MITEN LAPSELLE SAA KAVEREITA, JOS SITÄ EI LAITA TARHAAN???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja luuseri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

luuseri

Vieras
Niin! Mulla 5,5- ja 3-vuotiaat lapset ja kolmas tulossa. lapset olleet aina kotihoidossa, kerhossa käyvät kaksi krt viikossa. Puistoiltu ollaan ahkerasti, käyty perhekerhoissa ym. Olen kysellyt hiekkalaatikoilla ja muualla tutummaksi tulleilta vanhemmilta, josko voitaisiin järkätä leikkihetkiä lapsille, kyläillä ym. Olen kysynyt neuvolasta, voiko niiden kautta järkätä seuraa tms. Välillä joitakin nähdään, mutta sitten ihmisten lapset menee hoitoon ja iltaisin eivät jaksa nähdä ketään, niin sitten nämä kaverisuhteet kuihtuvat...jne., lyhyesti sanoen. Olen nähnyt kauheasti vaivaa saadakseni kotona hoidetuille lapsille kavereita ja nyt olen päättänyt luovuttaa ja laittaa lapset hoitoon, koska ilmeisesti se on ainoa keino jolla saa kavereita ja leikkiseuraa lapsille, koska kaikkien lapset ovat hoidossa kumminkin. tunnen epäonnistuneeni ja olen ollut hirveässä stressissä kaikki nämä vuodet tämän asian suhteen.

Kohtalotovereita?
 
Meillä 3v poika on kans kotihoidossa.. Vähän on orpo olo silloin kun tavataan muut kylän lapset isommassa porukassa, kun toiset tuntevat toisensa hoidon kautta.. Ja pitemmän päälle tuntuu nuo ystävyyssuhteet vaikealta pitää yllä. Just sellainen kuihtuminen tuntuu tapahtuvan. Yleensä siinä vaiheessa, kun äiti menee töihin ja lapsi hoitoon. Eipä siinä sitten ole aikaa tavata...
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Kaikki nämä vuodet? Kuinka aikaisin mielestäsi lapsella pitää olla kodin ulkopuolisia kavereita?

Kyllä kolme vee jo alkaa haluta kavereita joiden kans leikkiä.. Eli jos on 5.5v lapsi niin parisen vuotta..
 
parivuotiaasta asti tuo isompi on kaivannut muita lapsia, siitä sitten ajan myötä enemmän ja enemmän. Noin suunnilleen alle kolmevuotiaalle kävi se, että näki muita lapsia puistossa ja perhekerhossa, mutta sekin ajan kanssa kävi surkeaksi se toisten perässä juokseminen. Kyllä jo neljävuotiaana kauheasti kaipasi OMAA kaveria. Lapsilla kuitenkin tutustumiseen menee aikansa, onhan se raskasta aina hieroa tuttavuutta uuden lapsen kanssa...Ja onhan sillä ollut niitä omia kavereitakin - ja sitten sydän särkyy, kun pitää selittää, miksei niitä omia kavereita enää voikaan nähdä (menivät hoitoon ja niillä ei enää ole aikaa tms.)
 
Meillä kavereita löytyy joko naapurista tai hoidosta. Toki nähdään myös mun kavereita, joilla on lapsia, mutta silloin lasten kaveruus on ihan erilaista. Niitä kavereita, joita kaivataan, lapset voivat nähdä tavallaan omalla päätöksellä. Mennä kolkuttelemaan ovelle tai leikkiä hoitopaikassa juuri tämän kaverin kanssa. Ei niin, että äiti on kutsunut nämä kylään. Toki lapset tuntuvat viihtyvän äidinkin kavereiden lasten kanssa, mutta eivät samalla näe niitä niin usein, että samalla tavalla kaipaisivat. Meillä kavereita on kaivattu 2-3 vuotiaana. Esikoinen hiukan aiemmin ja kuopus vähän myöhemmin.
 
Ja niin - kodin ulkopuolisia kavereita?? Minä EN ole lapsi. Vaikka kuinka lapsen kanssa leikin ja touhuan, niin toisia lapsia en voi hänelle korvata. Pikkusisarukseen ikäeroa reilut kaksi vuotta, mikä tämän ikäisillä on aika paljon, kumminkin, vaikka heistä toisilleen seuraa onkin.
 
meillä 3 vuotias on ollut päiväkodissa jo 2 vuotta eikä siellä ole sellaisia kaverisuhteita syntynyt joita tavattaisiin sitten tarhan ulkopuolella.tuttavaperheissä on kaksi samanikäistä lasta ja lapseni kokee heidät tärkeiksi kavereiksi.muistelisin kyllä itse että minulla oli jo 4 vuotiaana useampikin kaveri(tosin kaikki asuivat samassa talonyhtiössä)
 
Siis mulla on melkein samanikäiset lapset ja nuo kyllä leikkii keskenään. Voi olla jos olisi yksi, miettisin noita mutta kyllä nuo on keskenään hyviä kavereita. Toki näkevvät muitakin, mutta enpä ole stressiä ottanut tuollaisesta asiasta. 5v jo ehkä alkaa kaipaileen seuraa, mutta ei sen jokapäiväistä tarvi olla.
 
Aikaisemmin käytiin poitsun kanssa seurakunnan avoimessa kerhossa ja sitä kautta onneksi löytyi seuraa meille molemmille. Nyt ollaan muutettu toiselle paikkakunnalle ja poika 4v päiväkodissa. On vaikeaa saada kummallekaan seuraa päiväkodin ulkopuolella. Päiväkodissa toisten lasten vanhemmat katsoo mua kuin vierasta sikaa ja puistossa en vain osaa lähestyä muita vanhempia. Voi kun osaisi yrittää yhtä paljon kuin ap :/
Yksinäistä, mutta tiedän että tää on paljonkin itsestä kiinni.
 

Similar threads

V
Viestiä
14
Luettu
313
Aihe vapaa
hankala miniä
H

Uusimmat

Yhteistyössä