Miten miehen kanssa tulee keskustella?? mahdollinen ero.

["Vaimoke"]

Yhdessä iät ja ajat, lapsia on,ja avioliitto on ollut onnellinen. Paitsi viimeinen vuosi on ollut rankka.
Tehtiin virhe, vaikka minua varoiteltiin.En sukonut,luotin väärään ihmiseen..En viitsi kirjoittaa sen enempää kun tuttuja palstailee,mutta näen asian niin että mies on ohittanut minut,vaimonsa,ja eroaa mieluummin kuin pahoittaa ulkopuolisen ihmisen mielen.

Eilen on sovittu eroasiat, kun ei mitään keskusteluyhteyttä saatu! ja tämä riita ei ole ensimmäinen omaa luokkaansa,vaan tätä samaa (myös erokeskustelua) ollut varsinkin viimeisen puoli vuotta.
Kotona on tosi rankkaa olla,on mitätön olo,surettaa lasten puolesta...kaikki olisi hyvin (luultavasti!) jos tämä ulkopuolinen ei sotkisi meidän elämää.
Miehen tarvitsisi vain olla MIES,ja pyytää tätä henkilöä jättämään meidät rauhaan,mutta hän ei sitä tee.Itse olen pahimmillaan huutanut kurkku suorana tälle ihmiselle,mutta ei auta...tarvitsisin miehen tuen.

Eli ero tuntuu minusta täysin turhalta! miten kertoa se miehelle?
Onko niin että ei oikeasti ymmärrä että olen eroamassa oikeasti,vai toivooko jopa eroa,kun noinkin yksinkertaisella asialla pelastaisi meidän liiton?

 

[itsekin kutistettu]

yksi sana parisuhdeterapia

 

["höh"]

oletko kirjoittanut täällä aikaisemminkin. oliko tämä joku sukulainen joka ei jätä teitä rauhaan ja vierailee teillä päivittäin haukkumassa sinua ja miehelläsi yhteisiä bisneksiä. jos olet sama henkilö niin kyllä ero tuntuu täysin turhalta. menet seuraavaksi haulikon kanssa ulos ja huudat että pysy vittu muualla!!

 

["xyz"]

Anoppi?

 

["joku"]

Tosi vaikea mitään kommentoida, kun ei tiedä mistä kolmannesta ulkopuolisesta ihmisestä on kyse. Toisesta naisesta, anopista, appiukosta, sisaruksesta, kaverista... Miten tämä ulkopuolinen vaikuttaa suhteeseenne? Etkö voisi sanoa miehelle, niinkuin tuohon viestiin kirjoitit, että ero tuntuu turhalta ja toivoisit vain, että tämä kolmas osapuoli jättäisi teidät rauhaan?

 

["vieras"]

Joskus periaatteet menevät sen ohi, mikä olisi hyväksi. Minä sanoisin ratkaisuksi avoimuuden ja rehellisyyden, siihen kun ei tarvita kahta.

Kerrot rehellisesti ja syyttelemättä omat tunteesi. Sen että et halua erota ja toivoisit hänen apuaan. Liittoon mahtuu kriisejä ja tämä on ilmeisesti ensimmäinen iso teidän elämässänne. Katsoisin kuitenkin että sinunkin pitää joustaa asiassa ainakin alussa. Vaikea sanoa enempää kun ei tiedä taustoja kokonaan, mutta luota liittoonne. Puoli vuotta tai vuosi on lyhyt aika.

Pariterapia voisi todellakin olla hyvä vaihtoehto. Miksi aviomiehesi pitäisi pahoittaa toisen mieli? Eikö asiaa voi ratkaista muulla tavalla?

 

["aloittaja"]

Olen kirjoittanut ennenkin,eli sukulaisesta on kyse. Mikään ei ole muuttunut,päinvastoin,meiltä häviää ja hajoaa tavaraa,sukulaisen mukana liikkuu meillä täysin tuntematonta porukkaa jne. Avaimia en saa pois.


Onkohan tuo parisuhdeterapia kallista?

ja kyllä,eilen meni hermot,huusin aivan kurkku suorana,ja sukulainen oikeasti säikähti ja juoksi pois. harmi tilanne,mutta varoitin miestä jo että näin tulee käymään jos hän ei puutu asiaan.
En siltikään usko että auttaa kuin pariksi päiväksi.

Miehen kanssa tuli illalla riitaa tästä ja erosta sovittiin,me lasten kanssa muutamme pois. En tosin tiedä miten tästä eteenpäin,ensinkö asianajalle hakemaan eroa vai etsinkö vain asunnon (helvetin kaukaa,sen takaan...).

Mies ei oikeastaan kommentoi mihinkään yhtään mitään.

 

[Ken guru]

Toivottavasti miehesi tajuaa edes joskus mitä on laittanut parisuhteenne ja perheenne edelle!

 

["vieras"]

Teidän ongelma ei ole ulkopuolisessa ihmisessä vaan miehessä. Varmaan sillä ulkopuolisellakin on ongelma, mutta se ei kuulu teidän kahden väliseen suhteeseen. Miehesi pitäisi oppia panemaan itsensä ja oman elämänsä toisten edelle.

Käytännön neuvoja en osaa antaa, koska mun miehellä on samoja ongelmia, mutta ei noin pahoja sentään.

 

[suurenmoinenelämä]

Tylsää, että joudutte tuollaisen takia eroamaan. Tylsää, ettei miehesi tee niin kuin miehen kuuluu tehdä varsinkin tuossa tilanteessa. :/ Voimia nyt vaan kamalasti.

Oletko muuten kokeillut ottaa poliisiin yhteyttä tuon sukulaisen takia? Ilmoitus kotirauhan rikkomisesta ja kaikista tavaroiden rikkomisista ym.

 

["aloittaja"]

Joo eli mää paasaan ja yritän kysellä ratkaisua,mies istuu hiljaa ja korkeintaan aloittaa riidan kun alkaa syyttämään minua. Jos yritän kysellä jotain,vastaa että ´pitää miettiä´. Ei helevetti....
Mulla on niin paha olla oikeesti On kyllä miehelläkin,mutta onko tässä nyt oikeasti otettava vaan pesäero ainakin vähäksi aikaa..?

 

["aloittaja"]

Meinasin käydä asianajajan juttusilla, mutta pakko infota miestä ensin asian tiimoilta ettei tule yllätyksenä. kaikki tavaroiden katoamiset laittaa sukulainen minun syyksi, mulla on nyt 4 kertaa naarmutettu autoa,etu-ja takapuskurit rikki jne eikä mies vaan siltikään usko että tämä SAIRAS sukulainen on sen takana!

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";23975969]Joo eli mää paasaan ja yritän kysellä ratkaisua,mies istuu hiljaa ja korkeintaan aloittaa riidan kun alkaa syyttämään minua. Jos yritän kysellä jotain,vastaa että ´pitää miettiä´. Ei helevetti....
Mulla on niin paha olla oikeesti On kyllä miehelläkin,mutta onko tässä nyt oikeasti otettava vaan pesäero ainakin vähäksi aikaa..?[/QUOTE]

Googleta "aktiivinen kuuntelu" ja koita niitä metodeja.

Esim. täällä http: //kiintymysvanhemmuus. fi/kirjaesittelyja/gordon-toimiva-perhe/ olevat metodit toimivat myös aikuisten välisissä suhteissa.

 

[Karju]

Minä veikkaan, että on miehen isästä kyse, joka on tullut "väliaikaisesti" teille asumaan ja nyt sitten ei aiokaan muuttaa pois? Jos miehes ei kunnioita sinua ja anna perheenne olla rauhassa ilman ulkopuolisia tekijöitä, niin sun on sit varmaan väistyttävä lasten kanssa tilanteesta eli muutettava pois.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23975935]Teidän ongelma ei ole ulkopuolisessa ihmisessä vaan miehessä. Varmaan sillä ulkopuolisellakin on ongelma, mutta se ei kuulu teidän kahden väliseen suhteeseen. Miehesi pitäisi oppia panemaan itsensä ja oman elämänsä toisten edelle.

Käytännön neuvoja en osaa antaa, koska mun miehellä on samoja ongelmia, mutta ei noin pahoja sentään.[/QUOTE]

Näin eronneena en suosittele oman kumppanin laittamista sukulaisten tai ystävien edelle. Tavaroiden häviäminen ja hajoaminen ei olisi minusta niin paha, kunhan mies huolehtii että hankkii uudet tilalle sitten itse.

Pyydä mieheltäsi apua tilanteen ratkaisemiseen mutta anna hänen päättää mitä tekee. Pyydä häneltä ohjeita miten sinun tulisi hänen mielestään käyttäytyä tämän sukulaisen suhteen. Näin siirrät vastuun kokonaan miehellesi mutta myös vallan ratkaista asian.

Eli muuttaisin omaa suhtautumistani. Parisuhde ei tarkoita että ollaan yhtä, vaan sitä että eletään yhdessä ja hyväksytään toisen heikkoudet. Ja sellaisena heikkoutena näkisin miehen lempeyden sukulaistaan kohtaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";23975982]Meinasin käydä asianajajan juttusilla, mutta pakko infota miestä ensin asian tiimoilta ettei tule yllätyksenä. kaikki tavaroiden katoamiset laittaa sukulainen minun syyksi, mulla on nyt 4 kertaa naarmutettu autoa,etu-ja takapuskurit rikki jne eikä mies vaan siltikään usko että tämä SAIRAS sukulainen on sen takana![/QUOTE]

Onko sinulla todisteita? Ainakin auton suhteen ilmoittaisin poliisille ja pitäisin vakuutuksen voimassa.

 

[Ken guru]

[QUOTE="vieras";23976019]Näin eronneena en suosittele oman kumppanin laittamista sukulaisten tai ystävien edelle. Tavaroiden häviäminen ja hajoaminen ei olisi minusta niin paha, kunhan mies huolehtii että hankkii uudet tilalle sitten itse.

Pyydä mieheltäsi apua tilanteen ratkaisemiseen mutta anna hänen päättää mitä tekee. Pyydä häneltä ohjeita miten sinun tulisi hänen mielestään käyttäytyä tämän sukulaisen suhteen. Näin siirrät vastuun kokonaan miehellesi mutta myös vallan ratkaista asian.

Eli muuttaisin omaa suhtautumistani. Parisuhde ei tarkoita että ollaan yhtä, vaan sitä että eletään yhdessä ja hyväksytään toisen heikkoudet. Ja sellaisena heikkoutena näkisin miehen lempeyden sukulaistaan kohtaan.[/QUOTE]

Oletko itse tuo sukulainen kun noin puolustat? Miksi naisen pitäisi luopua kaikesta kontrollista mitä hänen omassa kotonaan tapahtuu? Onhan se sentään koko perheen koti yhtälailla. Viestisi kuulosti vähän kuin uskovaisten halulta alistaa nainen miehen ja miehen suvun vallan alle.

 

["vieras"]

Oletko itse tuo sukulainen kun noin puolustat? Miksi naisen pitäisi luopua kaikesta kontrollista mitä hänen omassa kotonaan tapahtuu? Onhan se sentään koko perheen koti yhtälailla. Viestisi kuulosti vähän kuin uskovaisten halulta alistaa nainen miehen ja miehen suvun vallan alle.

En ole. Eikä kyseessä ole kaikesta kontrollista luopuminen, ainoastaan se että ei pidä kaikkea kontrollia itsellään. Koti on miehenkin koti ja hän saa kutsua sinne kavereitaan kunhan korjaa vahingot jos niitä tulee. Eikä kyse ole alistamisesta, vaan vahvuutena olla oma itsensä ja sallia se muille. Itse pyrkisin kompromissiin, mutta en ottaisi eroa sen takia että kokisin hävinneeni valtataistelun.

Jos taas asia häiritsisi minua syvästi, niin ratkaisisin asian itse enkä odottaisi miehen ratkaisevan sitä puolestani. En usko että mies ottaisi eroa sen takia että olisin heittänyt sukulaisen pois kotoani, hän voisi tavata sukulaistaan muualla.

 

["vieras"]

ongelmallinen tilanne, varsinkin jos mies ei selkeästi osaa tehdä päätöstä.. Onko hän ihan ok eron kanssa, eli sopii hänelle vaikka sen syy on ainoastaan tuo hankala tilanne?

Itsellä oli aivan mahdoton anoppi ja mies vain puolusti oman öitinsä käytöstä, kunnes itse avauduin anopille -sain miehen sukulaisten vihat niskaani ja emme ole anopin kanssa olleet missään väleissä kymmeneen vuoteen. Mutta kummasti sen jälkeen aukesi miehenikin silmät ja huomasi äitinsä todellisen käytöksen. Sen jälkeen mies teki selväksi kenen perheestä kyse ja seisoi minun rinnalla päätösten takana. Vaikeaa aina ajoittain ollut, mutta anoppie i emidän elämää ainakaan enää häiritse.
Joten siis yritä saada miehesi avautumaan ja puhumaan asiasta ja tajuamaan, että nyt menee perhe hajalle jos ei asiat muutu.

 

["mies"]

Asioissa on aina kaksi puolta ja näkemystä. On hyvin mahdollista, että ap itseasiassa yrittää erolla kiristää miestä loukkaamaan toista ihmistä, josta ei jostakin syystä pidä. Kyseinen ihminen voi kuitenkin olla ap miehelle äärimmäisen tärkeä. Ap pitää jostakin syystä tätä "ulkopuolista" kilpailijanaan, ja olettaa että miehen pitäisi tanssia hänen pillinsä mukaan ja poistaa kilpailija.

Erolla kiristäminen on äärimmäisen halpamaista. Se voi jopa olla yksi syy siihen, että mies alkaa oikeasti harkitsemaan/toivomaan eroa. Eli ongelma ei ole "ulkopuolinen", vaan se että aikaisemmin niin ihanasta vaimosta on tullut nihilistinen kiristäjä.

Pelkkää spekulaatiota, mutta muistakaa että ap:n kirjoitukset ovat vain yhden ihmisen mielipide. Ja kokemuksesta tiedän, että eroavat osapuolet, varsinkaan erolla kiristävät, eivät aina ole niitä kaikkein tasapainoisimpia ja rehellisimpiä ihmisiä.

 

["aloittaja"]

Ongelma on varmaan lähinnä se,että olen hyvin tarkka tavaroistani,enkä tästä syystä nyt pysty edes kotiutumaan tänne.
Tilanteet tulevat päivittäin, ei yhtään lepohetkeä ole välissä.

Eilen tämä sukulainen oli oikeasti jo tosi,tosi törkeä,sanoi minua valehtelijaksi

Minä olen sitä mieltä että tämän pitäisi olla yhteinen koti,jossa ollaan onnellisia (niinkuin edellisessäkin talossa!),eikä ulkopuoliset terrorisoi! Nyt kun meillä on jo lapsiakin.

Käytännössä mies nousee vaikka pil*un päältä sukulaisensa avuksi.....

 

["vieras"]

Kuka tämä sukulainen on ja miksi miehelläsi on noin vahva "ei saa pahoittaa mieltä, tuli mitä tuli"-suhde häneen? Onko miehesi sen luonteinen, että suhtautuisi muidenkin sukulaisten (tai kavereiden) vastaavaan toimintaan samalla tavalla? Voisin kuvitella, että ainakin mun olisi työläämpää pitää kohtuullisuuden rajat vanhempieni kanssa kuin muiden sukulaisten.

 

[kys]

Onko tämä sukulainen ihan aikuinen?