Miten motivoitte itsenne silmäleikkaukseen?

Hei! Olen etsimässä tietoa Lasik-leikkauksesta ja löysin tämän sivuston, jossa on kivasti infoa asiasta: http://www.lasik-leikkaus.info

Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään, kuinka jo leikkauksessa käyneet ovat motivoineet itsensä ennen leikkausta? Itse operaatiohan ei satu, mutta jo ajatus että silmiä levitellään ja "höylätään" kauhistuttaa

 

No siinä on kipulääke, ja mä saion viel diapamin tuntia ennen, niin oli silleen ihan leppoisa fiilis. Se silmän levittely ja höylääminen ei tunnu siltä, miltä kuulostaa. Niin lähelle, kun se kaikki sahailu sun muu tapahtuu, ei edes näe.

Se höylä tulee silmän sivusta, sitä ei siis varsinaisesti näe, kun se höylää. Ja kun se läppä nostetaan ylös, niin näkökyky huononee heti niin paljon, että valoon tuijottaminen käy tosi helpoksi, koska paljoa muuta ei edes hahmota.

 

Minua kiinnostaisi saada kommenttia niiltä jotka eivät ole tyytyväisiä leikkaukseensa. Yleensähän näihin kommentoivat ne joilla operaatio meni hyvin.

 

Minua kiinnostaisi saada kommenttia niiltä jotka eivät ole tyytyväisiä leikkaukseensa. Yleensähän näihin kommentoivat ne joilla operaatio meni hyvin.

Ne kai nykyisin aika pitkälti onnistuu. Jos ei ole tyytyväinen, voidaan tehdä korjausleikkaus.

Ja joillain se epätyytyväisyys johtuu esim. siitä, että kokee hämäränäön huonontuneen. Itselläni se parani.

 

No mullakin meni tosi hienosti toimenpide, siitä on jo 12 v. aikaa ja näkö on pysynyt hyvänä. Ajattelin ennen oper., että se on niin lyhyt aika, minkä se toimenpide kestää, että sen voi olla vaikka päällään seisten. Sitten motivaatiota lisäsi, että halusin NIIN kovasti päästä silmälaseista eroon

 

Ja sitäpaisti oli ihanaa saada nukkua koko päivä leikkauksen jälkeen koko päivä ja syödä miehen mulle ostamia munkkeja ja namuja. :heart: