Miten kertoa miehelle

[vaikea tilanne]

Mul on niinki vaikee tilanne et mä oon jo vaikka kuinka kauan ollu rakastunu toiseen mieheen ja nyt sit oon pari päivää pähkäilly itekseni et miten mä voisin kertoo sen nykyiselle miehelle? Meillä on todella paljon ylä-ja alamäkeä tässä suhteessa ja mä vaan en rakasta enään niin paljon nykyistä miestä ku se joa kerta riidan aikana haukkuu ja nimittelee mua..

Ollaan oltu reilu 5v yhdessä ja meillä on kaks tyttöä, vanhin tyttömme pelkää osittain aina kun puhumme vähän kovemmalla äänensävyllä miehen kanssa. Vanhin tyttö aina tokasee että "Lopettakaa", en halua että tytöt joutuu kärsimään/pelkäämään tässä perheessä.

Mua itseä pelottaa erota kun en ole ikinä koskaan nähnyt kun mies raivostuu toden teolla, se mua pelottaakin et mitä jos se hakkaa jos kerron että haluan erota. Olen yrittäny puhua että jos kk vois pitää taukoa mutta hän ei siihen suostu koska sanoo vaan että sillon on paras erota kokonaan et hän ei ala mihinkään tauko juttuihin.

 

[VS]

Noniin, sehän on sanonu, ettei ala taukoja pitämään. Ilmotat siis, että tauko tulossa, ja kun se ei siihen suostu, niin sitten ero on seuraava vaihtoehto.

Kuule, asioilla on tapana järjestyä!

 

[Anatolia]

Miksi sun pitäisi kertoa, että olet rakastunut toiseen mieheen?

Ja mitä järkeä on jossain kuukauden tauossa? Ei oo pokkaa erota kokonaan, jos tuleekin sellainen olo että haluaa miehen takaisin? Mitä se tauko muuttaisi?

 

["jeps"]

Et sit uskaltanut lähteä, ennen ku olit laastarin löytänyt? :/

 

["vieras"]

Mä en sano näihin enää mitään.

 

[näin]

Luojalle kiitos että olen yh

 

[dsfas]

no koska teillä on myös lapsia niin pitäisi ajatella niitäkin...ero toki jossain tilanteissa (kuten väkivalta) voipi olla se ainoa oikea vaihtoehto, mutta rakkauden "loppuminen" ei sellainen ole. Turha edes kuvitella että pitkässä parisuhteessa tunteet olisi aina niin rakkautta..mutta kyse on siitä, että tahtoo rakastaa (etenkin kun on vielä perheen mennyt perustamaan eikä voi vaan itsekkäästi ajatella pelkkiä omia tunteitaan) ja tekee työtä sen eteen että parisuhde voisi hyvin ja että ne rakkauden tunteet puolisoa kohtaan saisi tilaa ja mahdollisuuden kasvaa.

Tätä työn tekemistä voi joskus sitten olla se, että menee parisuhdeterapiaan, käy parisuhdekursseilla opettelemassa parisuhdetaitoja (vastoin yleistä luuloa niin todellakin parisuhdetaitoja kuten sosiaalisia taitojakin voi opetella ja kehittää itsessään) ja satsaa myös pariskunnan yhteiseen aikaan sekä romantiikkaan jne.

rakastuminen on tunne, joka itse asiassa ei pohjaudu juurikaan todellisuuteen vaan kuvitelmaan siitä millainen toinen on. Sitten kun rakastuminen "muuttuu" rakkaudeksi alkaa todellisuus jo paljastua eli tajuaa pikkuhiljaa sitäkin että se rakastumisen kohde ei ole vaan pelkkää ihanuutta, vaan myös hänessä on omat vaikeat puolensa jne.

turha siis kuvitella että kun rakastuu toiseen niin pling siitähän se onni ja autuus sitten syntyy kun eroaa sen perusteella entisestä suhteesta, jossa rakastamisen haasteet on jo tulleet esille. Tai no löytyyhän maailmasta varmaan paljonkin niitä ihmisiä, jotka aina rakastuvat ja vaihtavat sen tien kumppaniaan...mutta siinä tapauksessa kyllä toivoisi, etteivät hankkisi lapsia, sillä ero on aina traumaattinen kokemus lapsille (puuttumatta tässä nyt siihen tosiasiaan että toki jatkuva riitelyn kuuntelukaan ei ole lapsille hyväksi...mutta riitelyn voi lopettaa...)