Niin, se riippuu niin siitä että mitä aiot kertoa. Siis että mikä on sen kertomisen motiivi, asia jonka haluat sillä saavuttaa? Onko suunnitelmissa pyytää mieheltä lupa pettämiseen vai että haluat vain olla rehellinen? Jos on kyseessä ensimmäinen vaihtoehto niin kehoittaisin olemaan hyvin varovainen ja kokeilemaan kepillä jäätä hienovaraisesti. Vaikka useimmat miehet kuolaisivat jo ajatuksesta niin ei todellakaan kaikki miehet. Ehkä voisit yrittää keskustella asiasta miehen kanssa ennen kuin kerrot, vaikka tyyliin että "työkaveri kertoi ystävästään joka.." ja vaivihkaa kyselet mitä hän on asiasta mieltä.
Minä elin muutaman vuoden lapseni isän kanssa, joka ei todellakaan olisi hyväksynyt pettämistä. Kerroin asian jo aivan alussa seksistä keskusteltaessa ja hän hyväksyi sen osana minua, tottakai, mutta ulkopuolisia ei olisi suhteeseen hyväksynyt. Kerran suutelin yhtä naista, joka oli minuun ihastunut ja kerroin siitä miehelle ja se satutti häntä. Kadutti aivan kauheasti vielä senkin takia kun aiheutin tälle naisellekin pahaa mieltä omalla itsekkyydelläni.
Nämä kolmenkeikat ovat aika tulenarka juttu noin yleensä.. Kannattaa miettiä tarkkaan että ovatko kaikki osapuolet todellakin valmiita, ettei kehenkään vain loppujen lopuksi satu..
Fantasioiden ei aina tarvitsekaan toteutua, tai fantasiastahan voi tulla vaikka teidän yhteinen ja se voi antaa paljonkin lisämaustetta seksielämäänne, katsokaa vaikka yhdessä tyttö-tyttö-pornoa..
Tuohan voi olla vain joku vaihe elämässäsi kun pohdit seksuaalisuuttasi, voi mennä ohi tai sitten olet bi. Monet bi:t elävät parisuhteessa uskollisina jommankumman sukupuolen kanssa. Bi-seksuaalisuus ei tarkoita sitä että on pakko harrastaa seksiä sekä naisten että miesten kanssa. Se olisi varmaan hyvä kertoa miehellekin jos hän karsastaa ajatusta, hän saattaa säikähtää ajatusta juuri tuollaisten stereotypioiden takia mitä bi-seksuaaleista on..
Minulle oma seksuaalisuus valkeni vasta kun jäin sinkuksi pitkästä aikaa. Ero tuli lapsen isän kanssa aivan muista syistä, mutta kun olin tarpeeksi kauan ollut yksin, alkoi oma minä puskea esiin. Jotenkin en ollut ikinä kerennyt sen kummemmin kuuntelemaan itseäni. Tai tajunnut koko asiaa vaikka jo teini-ikäisestä lähtien olin ihastunut tyttöihin. Uskomatonta, mutta en vaan ikinä antanut sen asian tulla "tietoisuuteen". Ensimmäinen seurustelusuhde naiseen vahvisti kaiken ja avasi sellaisia patoja joista en ollut tiennyt mitään. Ja sitten tapasin yhden aivan erikoislaatuisen ihanan naisen jonka tunnistin omakseni heti. Nyt asumme yhdessä enkä koskaan ole ollut näin onnellinen! Mutta se nyt taas on aivan eri tarina eikä liity tähän..
Hyvät jatkot teille!
