miten löysitte uuden miehen exän jälkeen?

kauanko aikaa meni ennenkuin "uusi" löytyi?

 

Ei oo löytynyt vieläkään

 

"uusi" löytyi just niin nopeesti kun itse olen ollut valmis suhteeseen eli tarkoitta sitä että näitä miehiä kyllä tyrkylle ja tulossa olisi ollut ihan riesaksi asti, rymimpia piti potkia pois :heart: B)

Oli yllätys meinaan se asian laita.

Mutta asiaan ja asiallisesti.
en ollut kovin pitkään yksin, kun tämä mies löytyi. Ehkä vuoden. Sinkkusählinkiä ja jotakin vakipanoa ynnä irtosuhdetta siis oli.

Mies löytyi sinkut.netin kautta Mulla oli itsellä ilmoitus siellä, ihan puolileikillään puolitosissaan laitoin ja samanlaisella mentaliteetilla tämä mies siihen ilmoon vastasi.
Ei, en saanut ilmooni 200 vastausta, muutaman vain. Kaikki ne halusi heti tavata, vaihtaa puhelinnumeroita yms. Minä en.
Lyhyestä virsi kaunis siis.
Tämän miehen viestiä mietin muutaman päivän, viikon ehkä ja sitten vastasin. Syynä oli valtaisa ikäero: hän on minua 2 v nuorempi :headwall:

Kaveri osoittauti hauskaksi tyypiksi jonka kanssa oli kiva "heittää läppää", innolla odotin viestejä. Kirjoitimme tiiviisti, kauan - puoli vuotta - kunnes rohkaistuimme treffaamaan. Kumpikin olimme tyytyväisiä senhetkiseen elämäämme, eikä ollut siis mikään epätoivinen tarve löytää kumppania. Siksi oli kiva tapailla että kirjotella tämän kanssa kun hän ei ensimmäisenä ollut pohtimassa, että milloin muutetaan yhteen tai tehdäänkö se yhtinen lapsi yms..

 

Kesti.. sitä ennen muutama lyhyt tutustuminen ja hetkellinen ihastuminen jotka eivät sen pidemmälle edenneet..

 

Kaksi vuotta olen ollut yksin. Oishan se kiva, jos löytys rakkaus, mut vähän epäilyttää, sanoo onnellinen pessimisti

 

4,5v. yh-elämää takana. Kesällä mulla oli 3kk suhde, mutta sekin kariutui. :snotty: Muuten siis ei ole ollut mitään "vipinää". Osaltaan kyllä senkin vuoksi, etten ole juuri etsinyt ketään. Ei tule käytyä ravintoloissa tms. ja ystävä/tuttavapiiri on aika pieni. Netistäkin on aika vaikeaa löytää sopivaa ja varsinkaan sopivalta etäisyydeltä. Ikävää on sekin, jos välimatkaa on vaikkapa 400km.
Eli tässä vaan elellään ja ollaan lasten kanssa. Hyvin menee näinkin, vaikka välillä kaipaakin kainaloa johon käpertyä iltaisin... Mutta ehkä se vielä joskus löytyy. Lapset kun kasvaa, voi alkaa harrastaa enemmän. Ja liikkua enemmän ihmisten ilmoilla.

 

Asumuserosta kului reilu 2v. Nyt 1/2v onnea,eikä karikoita oe näkyvissä ...Onnellinen

 

Puoli vuotta eron jälkeen...Vaikka olin vannonut, etten uutta miestä ota ikinä... Yhdessä ollaan edelleen, onnellisesti.

 

Päivälleen 3 vuotta yksin.. Uimahallista löytyi nykyinen. Puolituttu kyllä nuoruusvuosilta..
Uimahallissa on muuten perjantai-iltaisin paljon viikonloppuisiä lasten kanssa. vinkki vinkki

 

No pirgales onkos niitä myös lauantaisin siis niitä isiä siellä uimahallissa?

 

noin 2,5v yksin, jonka aikana pair lyhyttä suhdetta...nykyinen löytyi netistä treffisivulta...hassua vaan että tää nykynen olikin sitten puoli tuttu, tajuttiin kun oltii hetken aikaa kirjoteltu ja ekaa kertaa soiteltiin...tällä hetkellä välimatkaa vielä vajaa 100km, pian toivottavasti vähemmän =)

 

Mistä niitä miehiä edes löytää? Minusta ainakin tuntuu, ettei niitä löydä mistään..

 

\

Mistä niitä miehiä edes löytää? Minusta ainakin tuntuu, ettei niitä löydä mistään..

Olin muutama viikko sitten pitkästä pitkästä aikaa viihteellä... Ensin yhdessä lavatanssipaikassa, jossa ei ollut yhtään alle nelikymppistä. Sieltä siirryin ravintolaan, jossa taas kaikki oli kaksikymppisiä... Sellaiset mulle sopivat kolmekymppiset tuttavuudet on varmaan kaikki varattuja ja viettävät jo perhe-elämää...

 

Enpä ole vielä löytänyt - muuta kuin ukkomiehiä! Taitavat olla enemmän seuraa vailla kuin sinkut, pahus. Ukkomiehiin en halua sekaantua, mutta miten sen tiedät onko naimisissa jos toinen ei kerro eikä käytä sormusta? Sitä oikeaa sinkkua etsien...

 

I found my new husbandkandidate in my backyard.
But it is over now. He won't marry me because of his son.
First place I newer known he had son. Suprise suprise.

 

oon tavannut nyt netin kautta yhden tosi mukavan tuntusen, lapsettoman kundin... vaikuttaa melkein liian hyvältä ollakseen totta.

 

Mä olin 2 vuotta sinkkuna eron jälkeen. Tosin pari lyhyempää suhdetta siinä välissä, eli pelkkää seksiä =)
Sit tavattiin tämän nyk. mieheni kanssa ja ollaan oltu huippuonnellisia jo seitsemättä vuotta ! :heart:

Lapsiakin mulla jo monta kappaletta, ei tää mies niitä onneksi "säikähtänyt"

 

Yhteinen kaveri järkkäs meidät sokkotreffeille, ja siitä asti ollaan oltu pari! Olin ollut yksin vasta kuukauden, joten hieman epäilytti, mutta ajattelin että leikkimielellä voisin mennä mukaan.... =)

 

Ei oo näkyny eikä kuulunu... yks lupaava alku oli hetki sit, mut sekin tais mennä puihin syystä tai toisesta.... Elikkä vuosi tässä nyt on yksinään elelty, mitä nyt sit pieniä sähläyksiä lukuun ottamatta
Toisaalta oon ruvennu miettiin, et jos jättäs ton metsästyksen väliin kokonaan... Katsois löytyskö niin ketään... Yritys hyvä 10!!!!!
Mut joo.. vinkkejä mistä fiksuja ja vapaita miehiä löytää, en oo ite vielä keksinyt :\|

 

\

"uusi" löytyi just niin nopeesti kun itse olen ollut valmis suhteeseen eli tarkoitta sitä että näitä miehiä kyllä tyrkylle ja tulossa olisi ollut ihan riesaksi asti, rymimpia piti potkia pois :heart: B)

Oli yllätys meinaan se asian laita.

Mutta asiaan ja asiallisesti.
en ollut kovin pitkään yksin, kun tämä mies löytyi. Ehkä vuoden. Sinkkusählinkiä ja jotakin vakipanoa ynnä irtosuhdetta siis oli.

Mies löytyi sinkut.netin kautta Mulla oli itsellä ilmoitus siellä, ihan puolileikillään puolitosissaan laitoin ja samanlaisella mentaliteetilla tämä mies siihen ilmoon vastasi.
Ei, en saanut ilmooni 200 vastausta, muutaman vain. Kaikki ne halusi heti tavata, vaihtaa puhelinnumeroita yms. Minä en.
Lyhyestä virsi kaunis siis.
Tämän miehen viestiä mietin muutaman päivän, viikon ehkä ja sitten vastasin. Syynä oli valtaisa ikäero: hän on minua 2 v nuorempi :headwall:

Kaveri osoittauti hauskaksi tyypiksi jonka kanssa oli kiva "heittää läppää", innolla odotin viestejä. Kirjoitimme tiiviisti, kauan - puoli vuotta - kunnes rohkaistuimme treffaamaan. Kumpikin olimme tyytyväisiä senhetkiseen elämäämme, eikä ollut siis mikään epätoivinen tarve löytää kumppania. Siksi oli kiva tapailla että kirjotella tämän kanssa kun hän ei ensimmäisenä ollut pohtimassa, että milloin muutetaan yhteen tai tehdäänkö se yhtinen lapsi yms..

Voisi olla minun kertomukseni ihan hyvin,minä vierailin vain suomi24 treffeillä

 

Joo muutin pe pois 12v. kestäneestä suhteesta kahden lapsen kanssa ja samana iltana oli muutto bileet ja baarista raahasin jonkun kundin himaan... ööh kyllä me sen kanssa sitte ½ vuotta tapailtiinkin, mutta se oli jotenki sitte kuitenki nii ei mulle sopiva ja ei siitä sitte tullu mitään! En sitä kylläkään lapsille näytelly enkä edes hänestä heille mitään kertonut! Tavattiin siis vaan harvakseen sillon kun mulle sopis... Sit tapasin uuden kollin ja sillä tiellä ollaan edelleen :heart: 4.5v ollaan nyt oltu ja naimisiinkin pamahdettiin ja 2 lasta on myös :heart: että tämä on se oikea ja ainut mulle :heart: :heart: :heart:

 

jäi tosta yltä mainitsemati että aikaa kulunnu 5v.

ja ton nykyisen tapasin bileissä :heart:

 

olin reilun 3kk sinkkuna...sitten nuoruuden tuttu alkoi antaa ymmärtää että oli pitkään ollut kiinnostunut minusta...en voinut itsekään kieltää etteikö ois tunteita ollut häntä kohtaan..siitä sitten pikku hiljaa aina nähtiin ja sit vaan yx päivä kysyin että haluisko se jotain vakavampaakin kuin kaveruutta ja myöntävä vastaus sieltä sit tuli...nyt ollaan oltu 2kk yhdessä ja elämä hymyilee......tiiä vaikka se yhteinen vauva ois jo tulossa...