Miten kertoa isosiskolle?

Sain 18-vuotiaana ensimmäisen lapseni hyvin sekavaan elämäntilanteeseen, ja olin vakavasti masentunut sekä loppuraskaudessa, että synnytyksen jälkeen. Hakiessani apua sossusta masennukseeni ja lasten hoitoon, minut huijattiin muutaman mutkan kautta antamaan lapseni sijaishuoltoon "kesän ajaksi" Jotta saisin apua masennukseeni.

Lapseni on ollut puolivuotiaasta alkaen sijaisperheessä, ja täyttää nyt vuoden alussa 7v. "Sijaisperhe" johon sossut laittovat lapseni, on lapsettomuudesta kärsinyt pariskunta, joka alkoi sijaisperheeksi, koska adoptio on suomessa niin vaikeaa. (Nykyään heillä on tyttäreni lisäksi myös 4v adoptiolapsi.) Alusta alkaen minulla on ollut tapaamisoikeus lapseeni vain kerran kuussa, eikä lapseni ole koskaan ollut kotilomilla. Kaikista omituisimman tilanteesta tekee kuitenkin se, että lapseni ei tiedä minun olevan oikea äitinsä, vaan pitää sijaisvanhempia omina vanhempinaan.

Nämä sijaisvanhemmat eivät ole koskaan kertoneet lapselleni totuutta, hän pitää minua vain jonain mukavana sukulaisena joka käy häntä katsomassa. Kun olen yrittänyt puhua sijareiden kanssa tästä, he vain inttävät, että tyttäreni tietää minun olevan biologinen äitinsä. Kuitenkin kun yritän puhua lapselleni itsestäni hänen äitinäni, hän huutaa minulle että valehtelen.. :'(

Tilanne on mikä on, ja en voi sossujen kieroiluille mitään, joudun vaan elämään tässä tilanteessa. Nyt mulla on kuitenkin "ongelma". Eli olen raskaana. Tyttöni näki viime tapaamisellamme kasvaneen mahan, ja kerroin siellä olevan vauvan, ja hän oli aivan haltioissaan siitä. En kuitenkaan kertonut hänelle, että tuleva lapsi on hänen pikkuveljensä. Miten tuollaista voi kertoa, ilman että murennan koko lapsen maailman?

Kuitenkin tyttöni tulee varmasti lapsen ristiäisiin, jossa tapaa myös muut sukulaisensa minun puolelta, herra ties kuinka monenteen vuoteen. Viimeistään silloinhan hän tajuaa totuuden, kun kaikki kyselevät häneltä onko kivaa kun on saanut pikkuveljen jne. Pitääkö mun olettaa, että sijaisvanhemmat osaavat edes sen verran ajatella omilla aivoillaan, että tajuavat tuon olevan väistämäättä edessä, ja kertovat vihdoin totuuden lapselleni? Entä jos eivät kerrokaan? Pitäisikö mun kuitenkin kertoa itse lapselleni, ja selittää asioita, ikään kuin varmuuden vuoksi? Miten?

Tiedän kyllä, että jossain vaiheessa mun pitää puhua lapseni kanssa totuudesta, mutta kenen vastuulla on kertoa hänelle ihan alunperin. Tiedän, että hän tulee olemaan todella vihainen meille kaikille koska emme ole kertoneet hänelle, mutta se on vain kestettävä. Minä en tätä kuitenkaan halunnut, mutta aion olla lapseni tukena niin paljon kuin hän vain tarvitsee.

 

kerrot vaan kuinka asiat on

 

Tuleeko lapsi sulle takaisin joskus?

 

Ikävä homma enkä neuvoa osaa! Halin vaan halusin antaa :hug:

 

Tietenkin toivon, että tulisi, mutta vaikuttaa aika toivottomalta. Sijaisäiti on ihan julkisesti sanonut, ettei suostu luopumaan lapsesta.

 

Tietenkin toivon, että tulisi, mutta vaikuttaa aika toivottomalta. Sijaisäiti on ihan julkisesti sanonut, ettei suostu luopumaan lapsesta.

Eikös sijaisperhe ole nimenomaan vain SIJAISperhe? Ei siis pysyvä perhe? Että ei hän välttämättä ole heillä loppuun asti.

Voi ap, yritä jaksaa taistella. Ja saada tyttösi takaisin. Toivon näin jopa tämä sijaisäidin puolesta, että joku palauttaisi hänet takaisin maan pinnalle.

 

Tietenkin toivon, että tulisi, mutta vaikuttaa aika toivottomalta. Sijaisäiti on ihan julkisesti sanonut, ettei suostu luopumaan lapsesta.

Onko sijaisperheellä tosiaan valtuuksia siihen, että he saavat tosiaan pitää toisen lapsen? Kamalaa!

Hali sinulle. Toivottavasti saat lapsesi takas.

Mutta vähän kuitenkin hämäsi se, että jos kerran sossut on sopineet sinun kanssa, että annat lapsesi VAIN KESÄKSI sijaisperheeseen, niin kai siitä on jotkin laput kirjoitettu. Eihän heillä sitten ole oikeutta "varastaa" lastasi ja antaa muille koko loppuelämäksi...

 

Oon ymmärtäny, että biologisella vanhemmalla on aika hyvät mahollisuudet omaan lapseensa, mikäli hänet takaisin haluaa. Mut onko se sitten lapsen kannalta hyvä, jos hänet siirretään pois sellaisten ihmisten luota, joihin on kiintynyt ja joita vanhempinaan pitää. Vaikea tilanne... Mut sulla on oikeus puhutella itseäs tytölle äitinä, sitä ei sulta voida viedä.. Voimia! :hug:

 

Tietenkin toivon, että tulisi, mutta vaikuttaa aika toivottomalta. Sijaisäiti on ihan julkisesti sanonut, ettei suostu luopumaan lapsesta.

Onko sijaisperheellä tosiaan valtuuksia siihen, että he saavat tosiaan pitää toisen lapsen? Kamalaa!

Hali sinulle. Toivottavasti saat lapsesi takas.

Mutta vähän kuitenkin hämäsi se, että jos kerran sossut on sopineet sinun kanssa, että annat lapsesi VAIN KESÄKSI sijaisperheeseen, niin kai siitä on jotkin laput kirjoitettu. Eihän heillä sitten ole oikeutta "varastaa" lastasi ja antaa muille koko loppuelämäksi...

Tämä on tätä päivää ja nykyaikaa

 

Ensi alkuun varmaan kannattaisi järjestää noita teidän tapaamisia vähän useammin kuin vain kerran kuussa! Sehän on vain 12 kertaa vuodessa! Kiintyisi ja tutustuisi sinuun enemmän, kun näkisi useammin.
Ja yritä saada myös hänet vierailemaan sinun luonasi. Sinulla pitäisi olla oikeuksia vaikka mihin, jos vain yhdeksi kesäksi olet aikoinasi luvannut pienestäsi luopua.

 

Tietenkin toivon, että tulisi, mutta vaikuttaa aika toivottomalta. Sijaisäiti on ihan julkisesti sanonut, ettei suostu luopumaan lapsesta.

Onko sijaisperheellä tosiaan valtuuksia siihen, että he saavat tosiaan pitää toisen lapsen? Kamalaa!

Hali sinulle. Toivottavasti saat lapsesi takas.

Mutta vähän kuitenkin hämäsi se, että jos kerran sossut on sopineet sinun kanssa, että annat lapsesi VAIN KESÄKSI sijaisperheeseen, niin kai siitä on jotkin laput kirjoitettu. Eihän heillä sitten ole oikeutta "varastaa" lastasi ja antaa muille koko loppuelämäksi...

No sijaishuollon mukaan jos lapsi on ollut tietyn aikaa jossain kodin ulkopuoleisessa sijoutuksessa, hän kiintyy sinne, jolloin pitkäaikainen sijoitus kallistuukin sijaisperheen eduksi. Toisaalta sijaishuoltolaissa sanotaan myös, että sijaisvanhempien "työhön" kuuluu tukea ja edistää lapsen ja biologisten vanhempien välistä suhdetta, ja pääpyrkimyksenä on yhdistää alkuperäinen perhe, mitä ei todellakaan ole tapahtunut.

Alunperin huostaanotto oli kiireellinen (ts. lyhytaikainen) mutta siitä eteenpäin huostaanottoa venytettiin milloin milläkin syyllä. Ja kun ottaa huomioon, että olin oikeasti 18v huostaanoton tapahtuessa, en oikeasti ymmärtänyt mitään oikeuksiani, saatika edes sitä, että minua huijataan. Nyt kun olen jo kasvanut ja ymmärtäisin asioista, ja olen hankkinut asianajajan, ei asia enää ole niin yksinkertainen. :/

 

Inhottavaa, tuli kamala olo kun luin tuon!

Huomenna soitat kyllä sossuun ja sovit tapaamisen. Sanot että tahdot oman lapsesi takaisin. Nyt on vielä kuitenkin parempi saada lapsi takas kuin sitten vielä vähän vanhempana. Tsemppiä!

 

kuulostaa kyllä tosi hämärältä!! Koita ap jaksaa.

Toivottavasti et nyt ota tätä väärin, enhän tiedä tilannettasi/tilannettanne tätä viestiäsi lukuunottamatta, mutta...

Jos lapsesi on jo 7 vuotias ja pitää sijaisperhettä omana perhenään, niin onko hyvä ruveta sitä muuttamaan? En tarkoita etteikö hänen tulisi saada tietää totuus, mutta onhan hän jo 7 vuotta elänyt "omassa perheessään".

En oikeasti tiedä miten pitäisi tai kannattaisi toimia. Tämä ajatus tuli vain mieleeni, kun ajattelin lapsiparkasi kohtaloa. Voimia teille.

 

haasta ne oikeuteen

 

Voiko olla totta, että lapsi tuollain "huijataan" pois vanhemmilta. Äitinä alkaisin kyllä vaatia tapaamisia useammin ja jonkin kotiutusohjelman aloittamista. Jos olet ihan kunnossa ja pystyt huolehtimaan lapsesta, olisi jo korkea aika tehdä asioille jotain. Voimia! :hug:

 

kuulostaa kyllä tosi hämärältä!! Koita ap jaksaa.

Toivottavasti et nyt ota tätä väärin, enhän tiedä tilannettasi/tilannettanne tätä viestiäsi lukuunottamatta, mutta...

Jos lapsesi on jo 7 vuotias ja pitää sijaisperhettä omana perhenään, niin onko hyvä ruveta sitä muuttamaan? En tarkoita etteikö hänen tulisi saada tietää totuus, mutta onhan hän jo 7 vuotta elänyt "omassa perheessään".

En oikeasti tiedä miten pitäisi tai kannattaisi toimia. Tämä ajatus tuli vain mieleeni, kun ajattelin lapsiparkasi kohtaloa. Voimia teille.

Mutta ajattele asiaa myös näin, että miten katkera tästä tytöstä voi tulla sijaisperhettään kohtaan jos ja kun joskus hälle selviää ettei päässyt tutustumaan omaan, biologiseen äitiinsä sijaisperheen itsekkyyden takia.
Kyllä minä olen enemmän ap:n kannalla, että tyttö takaisin oikealle äidilleen.

 

kuulostaa kyllä tosi hämärältä!! Koita ap jaksaa.

Toivottavasti et nyt ota tätä väärin, enhän tiedä tilannettasi/tilannettanne tätä viestiäsi lukuunottamatta, mutta...

Jos lapsesi on jo 7 vuotias ja pitää sijaisperhettä omana perhenään, niin onko hyvä ruveta sitä muuttamaan? En tarkoita etteikö hänen tulisi saada tietää totuus, mutta onhan hän jo 7 vuotta elänyt "omassa perheessään".

En oikeasti tiedä miten pitäisi tai kannattaisi toimia. Tämä ajatus tuli vain mieleeni, kun ajattelin lapsiparkasi kohtaloa. Voimia teille.

Mutta ajattele asiaa myös näin, että miten katkera tästä tytöstä voi tulla sijaisperhettään kohtaan jos ja kun joskus hälle selviää ettei päässyt tutustumaan omaan, biologiseen äitiinsä sijaisperheen itsekkyyden takia.
Kyllä minä olen enemmän ap:n kannalla, että tyttö takaisin oikealle äidilleen.

Nimenomaan! Tämän vuoksi lapsen on ehdottomasti saatava tietää totuus asiasta.

 

puhutko nyt aivan totta... ehkä et ole alku vuosina ite halunnut tapaamisia enempi...

 

Niin..tai sitten on jokin hyvä syy miksei lasta anneta omalle äidilleen. Ei sijaisperheeseen lasta jätetä jos oma, biologinen vanhempi on pystyvä hänestä huolehtimaan. Tässä luimme vai äidin kertomaa.

 

kuulostaa kyllä tosi hämärältä!! Koita ap jaksaa.

Toivottavasti et nyt ota tätä väärin, enhän tiedä tilannettasi/tilannettanne tätä viestiäsi lukuunottamatta, mutta...

Jos lapsesi on jo 7 vuotias ja pitää sijaisperhettä omana perhenään, niin onko hyvä ruveta sitä muuttamaan? En tarkoita etteikö hänen tulisi saada tietää totuus, mutta onhan hän jo 7 vuotta elänyt "omassa perheessään".

En oikeasti tiedä miten pitäisi tai kannattaisi toimia. Tämä ajatus tuli vain mieleeni, kun ajattelin lapsiparkasi kohtaloa. Voimia teille.

Mutta ajattele asiaa myös näin, että miten katkera tästä tytöstä voi tulla sijaisperhettään kohtaan jos ja kun joskus hälle selviää ettei päässyt tutustumaan omaan, biologiseen äitiinsä sijaisperheen itsekkyyden takia.
Kyllä minä olen enemmän ap:n kannalla, että tyttö takaisin oikealle äidilleen.

ehkä oikea äiti ei oo kykenevä huolehtimaan lapsesta...

 

Niin..tai sitten on jokin hyvä syy miksei lasta anneta omalle äidilleen. Ei sijaisperheeseen lasta jätetä jos oma, biologinen vanhempi on pystyvä hänestä huolehtimaan. Tässä luimme vai äidin kertomaa.

aivan.. aivan.. tää on totta ei keneltäkään viedä lasta noin vaan...

 

Jos lapsi on kasvanut sijaisperheessä puolivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi, uskotko että on lapsen edun mukaista palauttaa hänet sinulle? Sinä olet lapsen biologinen äiti ja ymmärrän, että sinulla on valtava ristiriita ja ahdistuskin asiasta, mutta jos asiaa ajattelee puhtaasti lapsen kannalta, olisi hänelle aivan valtavan traumaattista repiä hänet perheestä, jossa hän on asunut koko elämänsä ja palauttaa sinulle "vain" koska olet hänen biologinen äitinsä.

Sijaisperhe ei luultavastikaan valehtele, kun he sanovat sinulle lapsen tietävän sinun olevan hänen biologinen äitinsä. Syy miksi lapsi inttää sinulle takaisin tästä asiasta, on se, että lapsi ei halua asian olevan niin. Ei siksi, että lapsi ajattelisi sinun olevan huono ihminen tai mitään sellaista vaan yksinkertaisesti siksi, että hän on asunut tuossa perheessä ikänsä ja haluaa uskoa heidän olevan hänen oikea perheensä, vaikka tietää totuuden.

Näin joskus dokumentin tämän kaltaisesta tapauksesta ja se oli aivan hirveää katsottavaa, kun lapsi todella palautettiin biologiselle äidilleen, jolta hänet oli huostaanotettu pikkuvauvana. Lapselle sijaisperhe oli se oikea perhe ja äiti oli "täti", joka kävi välillä tapaamassa häntä ( vaikka tämäkin lapsi tiesi "tädin" olevan hänen äitinsä, mutta lapselle oli silti helpomaa ajatella sijaisperhettä perheenä ja biologosta äitiä jonakin muuna ) . Dokumentin lapsi oli ehkä 4-5v., kun hänet palautettiin tälle biologiselle äidille ja se oli aivan musertavaa katsottavaa kun hänet vietiin pois sijaisperheestä, jota hän halusi ajatella omana perheenään, koska oli siinä ikänsä kasvanut.

 

Eihän nyt ole kyse siitä, että kenen luona lapsen tulisi olla vaan siitä, että ketä lapsen tulee pitää (biologisena) äitinään.

Ap, ota yhteyttä sosiaalityöntekijään ja kerro, että lapsesi ei tiedä olevasi lapsesi (vai miten se nyt meni) ja että olet huolissasi miten se valhe vaikuttaa häneen.

 

puhutko nyt aivan totta... ehkä et ole alku vuosina ite halunnut tapaamisia enempi...

Mä kyllä odotinkin myös näitä epäilyjä, että olisin jollain tavalla huono vanhempi kun en ole saanut lastani takaisin, mutta se että sinä tietäisit tästä asiasta jotain, on kyllä täyttä puppua. Päin vastoin alkuun sain tavata lastani kerran viikossa, mutta jossain vaiheessa perhe muutti kauemmas (vaikka minulle oli luvattu että etsitään perhe läheltä, ja nämä sijarit tiesivät olevansa muuttamassa 300km päähän) jolloin tapaamisia harvennettiin, vedoten mm. siihen, että välimatka on niin pitkä.

Sekin kertoo ehkä jotain, miksi olen saanut tapella lapsestani alusta asti, että lapseni sijaisäiti antoi lehteen haastattelun tyttöni ollessa vuoden vanha, ja tässä artikkelissa hän hehkuttaa kuinka hänestä on juuri tullut äiti, ja ettei hän aio ikinä luopua lapsestani. Eli hän on systemaattisesti kaiken aikaa ominut lastani itselleen, ja jostain hullusta syystä sossut ovat mukana tässä kaappauksessa..

 

Tuntuu kamalalta sanoa näin, mutta oletko miettinyt, että lapsesi olisi tosiaan paras jäädä sijaisperheeseen? Se on hänen ainoa perheensä. En tiedä missä olosuhteissa olet kasvanut, mutta itse voin sanoa, että olisi ollut katastrofi, jos minut olisi 7-vuotiaana revitty kotoani asumaan jonkun ihmisen kanssa, jota hädin tuskin tunnen, (tavattu kerran kuussa)

Myös minä uskon, että lapsesi ei vain halua uskoa, ettei sijaisperheen äiti olekaan oikea äiti. Valitettavasti lapsesi rakastaa näitä sijaisvanhempia äitinään ja isänään, kun taas sinä olet aika vieras hänelle. Miksi hän siis murtuisi saadessaan tietää pikkuveljestään?

Mietipä oikeasti aikaa, kun olet seitsemän. Sinulla on turvallinen perhe ja joku täti, jonka kerrotaan olevan biologinen äitisi. Sinulle ei ole äiti-tytärsuhdetta tähän "tätiin", vaan olet vain tavannut häntä silloin tällöin. Tämä "täti" kertoo, että sinulle tulee pikkuveli. Murrutko, vai oletko kenties onnellinen asiasta? Lapsellasi on jo rakastava perhe.