Miten lopettaa hermoilu ja pingottaminen joka asiasta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja levoton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

levoton

Vieras
Olen jo aikuinen nainen, meillä on 2 lasta, vastasyntynyt ja 2 vuotias.
Myös lemmikkejä löytyy nurkista pyörimässä.

Taidan tehdä meidän perheestä hermoraunion omilla vaatimuksillani. Lemmikkien takia on imuroitava joka päivä. No siinä ei kauan mene mutta kun kaikkea muutakin puuhasteltavaa löytyy niin minulla menee aamusta aina helpostikkin tunti pari tehdessä niitä hommia. Mutta sama on illastakin, pyykkihuoltoa, lelujen raivausta yms.

Mun mielestä kaiken pitäisi olla aina melkein tip top =( No ei meillä kyllä ikinä oikeastaan ole mutta se tunne että koko ajan pitäisi olla jotain siivoamista tekemässä. Toinen on ruoka. Aina haluaisin että se on ns. viimeisen päälle, salaatit ja raasteet pitäisi olla aina ja tietty jälkkäri.

Ahdistaa kun aina päässä soi että pitäsi pitäsi.... Hermoilen miehelle ja lapselle koko ajan. Olen varmasti aika kamalaa kuunneltavaa ja levotonta katsoa.

Miten osaisin ottaa oikeasti rennommin? Itkettää kun nää ajatukset ei meinaa jättää millään rauhaan, voin kyllä olla niitä hommia tekemättä mutta ne jää silti pyörimään mieleen.

Masentaa kun näiden kotihommien takia jää oikeasti tärkeitä asioita tekemättä. Taaperolta ei tule illalla pestyä hampaita koska yritän laittaa kämppää siivoon sillä välin kun se on kylvyssä tai yrittää rauhoittua sohvalla. Iltasatu jää lukematta joka ilta ja joskus emme ehdi koko päivänä edes ulos näiden hommien takia.

Miten osaisin tehdä itselleni rajan tähän puuhailuun? Mikä on tarpeeksi hyvä? Haluaisin oikeasti olla lapsille läsnä, enkä vain näin.

Miehestä ei ole kotihommiin avuksi, tekee pitkää päivää arjet pyhät ja sitten kun on kotona niin haluaa olla lasten kanssa. Ja hyvä niin.

Jos ei kukaan osaa auttaa niin löytyisikö edes kohtalotovereita?
 
Mulla oli esikon ollessapieni masennusja olin tyytymätön parisuhteeseen. Silloin olin erittäin pigottunut ja stressaantunut. Nyt kun olen parantunut masennuksesta ja onnellisessa suhteessa olen huomattavasti rennonmpi.
Ei musta nyt mitään apua ole. Sulla on varmaan stressiä kun stressaat niin paljon. Itse varmana tiedät mikä helpottaisi sun oloa. Sun kannattaa puhua neuvolassa tosta. Ehkä siellä osatan auttaa...
 
Kääk! olet onneksi tiedostanut asian,että ei se tarvitsis olla noin. Pitäskö vaan koittaa olla siivoomatta joka päivä,jälkkäriä nyt ei todellakaan tarvita ja niinkuin sanoitkin,hampaidenpesu ON tärkeämpää kuin lelujen raivaaminen. Taas kun siivoot ja pingotat,hoe itselles,että ota rennommin,ota rennommin...niin kaikilla on hyvä olla.
 
No, onko pakko joka päivä siivota/imuroida/pestä pyykkiä -ei ole! Päätät etukäteen minä viikonpäivinä teet noita hommia ja vaikka niinä päivinä sit karsit siitä ruuanlaitosta... vai valittaako miehesi, jos kaikki ei aina ole viimesen päälle?
 
Mitäs jos kokeilisit olla välillä tekemättä noita kotitöitä ja katsot kaatuuko se maailma? Ihan vaan testailun merkeissä?

Joo, ihan varmasti tulee siivoa lisää, mutta saisitko jotain sen tilalle esim aikaa itsellesi, lapsille jne...?
 
Ei multa mies vaadi mitään. Ei mun sen takia tarvitse näitä hommia tehdä. Mies osaa olla paljon rennompi jota aidosti ihailen mutta kuitenkin sekin sitten suututtaa.

Tiedän että meillä kaikilla olisi mukavampaa kun osaisin olla rennompi. Uskon että tämä liittyy jotenkin tähän elämänvaiheeseen, ehkä yritän hallita niitä asioita mitä voin? Taapero on mahdoton nyt kun tuo vauvakin on ja tarvitsisi laatuaikaa myös minulta. Vauva syö milloin syö ja silloin on rauhoituttava.
Tiedostan että jotain on pielessä kun teen näin mutta toisaalta, olen aina pitänyt puhtaasta ja siististä kodista. Mutta ei me likaan kuoltaisi ilman tätäkään työmäärää.
Siivoan joka viikko perussiivouksen joten jo sillä pitäisi pärjätä pitkälle.

En jaksaisi enää potea tätä syyllisyyttää näistä hommista. Kai se on opeteltava vaikka hammasta purren ottamaan rennommin ja olemaan miehelle ja lapsille enemmän läsnä.
 

Similar threads

Yhteistyössä