miten kamalia ihmisiä onkaan olemassa

["pelottaa"]

kamalaa. hyi hirveää oikeastikko ihmiset tuonlaista tekee. siis tuli tuosta toisesta aiheesta(mieheni on kanssani vain lasten takia) mieleen ..

itse olen alkanut epäilemään että mieheni on yhdessä kanssani vain jotta saisi olla poikansa kanssa.

turha tällaista on suoraan mieheltä kysyä koska eihän sitä ilmeisesti voi 100% tietää puhuuko totta jos monikin tekee noin ihan hyvällä omatunnollaan.

 

[astrolabe]

Altruismi on kuollut.

 

["vieras"]

Minä taas ajattelen, että mieheni on onnekas kun saa olla minun kanssani. Ja minä rakastan häntä tietysti myös oman itsensä takia. Ei eroa kannata pelätä jos siihen merkkejä ei ole, ja toisaalta jos on jotain niin kissa pöydälle. Tai sitten alat kasvattamaan omaa itsetuntoasi, käyt vähän harrastuksissa ja rakennat pientä oman elämän aluetta. Ei pitäisi olla toisessa aivan täydellisesti riippuvainen.

 

[ap.]

No siis hyvinhän mä pärjäisin vaikka me erottais. ainahan sitä on olemassa ns vara suunnitelma jos jotain menee pieleen. henkisesti en vaan selviäis siitä erosta. sattuis liikaa sydämeen.

 

[Koyote]

Mulle tuli tosta aloituksesta kans tosi paha mieli niiden puolesta joilla on tollatavalla asiat. Kaikilla on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuiksi. Onneksi omalla kohdalla ei tarvitse tuollaista pelätä. Mieheni on kyllä isi lapsilleni mutta ei siis biologinen joten oletettavasti hän on kanssani aina ihan vain mun itseni eikä niinkään lasten takia. Toki rakastaa myös lapsia eikä tahdo heitäkään jättää mutta siis jos ei rakastaisi enää mua niin ei olisi millään lailla velvollinen pysymään siinä lasten vuoksi.

Voimia kaikille jotka joutuvat miettimään onko rakkaus aitoa vai ei!!

 

[säpäle]

Eli mikä tuossa sitten on kamalaa? Se ettei ole otettu eroa heti, kun siltä tuntuu vaan silti jatketaan yhdessä? Eihän se lähteminen aina ole helppoa ja kyllä vain lapsien takia monet haluaa vielä yrittää yhdessä. Minä en näe tällaisessa kuviossa mitään kamalaa.

Vai tarkoitettiinko tässä nyt jotain sellaista, että on alunperinkin menty yhteen vain siksi, että tehtäisiin lapsia? Se on sitten eri asia.

Ai nyt luin tuon toisen aloituksen. Joo kymmenen vuotta on jo aika pitkä aika ja tuollainen suunnitelmallinen "kun lapsi täyttää 18 vuotta, niin lähden"-ajattelu on kyllä aika inhottavaa.

 

[ap.]

se että toinen osapuoli ei kerro toiselle ettei enää rakasta.

miten voi yrittää saada asiat toimimaan jos ei toinen osapuoli edes tiedä että suhteessa on jotain vikaa/ toiselta kadonneet tunteet.

 

[astrolabe]

se että toinen osapuoli ei kerro toiselle ettei enää rakasta.

miten voi yrittää saada asiat toimimaan jos ei toinen osapuoli edes tiedä että suhteessa on jotain vikaa/ toiselta kadonneet tunteet.

Kai se sitten jollain tasolla on toiminut, jos toisella ei ole mitään käsitystä suhteen huonosta tilasta? Arki on rullannut. Ei kai monelta tunteet yhdessä yössä kuole. Kiintymystä voi tuntea loppuelämän. Minusta tuollainen tapa, ettei revitä suhdetta heti rikki vaan odotellaan on ihan järkevää ja jopa kunnioittavaa toista kohtaan.

En lähtisi rakkauden määrää epäilemään, rakkauden laatu voi olla muuta kuin kahden puolison välistä romanttista intohimoa, mutta harva hyötyy liittoon jäämisestä niin, että jäisi vain materian vuoksi.