Miten ihmeessä te pysytte hengissä, kun ette vauvojenne kanssa liiku minnekään?

Kotona Kirves Kädessä

Aktiivinen jäsen
08.04.2007
30 102
1
36
Tuli vaan tuosta toisesta ketjusta mieleen, kun joku sanoi, että vasta muutaman KUUKAUDEN ikäistä vauvaa vois viedä ihmisten ilmoille. Jessus, me oltais kuoltu nälkään, jos niin kauan olisin odottanu.

Esikoisen kanssa oltiin kärryttelees samana päivänä, kun tultiin laitokselta kotiin. Kuopuksen kanssa oltiin kotona 2 päivää, kunnes oli pakko lähtee kauppaan. Hengissä edelleen molemmat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
No, sitten me oltais ihan varmuudella kuoltu.
Niin mekin, mutta mä olinkin yh. Kahden vanhemman perheissä yleensä aikuinen ihminen osaa käydä yksinkin kaupassa eikä tarvitse koko perhettä mukaansa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Jospa mies on se, joka hoitaa kauppareissut tai on lasten kanssa kotona sen aikaa, kun nainen käy kaupassa?
tiedätkö, että joidenkin miehillä on niin paljhon töitä, kuten esim. meillä. että ei ehdi kauppaan tai hoitamaan lapsia, sillo on pakko sen äidin tehdä nämä hommat

 
Mun kaveri oli vauvan kanssa 2kk sisällä talvella. Tai siis kävi se yksin välillä jossain jos mies hoiti vauvaa kotona. Ei kuulema talven säiden takia uskaltanut viedä vauvaa ulos vaikkei täällä nyt mitään paukkupakkasia edes tainut olla. Mies lähinnä kävi kaupassa ostamassa ruokaa. Ihan ongelmitta se 2kk kuitenkin meni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viillettäjä pihapiirissä:
tiedätkö, että joidenkin miehillä on niin paljhon töitä, kuten esim. meillä. että ei ehdi kauppaan tai hoitamaan lapsia, sillo on pakko sen äidin tehdä nämä hommat
Tiedän. Kuten tiedän senkin, ettei kaikilla edes ole miestä. Mutta kuten tuon aikaisemmin kirjoitin, esitin ehdotukseni kysymyksenä.

 
Mä olin niin avuton et mutsini halus tulla jeesaamaan arkea ens alkuun niin et mä sain rauhassa keskittyä tirppaan. Tirppa tais olla n. 2 viikkonen ku lähdettiin ekaa kertaa kauppaan.

muoks. tosin ekalla viikolla en edes olis irvistämättä pystyny autossa istumaankaan ku persuksissa oli sen verran iso ja täys mustelma
 
Ai perskutti, meitin esikoisen maailmaantulo oli semmonen tapaus jotta... En ollu ehtinyt edes itselleni imetysliivejä ostaa, koska jouduin sairaalaan jo reippaasti ennen esikoisen syntymää. Niinpä pysähdyttiin kotiutumismatkalla ostamassa mammalle imetysliivit ja kah, hyvin suju, kun toi neiti nukku koko matkan. Isi ja esikko kyllä poistuivat autoon kesken kaiken, kun piti vaihtaa vaippa ja vaipat oli autossa.
 
Ne pysyy hengissä, koska mies hoitaa kauppareissut tai mies on kotona vauvan kanssa sillä aikaa kun äiti kipaisee lähikauppaan.

Mutta henkinen hyvinvointi niillä on huonossa jamassa. Kun joka pöpöä pitää pelätä, elämää ei voi enää elää kun perheessä on vauva, ja vauvan kanssa ei todellakaan voi lähteä ihmisten ilmoille.

 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mutta henkinen hyvinvointi niillä on huonossa jamassa. Kun joka pöpöä pitää pelätä, elämää ei voi enää elää kun perheessä on vauva, ja vauvan kanssa ei todellakaan voi lähteä ihmisten ilmoille.
täytyy sanoa, että mä olisin tullut hulluksi, jos olisin linnottautunut kotiin neljän seinän sisälle sen vauvan kanssa. kyllä mun oli pakko päästä ihmisten ilmoille, eikä me mitään pöpöjä sieltä saatu
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Niin mäkin olin, ja olen edelleen.
Kuin myös, joten ei ole omakohtaista kokemusta olla kahta kuukautta kotona. Tosin tammikuussa 1987 oli täällä etelässäkin 3 viikkoa putkeen 25-30 asteen pakkasia ja silloin mun siskoni mies ystävällisesti kävi mullekin kaupassa, jotta mun ei tarvinnut lähteä vauvan kanssa ulos kauppareissujen vuoksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Ne pysyy hengissä, koska mies hoitaa kauppareissut tai mies on kotona vauvan kanssa sillä aikaa kun äiti kipaisee lähikauppaan.

Mutta henkinen hyvinvointi niillä on huonossa jamassa. Kun joka pöpöä pitää pelätä, elämää ei voi enää elää kun perheessä on vauva, ja vauvan kanssa ei todellakaan voi lähteä ihmisten ilmoille.

No kyllä vanne siitä löystyy viimeistään kun toinen lapsi syntyy... Nää on tällaisia ihan pimeitä "sääntöjä".
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Ne pysyy hengissä, koska mies hoitaa kauppareissut tai mies on kotona vauvan kanssa sillä aikaa kun äiti kipaisee lähikauppaan.

Mutta henkinen hyvinvointi niillä on huonossa jamassa. Kun joka pöpöä pitää pelätä, elämää ei voi enää elää kun perheessä on vauva, ja vauvan kanssa ei todellakaan voi lähteä ihmisten ilmoille.

Ah...darling, veit jalat suustani :hug: :heart: Koska sä luovut luontaiseduistas kebaashiin ja pizzaan, ja muutat mun luo :D :heart: Niin hyvin ajatus kulkee samaa rataa :hug: :hug:
 
Me oltiin aikalailla se 2vko kotona, kun oli talvivauva ja kovat pakkaset. Kyllä siinä meinas mökkihöperöksi tulla kun mies oli päivät töissä ja piti isyysvapaansa vasta myöhemmin. Onneks illalla pääsi aina ite koiran käyttämään ulkona ja kaupassa käymään niin sai vähän happihyppyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Kuin myös, joten ei ole omakohtaista kokemusta olla kahta kuukautta kotona. Tosin tammikuussa 1987 oli täällä etelässäkin 3 viikkoa putkeen 25-30 asteen pakkasia ja silloin mun siskoni mies ystävällisesti kävi mullekin kaupassa, jotta mun ei tarvinnut lähteä vauvan kanssa ulos kauppareissujen vuoksi.

Täällä oli kans esikoisen ekana talvena pitkän aikaa samanmoisia pakkasia.. Onneksi kauppa oli lähellä, ja tenavan kun toppas kunnolla, sai just paleltumatta juostua kauppaan, onneksi oli mummon ostama lampaantalja, niin vauva pysyi lämpimänä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
Sori nyt, mutta mitähän sinä muiden henkisestä hyvinvoinnista tiedät?

En mä esim. sun henkisestä hyvinvoinnista tiedä mitään, mutta monesta näkee ja kuulee että ei hyvin mene. Ollaan jumissa kotona, ja kun ehdottaa että laita vauva vaunuihin, hyppää bussiin ja tule meille kahville, niin eihän sellainen onnistu...voiko vauvan muka viedä bussiin? Valitetaan, että on yksinäistä, mutta minnekään ei lähdetä. Näitä on paljon sekä irl että nettipalstoilla.
 

Yhteistyössä