Miten kertoa erosta 3,5 ja 1,5 vuotiaalle

Hei eronneet tai muuten vain aiheesta tietävät. Miten olette kertoneet erohommista pikkuisillenne?

 

Nosto
:attn:

 

no onko pakko erota??

 

no onko pakko erota??

No pakkohan ei ole kuin kuolla...
Valehtelua, juomista, holtitonta rahankäyttöä, pettämistä, masennusta, mielialan rajuja vaihteluja, itsemurhalla uhkaamisia, vihamielistä puhetta ja kiroilua lapsille.
siinäpä muutama syy. Tätä kun katteleepi aikansa, eikä puheet, perheterapiat, lääkitys, 2 kk erossa olo ja muut lukemattomat konstit auta, niin sanoisin että joo....en näkis enää muuta vaihtoehtoa

 

Se on vaikeaa. Lapsetkin on niin erilaisia, kuka ottaa mitenkin ja mitä ne ymmärtää.

Me kerroimme, että vanhemmilla oli iso riita ja molemmille tuli niin paha mieli, että muutettiin omiin koteihin, joissa on parempi olla. Lapset olivat varmaan jotain jo kuulleetkin, syitä en alkanut selvittämään sen enempää. Paljon siitä puhuttiin lasten kanssa ja ihan avoimesti, suurin juttu silloin 4,5-vuotiaalle esikoiselle oli lastenhuoneen uusien verhojen kuvio Siis eivät ottaneet sitä mitenkään huonosti, isä on läsnä edelleen elämässä ja osallistuu muutenkin kuin jokatoinenvkl, mikä varmaan helpottaa asioita.

 

Mä en taitaisi sanoa, että vanhemmille tuli iso riita ja siitä molemmille niin paha mieli, että muutettiin omiin koteihin. Joku lapsi voisi tuosta vetää sen johtopäätöksen, että hänkin joutuu muualle, jos tekee äidin kanssa ison riidan. Mä varmaan vaan sanoisin, että ollaan isän kanssa onnellisempia, kun asutaan erossa toisistamme, ja korostaisin sitä, että ero ei johdu lapsista millään tavalla ja että edelleen ja jatkossakin rakastamme heitä aivan yhtä paljon kuin ennenkin.

 

Minä kertoisin näin: joskus elämässä voi käydä niin, että vanhemmat eivät enää voi asua yhdessä. Se ei johdu lapsista, eikä ole lasten syy. Isä ja äiti rakastavat lapsia valtavasti, aivan yhtä paljon kuin ennenkin. Mutta ovat oonellisempia, kun eivät enää asu yhdessä.

 

Mä en taitaisi sanoa, että vanhemmille tuli iso riita ja siitä molemmille niin paha mieli, että muutettiin omiin koteihin. Joku lapsi voisi tuosta vetää sen johtopäätöksen, että hänkin joutuu muualle, jos tekee äidin kanssa ison riidan. Mä varmaan vaan sanoisin, että ollaan isän kanssa onnellisempia, kun asutaan erossa toisistamme, ja korostaisin sitä, että ero ei johdu lapsista millään tavalla ja että edelleen ja jatkossakin rakastamme heitä aivan yhtä paljon kuin ennenkin.

Ihan totta.

Me kerrottiin lapsille että isille ja äitille tuli isoja aikuisten riitoja, sellaisia mitä voi tulla vain aikuisille. Ja että vaikka isi ja äiti yritti sopia ne riidat niin se ei onnistunut ja sen vuoksi ei voida enää asua yhdessä. Korostettiin myös juuri tuota että ne riidat ei mitenkään johdu lapsista ja molemmat rakastetaan heitä edelleen ihan yhtä paljon kuin ennenkin.

 

Äiti ja isi ei enään rakasta toisiaan ja muuttavat siksi erilleen. Mutta molemmat rakastavat lapsia ja ero ei johdu lapsista.
Ja kaikkilla on parempi olla kun isillä ja äidillä on omat kodit ja lapset asuvat äidin/ isin?kanssa.

 

Mä en taitaisi sanoa, että vanhemmille tuli iso riita ja siitä molemmille niin paha mieli, että muutettiin omiin koteihin. Joku lapsi voisi tuosta vetää sen johtopäätöksen, että hänkin joutuu muualle, jos tekee äidin kanssa ison riidan. Mä varmaan vaan sanoisin, että ollaan isän kanssa onnellisempia, kun asutaan erossa toisistamme, ja korostaisin sitä, että ero ei johdu lapsista millään tavalla ja että edelleen ja jatkossakin rakastamme heitä aivan yhtä paljon kuin ennenkin.

Niin, tarkoitinkin nimenomaan sitä että jokainen lapsi on omanlaisensa ja käsittää asiat eri tavalla. Meidän tilanteessamme olisi ollut mahdotonta uskotella, ettei riitaa ole (pettämistä jne.). Jotkut lapset tarvitsevat konkreettisen syyn eroon =) Joku toinen lapsi taas voi hyväksyä selitykseksi tuon onnellisuusjutun.

Kuunnelkaa omia lapsianne, selittäkää heidän tasollaan.

 

ja sitten asia jätetään tuohon ja ollaan tyytyväisiä, kun lapset ottaa eron "niin kivasti"...??
Siis suosittelen puhumaan asiasta lasten kanssa jatkossakin