskeumia eikä joka päiväinen jumppa ole auttanut. Ulosteenkin saa useimmiten auttaa sormilla ulos :/
 
[QUOTE="alkup.";29672272]Millä perusteella olet saanut sektion?[/QUOTE]

Suomessa jokainen saa sektion, jos menee ajoissa toiveensä esittämään pelkopolin kautta. Pelkäsin repeämistä ja koko synnytystä, mies taas pelkäsi että paikat venähtävät.
 
Mä muutan aina raskauden aikana, mutta sitten ei mee kun 2-3kk ja olen taas sama missä BMI noin 18-19 ja ei näy paljon että synnytin, nyt en tiedä miten käy kun neljäs kerta raskaana ;) mutta en stressaa ikinä tämän takia, liikunta auttaa ja leikkauksetkin on keksitty jos kropasta jää epämukava
 
Minä en ole edes katsonut alapäätäni "sillä silmällä" kahden raskauden jälkeen. :D Ensimmäisessä synnytyksessä repesin jonkin verran ja tikattiin. Yksi ulkoinen peräpukama jäi löpsöttämään ulkopiolelle tokan raskauden jälkeen, mutta eipä tuo seksielämää haittaa. :)

Rinnat ovat saaneet eniten osumaa raskauksien ja yht. parin vuoden imetyksen tuloksena ja ovat löysät letut nykyisin. Lopetin imetyksen kolme kuukautta sitten, joten ehkä tämän vuoden lopulla näkee mitä rinnoista jäi jäljelle. Tämäkään muutos ei ole seksielämää haitannut ja mieheni pitää minua yhtä seksikkäänä kuin ennen lapsia.
Raskausarpia ei tullut ollenkaan ja vyötärö on edelleen yhtä kapea kuin ennenkin.. Mahassa on ylimääräistä nahkaa ja tytär sanoo, että maha on yhtä kurttuinen kuin mummon poski :D

Minä tykkään kropastani sellaisena kuin se nyt on.
 
Palautuiko itsestään vai leikattiinko?

Mulla on laskeumia eikä joka päiväinen jumppa ole auttanut. Ulosteenkin saa useimmiten auttaa sormilla ulos :/

Palautui itsestään, ja aikaa meni tosiaan n. vuosi. Sehän masensi ja ketutti että lääkärin mukaan niin lievä ettei leikata, ja kuitenkin vaikutti elämänlaatuun todella paljon. Neuvolatäti neuvoi jumppaamaan, mutta lääkärin mukaan ei lantionpohjan lihaksilla vaikutusta. Vauvan pää tullut kertakaikkiaan liian pienestä aukosta. En tiedä onko todella nopealla synnytyksellä vaikutusta, jos ei kaikki ole avautunut kunnolla.. Voi olla että vanhempana alkaa vaivaamaan ja tarvitsee leikkauksen. Olen kuullut hyviä tuloksia leikkauksesta, kannattaa selvittää.
 
En rupsahtanut. Ei tullut raskausarpia vaikka lihoin raskausaikana +25kg. Sairaalaan jäi 12kg ja loput lähtivät 4kk aikana imetyksellä. Minulle tehtiin sektio, joten en revennyt alapäästä tai mitään. Aloin urheilemaan heti kun haava salli, eli kevyttä liikuntaa noin 1-2kk kuluttua. Raskasta liikuntaa 6kk sektiosta. Tissejä ei ole alkujaankaan ollut niin en niiden riipahtamisesta ole huolehtinut lainkaan.

Iho on palautunut kauttaaltaan hyvin, vatsalihasten välissä on sormen mentävä rako mitä ei aikaisemmin ollut mutta se kuulemma kuuluu asiaan.
 
No empä ole aiemmin kuullut, että joka stressaa virtsa-aukon mitättömästä ulkonäön muutoksesta synnytyksen jälkeen. Sun mieskin varmaan sais hyvät naurut, jos sen edessä peilin avulla pissa-aukkosi visuaalista ilmettä kauhistelisit. Jotan rajaa. Muistatko itse tarkalleen, miltä miehesi pissa-aukko peniksen ollessa lepotilassa näyttää?
 
Olin ajatellut, että lapsiluvun ollessa täysi kaiken saisi vielä kuntoon, maharepunkin sitten leikkauksella. Nyt, kun olen kuukauden sulatellut tietoa kohtua ympäröivistä suonikohjuista ja lukenut enemmän asiantilasta nimeltä pelvic congestion syndrome, joka ilmeisesti aiheutui hedelmöityshoitojen hormonilastista, olen tajunnut, ettei lopullisesti tulla kuntoon. Itselleni tämä vielä hiukan arka asia hyväksyä, lähinnä alavartalon esteettisen muutoksen takia, joka vaikuttaa selkäänkin ja aiheuttaa lukuisia oireita. Mies tuntuu ottavan asian iisimmin tai salaa minulta inhotuksensa.
 
Nimimerkki kertokoon kaiken...Ajan kanssa kroppa muuttuu eikä siitä enää stressaile niin kuin ensimmäisen jäljiltä...
Ukko ei oo valitellut, kun lähes näissä mitoissa otti toisen jäljiltä, joten mitä tuota miettimään..
Jos lottovoitto tulis, niin voishan sitä akan vaikka kursia uuteen uskoon...
Oiskohan "Kursittu ja kohotettu Riipputisu" sitten parempi nimimerkki......;)
 
Jotenkin kaikkein masentavimpia ovat nämä vastaukset, joissa vielä 20-kymppinen tiukka pakkaus on synnyttänyt jo viisi lasta ja siitä ei ole tullut raskausarpia, ei alapään muutoksia, ei tissien kasvamista ja muutenkin näyttävät vielä paremmilta kuin ennen viittä raskautta ja synnytystä. Ihokin on heleämpi ja alapää tiukempi, tissit terhakkaasti pystyssä, vaikka imetystä on takana jo viisi vuotta yhteensä. :(
 
Ei mua raskaudet ja synnytykset rupsauttaneet, ihan itse olen sen syömällä ja liikkumattomuudella aiheuttanut. Mikä on tietysti hyvä, koska pystyn asian myös korjaamaan.

Siskolla on 3 lasta pienillä ikäeroilla, eikä ole yhtään rupsahtaneemman näköinen kuin ennen lapsiakaan. No joo, meillä on kyllä hyvät geenit sen puoleen, ettei tullut raskausarpia eikä rinnat rupsahtaneet. Mutta yleisesti ottaen en kyllä käsitä miksi raskaus/synnytys aiheuttaisi jonkun rupsahtamisen? Kai ne elämäntavat vaikuttaa enemmän?
 
Samaa mieltä, kyllä ne elämäntavat on se juttu millä pysyy kunnossa jos ne on kunnossa. Ja muutoksen parempaan voi jokainen tehdä jos vain on halua, että raskauskiloistakin kyllä eroon pääsee!
 

Yhteistyössä