Miten ihminen voi vihata itseään näin paljon?

Miksi elämä itsensä kanssa on näin vastenmielistä?

 

no mitä olet tehnyt, jotta olet itseäsi ruvenut vihaamaan?

 

onko perusnegatiivisuutta ilmassa? Mikä aiheuttaa itseinhon?

 

no mitä olet tehnyt, jotta olet itseäsi ruvenut vihaamaan?

Herään aamuisin, jos olen edellisen yönä edes nukkunut. Kaikki mitä teen tuntuu olevan väärin. Mietin mistä löytää toivoa. Kaikki toivo hupenee hiljalleen pois.

 

Haluan kertoa ääneen, että minulla on paha olla. Sen myöntäminen läheisille on vaikeaa.

 

no mitä olet tehnyt, jotta olet itseäsi ruvenut vihaamaan?

Herään aamuisin, jos olen edellisen yönä edes nukkunut. Kaikki mitä teen tuntuu olevan väärin. Mietin mistä löytää toivoa. Kaikki toivo hupenee hiljalleen pois.

Nukkumisesta kannattaisi mun mielestä aloittaa. Tee jotain sille että saat unen päästä kiinni. Levänneenä elämä tuntuu ihan toisenlaiselta.

 

Haluan kertoa ääneen, että minulla on paha olla. Sen myöntäminen läheisille on vaikeaa.

Osaatko kertoa MIKSI sinulla on paha olla?

 

no mitä olet tehnyt, jotta olet itseäsi ruvenut vihaamaan?

Herään aamuisin, jos olen edellisen yönä edes nukkunut. Kaikki mitä teen tuntuu olevan väärin. Mietin mistä löytää toivoa. Kaikki toivo hupenee hiljalleen pois.

Nukkumisesta kannattaisi mun mielestä aloittaa. Tee jotain sille että saat unen päästä kiinni. Levänneenä elämä tuntuu ihan toisenlaiselta.

Yritän kyllä. Teoriassa unestakin kiinni saaminen on helppoa, kun on tarpeeksi väsynyt. Käytännössä uni ei tule ja heräilen aikaisin. Kolmantena timanttina unissa on painajaiset. Ne hyökkäävät kimppuun heti kun silmänsä kiinni sitten vihdoin saa. Lääkkeistä ei ole ollut unettomuuteen apua. Olen kai tuomittu tähän.

 

Olisko tuohon unettomuuteen joku syy? Esim stressi? Voisitko liikkua raittiissa ilmassa muutamia tunteja ennen nukkumaan menoa ja syödä terveellisesti, ei noista ainakaan haittaa ole.

 

Haluan kertoa ääneen, että minulla on paha olla. Sen myöntäminen läheisille on vaikeaa.

Osaatko kertoa MIKSI sinulla on paha olla?

Masennus varmaan vaikuttaa eniten mielialaan. Jatkuva omien tekojen, ajatusten ja itsensä ruotiminen ja syyllisyyden tuntemine kaikesta. Itseinho, epävarmuus ja itsetuhoiset ajatukset ovat nyt niitä asioita, joiden kanssa painin. Se, etten saa lopetettua tätä kierrettä. Että tyhmenen hetki hetkeltä. Masennus syö aivoni lopulisesti.

 

no mitä olet tehnyt, jotta olet itseäsi ruvenut vihaamaan?

Herään aamuisin, jos olen edellisen yönä edes nukkunut. Kaikki mitä teen tuntuu olevan väärin. Mietin mistä löytää toivoa. Kaikki toivo hupenee hiljalleen pois.

Nukkumisesta kannattaisi mun mielestä aloittaa. Tee jotain sille että saat unen päästä kiinni. Levänneenä elämä tuntuu ihan toisenlaiselta.

Yritän kyllä. Teoriassa unestakin kiinni saaminen on helppoa, kun on tarpeeksi väsynyt. Käytännössä uni ei tule ja heräilen aikaisin. Kolmantena timanttina unissa on painajaiset. Ne hyökkäävät kimppuun heti kun silmänsä kiinni sitten vihdoin saa. Lääkkeistä ei ole ollut unettomuuteen apua. Olen kai tuomittu tähän.

Eli sulla on ahdistusta joka vaikuttaa uniin? Tuttu tunne, olen elänyt saman, Ahdistukseen on olemassa tehokkaita lääkkeitä, ja kun se on saatu kuriin, niin unen laatu paranee samalla. Liikunta ja ulkoilu auttavat myös, ethän ole unohtanut näitä. Sinuna puhuisin kuitenkin ongelmista lääkärin kanssa, jotta oireesi saadaan diagnosoitua ja saat oikeat lääkkeet avuksesi.

 

oletko hakenut apua masennukseen? lääkkeitä, keskusteluapua? eihän väsyneenä tule mistään mitään ja kaikki tuntuu pahemmalta kuin itseasiassa on. kyllä jostain unilääkkeistä luulisi avun saavan.

 

Haluan kertoa ääneen, että minulla on paha olla. Sen myöntäminen läheisille on vaikeaa.

Osaatko kertoa MIKSI sinulla on paha olla?

Masennus varmaan vaikuttaa eniten mielialaan. Jatkuva omien tekojen, ajatusten ja itsensä ruotiminen ja syyllisyyden tuntemine kaikesta. Itseinho, epävarmuus ja itsetuhoiset ajatukset ovat nyt niitä asioita, joiden kanssa painin. Se, etten saa lopetettua tätä kierrettä. Että tyhmenen hetki hetkeltä. Masennus syö aivoni lopulisesti.

Jos ap:llä ei vielä ole lääkitystä, niin suosittelen hakemaan välittömästi. Tai jos lääkitys ei tunnu toimivan, niin sitten kannattaa vaihtaa uudet lääkkeet. Masennus on oikeasti voitettavissa!

 

no mitä olet tehnyt, jotta olet itseäsi ruvenut vihaamaan?

Herään aamuisin, jos olen edellisen yönä edes nukkunut. Kaikki mitä teen tuntuu olevan väärin. Mietin mistä löytää toivoa. Kaikki toivo hupenee hiljalleen pois.

Nukkumisesta kannattaisi mun mielestä aloittaa. Tee jotain sille että saat unen päästä kiinni. Levänneenä elämä tuntuu ihan toisenlaiselta.

Yritän kyllä. Teoriassa unestakin kiinni saaminen on helppoa, kun on tarpeeksi väsynyt. Käytännössä uni ei tule ja heräilen aikaisin. Kolmantena timanttina unissa on painajaiset. Ne hyökkäävät kimppuun heti kun silmänsä kiinni sitten vihdoin saa. Lääkkeistä ei ole ollut unettomuuteen apua. Olen kai tuomittu tähän.

Niin olet. Kannattais vaihtaa asennetta, niin heti kaikki muukin alkaa korjaantua.

 

Olen hakenut apua ja minulla on diagnosoitiin keskivaikea masennus. Joulun alla homma katosi hanskasta ja tein itsemurhasuunnitelmat alusta loppuun asti. Se ei nyt vain sitten onnistunutkaan ihan niin kuin olin suunnitellut. Nyt huomaan taas toivovani voivani vain luovuttaa. Voin niin pahoin itseni kanssa. Minua fyysisestikin alkaa oksettaa itseni kanssa oleminen välillä, kun ahdistus lyö sisään. Käyn keskustelemassa viikottain ja psykoterapiaa yritetään saada alkamaan. Mutta kun ei vain jaksaisi.

Yritän tänään muistaa syödä jotain. Ja voisin mennä lenkille. Kaikki laskut on maksamatta ja asiat hoitamatta. Ehkä voin yrittää niitä tehdä ahdistumatta saamattomuuttani.

 

no mitä olet tehnyt, jotta olet itseäsi ruvenut vihaamaan?

Herään aamuisin, jos olen edellisen yönä edes nukkunut. Kaikki mitä teen tuntuu olevan väärin. Mietin mistä löytää toivoa. Kaikki toivo hupenee hiljalleen pois.

Nukkumisesta kannattaisi mun mielestä aloittaa. Tee jotain sille että saat unen päästä kiinni. Levänneenä elämä tuntuu ihan toisenlaiselta.

Yritän kyllä. Teoriassa unestakin kiinni saaminen on helppoa, kun on tarpeeksi väsynyt. Käytännössä uni ei tule ja heräilen aikaisin. Kolmantena timanttina unissa on painajaiset. Ne hyökkäävät kimppuun heti kun silmänsä kiinni sitten vihdoin saa. Lääkkeistä ei ole ollut unettomuuteen apua. Olen kai tuomittu tähän.

Niin olet. Kannattais vaihtaa asennetta, niin heti kaikki muukin alkaa korjaantua.

Olen luvannut itselleni, että yritän etsiä jokaisestä päivästä kolme hyvää asiaa. Joskus ne löydän, toisinaan en. Mutta yritys kai tärkeää? Yritän nukkua, yritän asennoitua siihen, että tämä ei ole lopullista. Itse asiassa yritän roikkua ajatuksessa, että tästä selviääkin joskus.

 

no mitä olet tehnyt, jotta olet itseäsi ruvenut vihaamaan?

Herään aamuisin, jos olen edellisen yönä edes nukkunut. Kaikki mitä teen tuntuu olevan väärin. Mietin mistä löytää toivoa. Kaikki toivo hupenee hiljalleen pois.

Nukkumisesta kannattaisi mun mielestä aloittaa. Tee jotain sille että saat unen päästä kiinni. Levänneenä elämä tuntuu ihan toisenlaiselta.

Yritän kyllä. Teoriassa unestakin kiinni saaminen on helppoa, kun on tarpeeksi väsynyt. Käytännössä uni ei tule ja heräilen aikaisin. Kolmantena timanttina unissa on painajaiset. Ne hyökkäävät kimppuun heti kun silmänsä kiinni sitten vihdoin saa. Lääkkeistä ei ole ollut unettomuuteen apua. Olen kai tuomittu tähän.

Niin olet. Kannattais vaihtaa asennetta, niin heti kaikki muukin alkaa korjaantua.

Olen luvannut itselleni, että yritän etsiä jokaisestä päivästä kolme hyvää asiaa. Joskus ne löydän, toisinaan en. Mutta yritys kai tärkeää? Yritän nukkua, yritän asennoitua siihen, että tämä ei ole lopullista. Itse asiassa yritän roikkua ajatuksessa, että tästä selviääkin joskus.

Yritys ei itsessään muuta mitään asioita. Ei tarvii yrittää, pitää vaan tehdä. Yrittäessäsi olet tuomittu häviämään, mutta kun päätät, että teet, silloin myöskin teet. Kaikki on kiinni omista asenteista.

 

voimia! älä luovuta, koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. jotain hyvää voi todella olla oottamassa sua! :hug:

 

Yritys ei itsessään muuta mitään asioita. Ei tarvii yrittää, pitää vaan tehdä. Yrittäessäsi olet tuomittu häviämään, mutta kun päätät, että teet, silloin myöskin teet. Kaikki on kiinni omista asenteista.

Omasta asenteesta kiinni saaminen on vaikeaa. Ei varmasti toivotonta tai mahdotonta. Yritän löytää sitä tunnetta ja saada siitä kiinni. Saada itsevarmuutta tulevaisuudesta. Tuntea, että minusta on jotain hyötyäkin täällä.

 

Yritän tänään muistaa syödä jotain. Ja voisin mennä lenkille. Kaikki laskut on maksamatta ja asiat hoitamatta. Ehkä voin yrittää niitä tehdä ahdistumatta saamattomuuttani.

Mutta jos jostain vain saat voimaa tehdä asiat, siis käydä läpi ne laskut ja soitella vaikka "ei oo rahaa" puhelut, jos et maksamaan pysty, niin sen jälkeen on mieletön voittaja fiilis ja tuntuu että elämä on tosi hienolla mallilla. Tulee semmonen jännä "höh, ei ne asiat ollukkaan niin pahasti kun luulin" olo.

Koita hakea ammatti apua itelles. Puhu avoimesti noista itsetuhoisista ajatyksista. Mä kävin 8 vuotta terapiassa ja osittain kusetin koko ajan lääkäriä, esitin terveempää kuin olin. Se on tavallaan itsesuojelua, ettei sano asiaa ääneen.
Tuon itsesuijelun takia se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta tosiaan, koita puhua lääkärille aivan rehellisesti, mieluummin jopa liioitellen pahasta olosta, niin saat säännöllisen terapian ja avun nopeammin.

 

voimia! älä luovuta, koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. jotain hyvää voi todella olla oottamassa sua! :hug:

Tässä minä huomaan, että ajatukseni katkeaa. Ensimmäinen ajatus oli, etten ansaitse hyvää, koska kaikki jatkuvasti kaatuu päälle. Toinen ajatus oli, että minulla ei voi tulevaisuudessakaan olla mitään hyvää ja etten tuo kenellekään mitään hyvää. Mikä on pakko olla typerää. Ei se elämä voi näin mennä! Kiitos. Tulevaisuudessa on pakko olla jotain hyvää ja minulla on toivoa päästä kokemaan se. Ja kun on vain saisin itseni terveeksi, niin nämä vastoinkäymisetkään ei varmasti tuntuisi niin pahalta. Ne olisi helpommin voitettavia. Täytyy saada pää jotenkin tyhjäksi. Ollakseen niin tyhjä, se tuntuu olevan ääriään myöten täynnä asioita, jotka tekevät mielestä raskaan.

 

Yritän tänään muistaa syödä jotain. Ja voisin mennä lenkille. Kaikki laskut on maksamatta ja asiat hoitamatta. Ehkä voin yrittää niitä tehdä ahdistumatta saamattomuuttani.

Mutta jos jostain vain saat voimaa tehdä asiat, siis käydä läpi ne laskut ja soitella vaikka "ei oo rahaa" puhelut, jos et maksamaan pysty, niin sen jälkeen on mieletön voittaja fiilis ja tuntuu että elämä on tosi hienolla mallilla. Tulee semmonen jännä "höh, ei ne asiat ollukkaan niin pahasti kun luulin" olo.

Koita hakea ammatti apua itelles. Puhu avoimesti noista itsetuhoisista ajatyksista. Mä kävin 8 vuotta terapiassa ja osittain kusetin koko ajan lääkäriä, esitin terveempää kuin olin. Se on tavallaan itsesuojelua, ettei sano asiaa ääneen.
Tuon itsesuijelun takia se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta tosiaan, koita puhua lääkärille aivan rehellisesti, mieluummin jopa liioitellen pahasta olosta, niin saat säännöllisen terapian ja avun nopeammin.

On se. Itsesuojelua. Pitää jotain verhoa edes runnellun ja likaisen sielunsa verhona. Mikä on niin typerää ja haittaa parantumista. Olen juuri sellainen, mitä lääkärit kuvaa vaikeana potilaana. Asioista puhuminen on vaikeaa. Niiden myöntäminen itselleenkin on. En pysty käsittelemään näitä tunteita ja se purkautuu nyt itsetuhoisena käyttäytymisenä. Tiedän sen, silti teen sitä. Kävelen auton eteen suojatiellä, viillän käteni auki kyynärvarresta ranteeseen, ajan liukkailla pikku teillä lujaa, juoksen virtauspaikkojen lähellä, olen syömättä päivän, kaksi. Tiedän tämän, teen sitä. Toivon, että joku tulisi ja päättäisi päiväni puolestani. Toinen puoli minusta haukkuu toista osaa hulluksi. Käyn yksinäistä, synkkää ja vihaista dialogia itseni kanssa päivittäin. Noin, nyt olen sen ääneen kertonut!

Tiedän, että hoitojakso jossain olisi varmasti itseni ja ajatuksieni katkaisemikseksi se paras asia nyt. Samaan aikaan se pelottaa kaikista eniten.

 

Yritys ei itsessään muuta mitään asioita. Ei tarvii yrittää, pitää vaan tehdä. Yrittäessäsi olet tuomittu häviämään, mutta kun päätät, että teet, silloin myöskin teet. Kaikki on kiinni omista asenteista.

Omasta asenteesta kiinni saaminen on vaikeaa. Ei varmasti toivotonta tai mahdotonta. Yritän löytää sitä tunnetta ja saada siitä kiinni. Saada itsevarmuutta tulevaisuudesta. Tuntea, että minusta on jotain hyötyäkin täällä.

On se vaikeaa. Yhdellä ehdolla: se on vaikea, jos itse olet päättänyt niin. Ne on kuitenkin sun omia asenteita, joihin juuri sinä itse voit vaikuttaa. Eikä kukaan muu. Psykologi on nopea apu "silloin, kun särkee", mutta sun fiilikset eivät muutu ilman sun omaa puuttumista niihin. Koita tarkastella itseäsi ulkopuolelta ja olla kylpemättä itsesäälissä. Itsesääli on kuin pohjaton suo, jos siihen vajoat, se vetää sut ihan pohjalle asti. Kun huomaat negatiivisia ajatuksia, korvaa ne heti välittömästi positiivisiin. Eli kun olo on tyyliin "mä oon ihan surkea", nappaa se ajatus hännästä kiinni ja viskaa jonnekin ulkoavaruuteen. Sen ajan, minkä se tarvii palataakseen, mieti hyvää, mitä sulle on tapahtunut tai mitä sulla on (ystävää, miestä, lasta, kotia jne.). Sitten jos se typerä ajatus palaa ja taas huomaat sen, älä päästä sitä. Sulla on jo positiivista ajateltavaa. Jos sulta jotain puuttuu, älä mieti sen puutetta, vaan keskity siihen, mikä sulla jo on. Mitä enemmän mietit asioita, jotka tuottaa sulle hyvänolon tunnetta, sen enemmän elämääsi myös ilmestyy asioita, jotka sitä tunnetta sulle tuottaa. Elämän matematiikkaa, helppoa ja hauskaa

Nyt pitää mennä, mutta jos haluat keskustella lisää, voit laittaa mulle yv:tä. Voimia, rakkautta ja iloa sulle! Tarkkaile ympäristöäsi, sitä riittää ihan läheltäkin. :flower: :heart:

 

Asioista puhuminen on vaikeaa. Niiden myöntäminen itselleenkin on. En pysty käsittelemään näitä tunteita ja se purkautuu nyt itsetuhoisena käyttäytymisenä. Tiedän sen, silti teen sitä. Kävelen auton eteen suojatiellä, viillän käteni auki kyynärvarresta ranteeseen, ajan liukkailla pikku teillä lujaa, juoksen virtauspaikkojen lähellä, olen syömättä päivän, kaksi. Tiedän tämän, teen sitä.

Mun mielestä sä olet kuitenki jo päässy toipumisen alkuun, koska tiedostat asioita; rehellisyys itselle ON vaikea laji ja tiedostat senkin, että teet vaarallisia asioita, koska haluat että joku tulis ja hakis sut pois siitä paskasta.

Mä olen huomannu ihan vahingossa, että esim. ajan nykyään paljon hiljempaa kuin ennen. Se ei ollu tiedostettua itsetuhoisuutta, että ajoin aina ennen niin lujaa kuhn auto kulki, ihan sama missä olin.
Ja sitäpaitsi, kun kerraan millään ei oo mitään väliä, niin mitä järkeä on maksaa jotain laskuja...joo. Mä maksan vielä muutaman vuoden tuon ajattelun laskua

 

Yritys ei itsessään muuta mitään asioita. Ei tarvii yrittää, pitää vaan tehdä. Yrittäessäsi olet tuomittu häviämään, mutta kun päätät, että teet, silloin myöskin teet. Kaikki on kiinni omista asenteista.

Omasta asenteesta kiinni saaminen on vaikeaa. Ei varmasti toivotonta tai mahdotonta. Yritän löytää sitä tunnetta ja saada siitä kiinni. Saada itsevarmuutta tulevaisuudesta. Tuntea, että minusta on jotain hyötyäkin täällä.

On se vaikeaa. Yhdellä ehdolla: se on vaikea, jos itse olet päättänyt niin. Ne on kuitenkin sun omia asenteita, joihin juuri sinä itse voit vaikuttaa. Eikä kukaan muu. Psykologi on nopea apu "silloin, kun särkee", mutta sun fiilikset eivät muutu ilman sun omaa puuttumista niihin. Koita tarkastella itseäsi ulkopuolelta ja olla kylpemättä itsesäälissä. Itsesääli on kuin pohjaton suo, jos siihen vajoat, se vetää sut ihan pohjalle asti. Kun huomaat negatiivisia ajatuksia, korvaa ne heti välittömästi positiivisiin. Eli kun olo on tyyliin "mä oon ihan surkea", nappaa se ajatus hännästä kiinni ja viskaa jonnekin ulkoavaruuteen. Sen ajan, minkä se tarvii palataakseen, mieti hyvää, mitä sulle on tapahtunut tai mitä sulla on (ystävää, miestä, lasta, kotia jne.). Sitten jos se typerä ajatus palaa ja taas huomaat sen, älä päästä sitä. Sulla on jo positiivista ajateltavaa. Jos sulta jotain puutu, älä mieti sen puutetta, vaan keskity siihen, mikä sulla jo on. Mitä enemmän mietit asioita, jotka tuottaa sulle hyvänolon tunnetta, sen enemmän elämääsi myös ilmestyy asioita, jotka sitä tunnetta sulle tuottaa. Elämän matematiikkaa, helppoa ja hauskaa

Nyt pitää mennä, mutta jos haluat keskustella lisää, voit laittaa mulle yv:tä. Voimia, rakkautta ja iloa sulle! Tarkkaile ympäristöäsi, sitä riittää ihan läheltäkin. :flower: :heart:

Kiitos paljon. Minä yritän aloittaa tätä. Pistän asioita paperille, järjestän sekaisia ajatuksia. Tänään yritän saada itseni kanssa käytyy keskusteluun jotain valoa. Huomenna on psykologillakäynti ja voisin jatkaa tätä keskustelua hänen kanssaan. Päivän jatkoja!