Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Miten näin pääsi käymään?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Maarit, post: 4732011, member: 5458"]</p><p>En ymmärrä enää tilannettamme ollenkaan. Mieheni ja minä riitelemme aivan jatkuvasti, voisi sanoa päivittäin. Vain silloin, kun ei keskustella asioista ja pidetään tunteet sisällämme ei tule riitoja. Mutta eihän sellainen ole parisuhde, jos ei tunteita ja ajatuksia voi jakaa. </p><p>Toissapäivänä yritin varovasti keskustella siitä, että hän voisi hieman enemmän ottaa minut huomioon päätöksissään, ettei tekisi kaikkia suunnitelmia vain itse; onhan meillä 8 kk ikäinen vauvakin. Hän ei edes kuuntele, vaikka ystävällisesti aloitan. Tuijottaa vain televisiota ja sanoo, että älä valita. Onko valittamista jos haluaa keskustella asioista jotka vaivaavat? Onko valittamista jos haluaa pelastaa suhteen siltä, että ajaudutaan toisistamme erilleen? Meillä ei kohta ole enää mitään yhteistä.. Mieheni ei selvästikään nauti enää siitä, että viettäisi aikaa meidän kanssamme perheenä; aina on oltava töissä, ja jos ei siellä niin kavereiden kanssa jne. </p><p>Pahinta on, että riidat ovat alkaneet käydä fyysisiksi. Eilen hermostuin, kun hän ei edes vaivautunut kuuntelemaan, ja sanoi vain "turpa kiinni" kun yritin asiallisesti (huutamatta/syyllistämättä) keskustella! Menetin hermoni, ja läpsäisin häntä kädelle että saisin hänen huomionsa - tiedän, ei ole oikea keino. En vain enää kestänyt sitä välinpitämättömyyttä.</p><p>Hän raivostui täysin. Potkaisi minua sohvalta maatessaan (kun kävelin ohi), ja nousi vielä ja löi minua. Ei täydellä voimalla nyrkein, vaan avokämmenellä naamalle, mutta niin että sattui. Pyysin lopettamaan, ja hän tönäisi minut seinää päin. Onneksi vauva oli nukkumassa, ettei tarvinnut tätä nähdä! Tämä on kolmas kerta kun mieheni on minua lyönyt, aina se on tosin alkanut siitä, että ensin yritän saada hänen huomionsa läpsäisemällä kädelle tai yrittämällä hänet saada katsomaan minuun päin. </p><p>Eilen aamulla kun kysyin katuuko hän, hän sanoi, ettei ennen kuin minä pyydän anteeksi. Hänellä ei kuulemma ole mitään anteeksipyydettävää ennen minun anteeksipyyntöäni. Rakastan miestäni, mutta hänen kylmyytensä ja tunteettomuutensa pelottavat minua. En enää näe sitä ihmistä, johon rakastuin. Alussa hän oli niin ylihuolehtivainen, kunnioittava ja rakastava - enää pelkkä haamu siitä. :/ </p><p>Mietin eroa, sillä en halua lapsemme kasvavan tällaisessa kodissa. Toisaalta en haluaisi erota, sillä tiedän miltä tuntuu kasvaa ilman isää. En haluaisi, että lapsemme menettäisi isän jokapäiväisestä elämästään. Lasta hän ei koskaan satuttaisi, vaikkakaan ei kyllä halua hoitaakaan - ainoastaan lepertelee lapselle.</p><p>Nyt on niin paha olla, että en enää tiedä mitä tuntea. Jos itse muuttuisin, enkä enää "valittaisi" asioista, eli kertoisi mitä tunnen ja toivon, ehkä meillä menisi ns. hyvin. Mutta silloin joutuisin luopumaan omista unelmistani ja toiveistani parisuhdetta koskien sekä sananvapaudestani avioliitossamme. Jos en enää läpsisi häntä tai koskisi muutenkaan silloin kun hän sanoo, älä koske, ehkä hän ei löisi minua. Mutta ei hän myöskään kuuntelisi koskaan, mitä yritän sanoa. En tiedä jaksaisinko elää avioliitossa, missä vain hän voi ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa toiveineen, mutta minun tulisi vain hiljaa tyytyä siihen miten asiat sattuvat olemaan. Hän sanoo rakastavansa minua, mutta ei se paljoa lohduta, kun teot osoittavat toista. Tietysti hän silloin tällöin on aivan ihana, hellä ja rakastavakin, ja se tästä niin vaikeaa tekeekin. Se puoli hänestä vaan tulee nykyisin esille niin äärimmäisen harvoin </p><p>En tiedä miksi tänne kirjoitin, oli vain niin paha olla, että oli pakko purkaa itseään jotenkin.. Kiitos jos joku jaksoi lukea sekavan tekstini.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Maarit, post: 4732011, member: 5458"] En ymmärrä enää tilannettamme ollenkaan. Mieheni ja minä riitelemme aivan jatkuvasti, voisi sanoa päivittäin. Vain silloin, kun ei keskustella asioista ja pidetään tunteet sisällämme ei tule riitoja. Mutta eihän sellainen ole parisuhde, jos ei tunteita ja ajatuksia voi jakaa. Toissapäivänä yritin varovasti keskustella siitä, että hän voisi hieman enemmän ottaa minut huomioon päätöksissään, ettei tekisi kaikkia suunnitelmia vain itse; onhan meillä 8 kk ikäinen vauvakin. Hän ei edes kuuntele, vaikka ystävällisesti aloitan. Tuijottaa vain televisiota ja sanoo, että älä valita. Onko valittamista jos haluaa keskustella asioista jotka vaivaavat? Onko valittamista jos haluaa pelastaa suhteen siltä, että ajaudutaan toisistamme erilleen? Meillä ei kohta ole enää mitään yhteistä.. Mieheni ei selvästikään nauti enää siitä, että viettäisi aikaa meidän kanssamme perheenä; aina on oltava töissä, ja jos ei siellä niin kavereiden kanssa jne. Pahinta on, että riidat ovat alkaneet käydä fyysisiksi. Eilen hermostuin, kun hän ei edes vaivautunut kuuntelemaan, ja sanoi vain "turpa kiinni" kun yritin asiallisesti (huutamatta/syyllistämättä) keskustella! Menetin hermoni, ja läpsäisin häntä kädelle että saisin hänen huomionsa - tiedän, ei ole oikea keino. En vain enää kestänyt sitä välinpitämättömyyttä. Hän raivostui täysin. Potkaisi minua sohvalta maatessaan (kun kävelin ohi), ja nousi vielä ja löi minua. Ei täydellä voimalla nyrkein, vaan avokämmenellä naamalle, mutta niin että sattui. Pyysin lopettamaan, ja hän tönäisi minut seinää päin. Onneksi vauva oli nukkumassa, ettei tarvinnut tätä nähdä! Tämä on kolmas kerta kun mieheni on minua lyönyt, aina se on tosin alkanut siitä, että ensin yritän saada hänen huomionsa läpsäisemällä kädelle tai yrittämällä hänet saada katsomaan minuun päin. Eilen aamulla kun kysyin katuuko hän, hän sanoi, ettei ennen kuin minä pyydän anteeksi. Hänellä ei kuulemma ole mitään anteeksipyydettävää ennen minun anteeksipyyntöäni. Rakastan miestäni, mutta hänen kylmyytensä ja tunteettomuutensa pelottavat minua. En enää näe sitä ihmistä, johon rakastuin. Alussa hän oli niin ylihuolehtivainen, kunnioittava ja rakastava - enää pelkkä haamu siitä. :/ Mietin eroa, sillä en halua lapsemme kasvavan tällaisessa kodissa. Toisaalta en haluaisi erota, sillä tiedän miltä tuntuu kasvaa ilman isää. En haluaisi, että lapsemme menettäisi isän jokapäiväisestä elämästään. Lasta hän ei koskaan satuttaisi, vaikkakaan ei kyllä halua hoitaakaan - ainoastaan lepertelee lapselle. Nyt on niin paha olla, että en enää tiedä mitä tuntea. Jos itse muuttuisin, enkä enää "valittaisi" asioista, eli kertoisi mitä tunnen ja toivon, ehkä meillä menisi ns. hyvin. Mutta silloin joutuisin luopumaan omista unelmistani ja toiveistani parisuhdetta koskien sekä sananvapaudestani avioliitossamme. Jos en enää läpsisi häntä tai koskisi muutenkaan silloin kun hän sanoo, älä koske, ehkä hän ei löisi minua. Mutta ei hän myöskään kuuntelisi koskaan, mitä yritän sanoa. En tiedä jaksaisinko elää avioliitossa, missä vain hän voi ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa toiveineen, mutta minun tulisi vain hiljaa tyytyä siihen miten asiat sattuvat olemaan. Hän sanoo rakastavansa minua, mutta ei se paljoa lohduta, kun teot osoittavat toista. Tietysti hän silloin tällöin on aivan ihana, hellä ja rakastavakin, ja se tästä niin vaikeaa tekeekin. Se puoli hänestä vaan tulee nykyisin esille niin äärimmäisen harvoin En tiedä miksi tänne kirjoitin, oli vain niin paha olla, että oli pakko purkaa itseään jotenkin.. Kiitos jos joku jaksoi lukea sekavan tekstini. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kirjoita seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan ilman pilkkuja: 8, 5, 5
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Yhtäkkiä alkaneet vatsaoireet
Tänään 18:43
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
2.
8-prosenttiset viinit kaupassa maksavat kuin 12-13,5%:set
Tänään 18:19
vierailija
20 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Julian Assange pääsi vapaaksi ja takaisin Australiaan
Tänään 18:09
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kiitos valtiovarainministeri Riikka Purra: "Useat hallituksen toimet laskevat liikennepolttoaineiden hintoja"
Tänään 18:07
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kauhukabinetin terveydenhuoltoleikkaukset tuovat lisämenoja
Tänään 18:05
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Aleksander Barkov riskeerasi henkensä? Eikö hän muka tiedä kuinka usalaiset ampuvat hanakasti vaikka kotiovensa läpi, jos siellä on joku koputtelija?
Tänään 14:52
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Ei ollut katu.jengiläinen, ei ollut lapsen.raiskaaja- hovioikeus kumosi Milan "Milly" Jaffan syytteet, saamassa ennätykselliset korvaukset!
Tänään 14:08
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Suomi ei ole oikeusvaltio, jos rikollisella on hyvä suojaväri: ”Milan Jaffin tuomio törkeästä lapsenraiskauksesta hylättiin.”
Tänään 13:05
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Mitä Ryyd-Willen pitäisi lukea? No tiilenpäitä pari vuotta ainakin. Varsinainen p*rvo skandaaliministeri 😤
Started by vierailija
Maanantai klo 15:33
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Stubb ja Orpo esim tuomitsivat Oulun kantasuomalaisten tekemät rasistiset puukotukset. Mutta mikseivät he tuomitse viidakkoveitsillä huitovia mamuja??
Started by vierailija
Sunnuntai klo 05:24
Luettu: 756
Aihe vapaa
3.
Ihana Greta hurmaa huomenna koko Helsingin
Started by vierailija
Maanantai klo 16:45
Luettu: 675
Aihe vapaa
4.
Lestadiolaisuuden jättäminen
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:27
Luettu: 525
Aihe vapaa
5.
Heh he-hee 😃 Naisoletetun Sanna-hysteerikon Sdp on repeämässä suvakismin takia. Hunajata hunajata 🍯 😋
Started by vierailija
Eilen 06:40
Luettu: 494
Aihe vapaa
6.
Kreikassa aletaan tekemään kuusipäiväistä työviikkoa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:57
Luettu: 465
Aihe vapaa
7.
Moikka pikku laskutoimitus olisi
Started by 9MM.
Sunnuntai klo 22:57
Luettu: 375
Aihe vapaa
8.
Raskaana, uusi suhde
Started by Nomnom9
Sunnuntai klo 16:09
Luettu: 326
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Ylipaino tulee Suomelle kalliiksi
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Kilttimiehen käly on chattityttö 😵💫
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
Kilttimies pohtii jos kuvan nainen on vähän runsasruhoinen ratsastamaan?
Latest: Johnny Appleseed
4 min sitten
Aihe vapaa
4.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
5.
8-prosenttiset viinit kaupassa maksavat kuin 12-13,5%:set
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
6.
Miksi olet ylipainoinen?
Latest: vierailija
20 min sitten
Aihe vapaa
7.
Aleksander Barkov riskeerasi henkensä? Eikö hän muka tiedä kuinka usalaiset ampuvat hanakasti vaikka kotiovensa läpi, jos siellä on joku koputtelija?
Latest: vierailija
24 min sitten
Aihe vapaa
8.
Ei ollut katu.jengiläinen, ei ollut lapsen.raiskaaja- hovioikeus kumosi Milan "Milly" Jaffan syytteet, saamassa ennätykselliset korvaukset!
Latest: vierailija
24 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Miten näin pääsi käymään?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu