miten hoidatte parisuhdetta?

hei,

meillä on reilut kaksi vuotias poika ja emme ole olleet mieheni kanssa kahdestaan kuin kolme iltaa/ yötä hänen syntymänsä jälkeen.

minua on alkanut kyllästyttää lehtijutut ja muut missä sanotaan, että ottakaa omaa aikaa ja pitäkää kerran kuukaudessa yhteinen viikonloppu. pysyy parisuhde kunnossa...

MITEN?!??! Meillä ei ole isovanhempia eikä pahemmin muutakaan turvaverkkoa, minne voisimme jättää pojan hoitoon.

miten te muut vastaavassa tilanteessa olevat pidätte parisuhteenne kunnossa???

AUTTAKAA!

 
Eipä meilläkään ole juuri mitään kahdenkeskisiä yöreissuja oo ollu sen jälkeen kun lapset syntyi. Kohta siis neljään vuoteen. Ei oo myöskään mitään isovanhempia tai tätejä joille jättää. Oon ajatellu että ne lehtijutut on joko sinkkuterapeuttien neuvoja tai sitten niiden vanhempien antamia ohjeita joilla on onni omistaa niitä luotettavia lähisukulaisia ja lisäksi luonne , että haluaa jättää pienet lapset yöksi muiden hoitoon.Ajattelen että nyt eletään tätä tällaista parisuhteen vaihetta. Myöhemmin sitte erilaista. Enkä ota painetta ulkopuolisten odotuksista, että parisuhde voi hyvin vain jos ollaan myös kahdestaan. Vuorotellen käydään kavereiden kanssa ulkona. Kotona laitetaan lapset nukkumaan, paistellaan pihvejä, avataan punaviinipullo, saunotaan, katsotaan leffoja, hierotaan hartioita jne. Silloin ollaan kahdestaan ja kivaa on. Muutama kerta on käyty syömässä tai juhlimassa kahdestaan kun on kehdattu vaivata jotain luotettavaa tuttua. Ja useilla paikkakunnilla toimii myös mannerheiminlastensuojeluliiton tai väestöliiton lastenhoitopalvelu, jota olen ajatellut jatkossa käyttää että päästäis kahden kesken muutamiin kivoihin lapsettomiin juhliin. Tsemppiä ja jaksamista. Ps. Muutaman vuoden kuluttua muuten lapset on niin isoja että voi tehdä vaihtareita tuttujen lapsiperheiden kanssa. Lapset voi yökyläillä silloin tällöin vuorokerroilla toistensa luona.Saa vanhemmat vuoroöin vapaata.
 
pitkälti arjen ehdoilla, eli käydään yhdessä saunassa, ulkoilemassa, tehdään herkkuruokaa tai katsotaan sohvalla väsyneinä yhdessä elokuva naposteltavan kera. jos luxusta niin minä hieron miehen hartioita ja hän minun jalkapohjiani.
ja siis olemme tyytyväisiä jos toinen katsoo aamuvirkun lapsen että itse saa nukkua hetken pidempään =)

 
laija61
Muistan ihan kaukaa menneisyydestä sen vaiheen kun meidän silloinen kuopus nukkui tosi huonosti.Heräsi yölläkin jatkuvasti,kun kuvitteli,että minä olen huvitutti,täytyi jatkuvasti syöttää.Kerran sitten päätettiin,että olisi hienoa jos joskus voisi edes harrastaa seksiä ilman jatkuvaa keskeytystä.Oli nimittäin oikeasti ihan ongelma.Vietiin lapset mummolaan ja.sanottiin,että käydään tanssimassa, tultiin kuitenkin kotiin.Saatiin harrastaa ihan rauhassa.Jotenkin oli vaan noloa,kun haettiin sitten lapset kun kyseltiin,että oliko paljon väkeä,oliko tuttuja.En vaan voinut sanoa mikä oli homman juju.Kaikkea sitä joutuu kehittelemään sen parisuhteen takia.
 
tarviiko parisuhdetta erityisesti hoitaa, meneekö parisuhde perhe-elämän ohi? Minusta perhe-elämä on tietty vaihe elämää niine kuvioineen mitä siihen kuuluu ja lapsetkin ihan jokapäiväisenä riesana/riemuna tulisi siihen hyväksyä.
meillä kahdenkeskisiä hetkiä on esim se että saan illalla miehen viereen käpertyä nukkumaan tai sitten että joskus käydään ihan kaksistaan saunassa, kylvyssä tai nykyään kävelylenkillä kun lapsen on jo sen verran isoja. Mutta ei me mitään ihmeempää silloinkaan tehty kun lapset oli pieniä.
 
äiti37
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.03.2007 klo 10:38 äiti 40plusplus kirjoitti:
tarviiko parisuhdetta erityisesti hoitaa, meneekö parisuhde perhe-elämän ohi?
haloo! mielestäni parisuhdetta pitää ILMAN muuta hoitaa. kun vanhemmat voi hyvin, niin voi koko perhe. ja tietenkin marssijärjestys on perhe 1. & parisuhde 2., mutta kyllä vanhemmatkin tarvitsevat omaa aikaa. eikä tämä ole mielestäni edes itsekästä ajattelua....

aurinkoista päivää kaikille!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.03.2007 klo 13:56 äiti37 kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.03.2007 klo 10:38 äiti 40plusplus kirjoitti:
tarviiko parisuhdetta erityisesti hoitaa, meneekö parisuhde perhe-elämän ohi?
haloo! mielestäni parisuhdetta pitää ILMAN muuta hoitaa. kun vanhemmat voi hyvin, niin voi koko perhe. ja tietenkin marssijärjestys on perhe 1. & parisuhde 2., mutta kyllä vanhemmatkin tarvitsevat omaa aikaa. eikä tämä ole mielestäni edes itsekästä ajattelua....

aurinkoista päivää kaikille!

parisuhde ei tarvitse mitään erillistä hoitamista vaan ihan jokapäiväinen elämä voi toimia tasapainoisena parisuhteen hoitajana eli otat sen puolisosi huomioon vaikka otat lapset huomioon ja otat lapset huomioon vaikka huomioit puolisosi. En ymmärrä joko tai -asennetta eli että lapset pitäisi sysätä siksi ajaksi syrjään kun keskitytään mieheen . Mutta en minä ymmärrä kaikkea muutakaan, mutta silti parisuhteemme ja perhe-elämämme toimii vaikka (ja omasta meilestäni meidän tapauksessa juuri siksi) olimme eilen kuten aina lauantai-iltana koko perhe yhdessä ja lapset oli lomamatkalla mukana kuten aina.
Mutta ihmisiä on erilaisia ja ihmisillä on erilaiset tarpeet, mutta toisaalta kuitenkin jostakin voi kenties tinkiä kun perheen perustaa ja lapset taas antaa jotakin jota ei välttämättä ilman lapsia ole. Siis minun mielestäni näin, mutta enhän minä muutenkaan olisi minnekään menossa, vanha kalkkis, kotona illat nyhjäävä ja reissussakin mieluummin nähtävyyksiä, luontoa ja kultturia katseleva kuin baareissa bilettäjä.. vanha ja laiska, mikä lienen....
 
miukumaukumanninen
hoidamme parisuhdetta näin:

-Annamme sopivasti tilaa toisillemme. Käymme molemmat yksin harrastuksissa, baareissa, tanssimassa ja olemme näiden käyntien jälkeen jotenkin hölmistyneen onnellisia siitä, että olemme löytäneet toisemme...
-Otamme tilaa itsellemme ilman syyllisyyttä. Uskomme, että toinen pärjää hetken, viikonlopun tai vaikka viikon lasten kanssa.
-Meillä on tuplatäkki....
-Käymme yhdessä kävelemässä joka ilta. Joskus lapset ovat mukana, joskus eivät. Kävellessä suunnitellaan huomista, tulevaa viikkoa tai puhutaan muusta meille tärkeästä ja ajankohtaisesta.
-Menemme yhtä aikaa nukkumaan. Melkein aina. Kuuntelemme iltaisin musiikkia, puhelemme, silittelemme toisiamme ja olemme lähekkäin vaikka emme joka ilta rakastelisikaan.

Eli hoidamma suhdettamme luottamalla, puhumalla ja läheisyydellä. Ja läheisyyden jatkuvuudella; sillä, että lähellä olemisesta on tullut meille rutiinia.
 
Meillä parisuhdetta hoidetaan aina mummola-reissujen aikana. Silloin saadaan miehen kanssa yksi ilta vain meille, lähdetään syömään ja vähän tuulettumaan. Kotona ei tätä herkkua ole tarjolla kun mummolat on monen sadan kilsan päässä eikä täällä ole sellaisia kavereita keille voisi lapset jättää. Mutta sit kotona voidaan avata viinipullo ja istua rauhassa jos sattuu niin että lapset nukahtaa joskus illalla ennen mua :eek:
 
PahaSilmä
Tehkää hyvää iltapalaa sen jälkeen, kun kakara nukahtaa ja sytytelkää kynttilöitä ja leiriytykää vaikka olohuoneen lattialle kera peiton ja tyynyn

Kesällä voi mennä parvekkeelle iltapalalle.
 
Eipä meilläkään sukulaisia asu lähellä. Lapsia on kolme. Meillä on aina ollu joku naapurin tyttö/poika hoitamassa lapsia pientä korvausta vastaan, jos on haluttu kahdestaan lähteä johonkin.

Mll:llä on kans hoitajia. Ja ainakin täällä sairaanhoitajaopiskelijat pitävät lastenhoito palvelua.

Hoitajan maksu on pientä siihen, että pääsee kahdestaan ihan rauhassa johonkin.
 
ahaa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.03.2007 klo 18:49 miukumaukumanninen kirjoitti:
hoidamme parisuhdetta näin:

-Annamme sopivasti tilaa toisillemme. Käymme molemmat yksin harrastuksissa, baareissa, tanssimassa ja olemme näiden käyntien jälkeen jotenkin hölmistyneen onnellisia siitä, että olemme löytäneet toisemme...
-Otamme tilaa itsellemme ilman syyllisyyttä. Uskomme, että toinen pärjää hetken, viikonlopun tai vaikka viikon lasten kanssa.
-Meillä on tuplatäkki....
-Käymme yhdessä kävelemässä joka ilta. Joskus lapset ovat mukana, joskus eivät. Kävellessä suunnitellaan huomista, tulevaa viikkoa tai puhutaan muusta meille tärkeästä ja ajankohtaisesta.
-Menemme yhtä aikaa nukkumaan. Melkein aina. Kuuntelemme iltaisin musiikkia, puhelemme, silittelemme toisiamme ja olemme lähekkäin vaikka emme joka ilta rakastelisikaan.

Eli hoidamma suhdettamme luottamalla, puhumalla ja läheisyydellä. Ja läheisyyden jatkuvuudella; sillä, että lähellä olemisesta on tullut meille rutiinia.
No, ole onnellinen,että sulla on tuollainen mies.
Koska jos toista osapuolta ei kiinnosta mikään yhteinen tekeminen,ei vaikka kuinka yrittäis ehdottaa mitä tai järkätä kahdenkeskistä aikaa,niin aika mahdotonta se suhteen hoitaminen on.
Ja jos asiasta yrittää puhua,niin se on vaan "naistenlehdistä luettua humpuukia"
Että miten hoidetaan parisuhdetta yksin? :whistle:
 
koi-isä
Kuten miukumaukumanninen- ainakin jotakuinkin (ei juuri käydä kävelyillä, mutta ajatus on sama)

Kyllä se lähtee lähinnä siitä, että kummatkin voivat olla täydin oma itsensä ja puhua ja tuntea vapaasti toisen kanssa ja seurassa unohtamatta itsenäisyyttä. Itsenäisyyskin on tärkeä.

Jos parisuhteessa vain toinen haluaa "huoltaa" parisuhdetta, parisuhteessa on ongelma ja sille on tehtävä jotain.

Jos lapset menee nukkumaan kahdeksalta niin siinä pitäisi perheessä kun perheessä jäädä tunti-pari "laatuaikaa". Unohtakaa tiskit, unohtakaa siivoamiset ja muut ja keskittykää toisiinne.
 
Orson
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.04.2007 klo 23:08 koi-isä kirjoitti:
Jos lapset menee nukkumaan kahdeksalta niin siinä pitäisi perheessä kun perheessä jäädä tunti-pari "laatuaikaa". Unohtakaa tiskit, unohtakaa siivoamiset ja muut ja keskittykää toisiinne.
Ei silloin, jos perheen isä käy yötöissä.
 
Mia69
Meillä on sikäli sama tilanne, ettei sukulaisista ole apua lastenhoidossa. Ei, vaikka piti olla... Nyt tuntuukin siltä, että on pakko joskus kokeilla palkattua hoitajaa, jotta pääsisimme mieheni kanssa vaikka leffaan kahden. Tietysti kotonakin voi tehdä kaikkea mukavaa illalla, mutta kun aina olemme niiiiiiiiiiin väsyneitä. Poikamme on vasta vuoden ja kolme kuukautta, emmekä edes haluaisi jättää häntä yöhoitoon vielä. Silti olisi kiva olla joskus vaikka tunti, parikin poissa kotoa. Voimia kaikille teille, joilta turvaverkko puuttuu - meitä on ehkä enemmän kuin luulisi!
 

Yhteistyössä