Miten herkästi jäätte pois töistä sairaan lapsen takia? Huono omatunto, hyväksikäyttö, laiskuus...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "..."
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

"..."

Vieras
Mulle on muodostunut omasta toiminnastani ongelma. Saan omalla ilmoituksella olla lapsen sairauden vuoksi pois töistä kolme pvää palkallisesti.

Teen työtä johon vaaditaan lähes 7v yliopistokoulutus ja jossa on erinomainen palkka.

Nyt mietin että miten herkästi "kehtaan" jäädä pois töistä jos lapsi on esim flunssainen? Lapsella on astma, ja hoitaja voisi antaa kyllä avaavaa lääkettä. Mutta minusta lapsi, 3v, jolla on nenä tukossa ja henkeä välillä ahdistaa saa olla kotona vaikkei olekaan kuumeessa.

Sairaan lapsen kanssa on oikeus olla kotona, mutta miten sairas on tarpeeksi sairas? Minulle tulee tosi helposti olo että hyväksikäytän työnantajaa... Vielä kun palkka on tosi hyvä, niin tuntuu että olisi vielä isompi pakko olla töissä vaikka lapsi vähän vinkuukin.
 
Tosi huonosti ja olen laitoshuoltaja. Olethan huomioinut että sairaankaan lapsen takia omalla ilmoituksella ei voi olla määrättömästi poissa vaan siinäkin rajoituksensa. Meillä saa olla 3 kertaa kalenteri vuoden aikana ja senkin jälkeen kun lääkärin todistus, niin siinä on rajoituksensa.
 
Kyllä meillä saa olla ihan rauhassa pois sairauden takia, se on alakohtaista kai.. Olen päivähoidossa töissä joten palkka ei ihmeellinen ole. Lapsi aloitti helmikuussa hoidon ja minä työt ja se on KOKO AJAN kipeänä. Oon varmaa viis kertaa ainaki saikunnu, että juu, on huono omatunto ja ahdistaa, mut ei voi mitään. Onneksi mun alalla ymmärretään että sairaalla lapsella on OIKEUS levätä kotona. Nytki ollaan taas vaikka just viimeviikolla oltiin. Ei ole kivaa, mut on elämää.
 
Jos lapsesi kipeä ja tarvitsee sinua silloin työt saa joustaa. Voisitko tehdä silloin etätyötä kotona...? Olen itse opetellut pois tuosta huonosta omastatunnosta...
 
Mun kohdalla saa jäädä omalla ilmoituksella "rajattomasti". Olen lääkäri, olisi vähän hölmöä viedä terkkariin nuhainen/ahdistava/oksentava ipana vain jotta kollega näkisi että juu on se sairas. Mutta kun tässä työssä on tullut jo vähän sellainen "ihmiset ramppaa tk-ssa valittamassa katkenneesta varpaankynnestä" -kyynisyys, niin omituisesti hämärtyy käsitys siitä oman lapsen kohdalla että milloin se on "tarpeeksi" sairas. Ehkä ongelma onkin oikeasti niin päin, että lapsi ei saa olla tarpeeksi kotona kun on kipeä koska äiti on kyyninen lääkäri :P
 
Niin, ja meillä taas minä jään lasten kanssa kotiin jos ovat sairaita, koska a) olen se lääkäri ja b) mies on yrittäjä - paljon vaikeampi jäädä pois, käytännössä mahdoton, ja minulla sairauspoissaolot ovat palkallisia.
 
Mulle se ratkaiseva tekijä on ollut lapsen kunto. Jos lapsen kunto on sellainen, että jaksaa päiväkodin arjessa (itse ollut pk:ssa töissä joten tiedän mitä vaatii lapselta) niin olen vienyt hoitoon. Astmapk:ssa oli hyvin tiukat säännöt missä kunnossa lapsen sai tuoda tarhaan.
 
Hyvä lääkäri, jos koet, että lapsesi ei ole hoitkokuntoinen niin ei hän varmastikkaan ole. Toisaalta, astmaatikon äitinä voin sanoa, että meillä jos oltaisiin joka nuhan ja yskän takia kotona niin töissä en ehtisi käymään lainkaan. Astmaatikko lapsi kun usein oireilee juuri tähän vuodenaikaan siitepölyyn. Meillä lapsen päivähoitopaikassa on tarkat ohjeistukset siitä että milloin antaa avaavaa ja milloin soittaa vanhemmille. Lääkärinä luulisi sinun tietävän, että pelkkä nuha ja astmatausta eivät ole syy siihen, että lapsi ei voisi hoidossa ollla. Jos jaksaa leikkiä, touhuta jne. Taitaa äitiä vain laiskottaa.
 
Meillä lapset on aika terveitä olleet, joten ei ole hirveesti ollut poissaoloja. Lisäksi ne vähätkin jaetaan miehen kanssa ja joskus on isovanhemmilla mahdollisuus hoitaa, joten ei ole tarvinnut miettiä, voiko olla pois töistä. Mä olen pitänyt kotona ihan lasten oman kertoman mukaan eli ei tarvi olla kuumetta, jos sanovat, että on huono olo tai sairas.

Meillä lapset tykkäsivät käydä päiväkodissa ja tykkäävät olla nyt koulussa, joten ei nuo huonosta olosta valehtele. Meillä ei ole montaa sairaspäivää vuodessa.
 
[QUOTE="Aloittaja";26267301]Mun kohdalla saa jäädä omalla ilmoituksella "rajattomasti". Olen lääkäri, olisi vähän hölmöä viedä terkkariin nuhainen/ahdistava/oksentava ipana vain jotta kollega näkisi että juu on se sairas. Mutta kun tässä työssä on tullut jo vähän sellainen "ihmiset ramppaa tk-ssa valittamassa katkenneesta varpaankynnestä" -kyynisyys, niin omituisesti hämärtyy käsitys siitä oman lapsen kohdalla että milloin se on "tarpeeksi" sairas. Ehkä ongelma onkin oikeasti niin päin, että lapsi ei saa olla tarpeeksi kotona kun on kipeä koska äiti on kyyninen lääkäri :P[/QUOTE]

Joo mä tiedän tuon tunteen, tarkoitan tuota kyynisyyttä "turhasta" valittavia potilaita kohtaan. Siis en ole lääkäri, olen sairaanhoitaja, mutta törmään työssäni noihin ihmisiin joiden pitää päästää vastaanotolle aivan heti kun on joku vaiva joka nyt on ollut jo muutaman viikon tai kuukauden. Äh, en ehkä osaa "ulkopuolisille" selittää ymmärrettävästi asiaa :D mutta ymmärrän mitä sä tarkoitat tuolla asialla ja itse oon pohtinu samaa.

Mutta mitä tuohon tunteeseen "turhasta valittavista potilaista" niin itse pyrin aina pitämään mielessä sen että suurin osa potilaista ei ole millään tavalla peréhtynyt sairauksiin ja muuhun ja joku oikeesti ihan vaaraton tai Ei-kiireellinen vaiva voi tuntua heistä kiireelliseltä ja vakavalta. Että mielestäni se pitää ymmärtää kuitenkin että eihän heillä ole tietoa näistä asioista ja juuri sentakia ne tulee sinne tk:een näyttämään sitä katkennutta varpaankynttä. Ja tosiaan omienkin lasten kohdalla oon itse monesti miettiny sitä että koska lapsi on "tarpeeksi sairas".
 
Ja varsin kummallista mielestäni, ettei teillä vaadita todistuksia lapsen sairastelusta. Meidän kunnassa ainakin myös virassa olevat lääkärit (kuten keikkalaisetkin) tarvitsevat todistukset 3vrk jälkeen.
 
[QUOTE="Aloittaja";26267301]Mun kohdalla saa jäädä omalla ilmoituksella "rajattomasti". Olen lääkäri, olisi vähän hölmöä viedä terkkariin nuhainen/ahdistava/oksentava ipana vain jotta kollega näkisi että juu on se sairas. Mutta kun tässä työssä on tullut jo vähän sellainen "ihmiset ramppaa tk-ssa valittamassa katkenneesta varpaankynnestä" -kyynisyys, niin omituisesti hämärtyy käsitys siitä oman lapsen kohdalla että milloin se on "tarpeeksi" sairas. Ehkä ongelma onkin oikeasti niin päin, että lapsi ei saa olla tarpeeksi kotona kun on kipeä koska äiti on kyyninen lääkäri :P[/QUOTE]

kannattaa tarkistaa kunta-alan vessistä, ei todellakaan mene näin, vaan onkohan se 3-4 kertaa vuoden aikana kun lapsi 'saa' sairastaa. työkaveri luuli sen menevän niin, mutta niin vaan pomo alkoi jälkikäteen pyydellä todistuksia.. ja jatkosairauksissa sitten kollega joutui kiikuttamaan lapsen sairaanhoitajalle todistusta varten.
 
[QUOTE="hoitaja";26267362]Ja varsin kummallista mielestäni, ettei teillä vaadita todistuksia lapsen sairastelusta. Meidän kunnassa ainakin myös virassa olevat lääkärit (kuten keikkalaisetkin) tarvitsevat todistukset 3vrk jälkeen.[/QUOTE]

ei joka työpaikassa vaadita ja todistuksen lapsen sairastamisesta voi saada esim. neuvolasta ilman lapsen viemistä paikalle.
 
Kyllä mä jään lapsen kanssa kotiin hyvällä omallatunnolla, jos katson, ettei lapsi ole päiväkotikuntoinen. Miehen kanssa pyritään vuorottelemaan, jottei toiselle tule niin paljon poissaoloja. Molempien työpaikalle tarvitaan lääkärin / neuvolantädin todistus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen lääkäri;26267369:
kannattaa tarkistaa kunta-alan vessistä, ei todellakaan mene näin, vaan onkohan se 3-4 kertaa vuoden aikana kun lapsi 'saa' sairastaa. työkaveri luuli sen menevän niin, mutta niin vaan pomo alkoi jälkikäteen pyydellä todistuksia.. ja jatkosairauksissa sitten kollega joutui kiikuttamaan lapsen sairaanhoitajalle todistusta varten.


No mutta eihä tämä meidän aloittaja ole lääkäri laisinkaan. Kyllähän sen jo tuolta aiemmista viesteistä huomasi. :D
 
Minä pidän lapsen aika herkästi kotona. Tosin teen vuorotyötä ja aina (esim tänäänn ja eilen) ei ole lapsen vuoksi tarvinut olla pois töistä. Lapseni siis jo koululaisia.

Lapsuus on niin kovin lyhyt aika. Töitä paiskitaan (lasten kustannuksella) jo muutenkin ihan tarpeeksi. Jos lapsella on kurja olo (eihän kurjaan ja turvattomaan oloon tarvita kuumetta ja törkeää räkätautia...), minä tai lasteni isä on pois töistä, koska siihen on olemassa oikeus. Mutta tärkein syy on se, että lapsemme ovat meille tärkeämpiä kuin työ. Ei lapsen kurjan olon huomioiminen tarkoita laiskuutta. Se on empatiaa. Ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista.
 
Miten sairas lapsi on tarpeeksi sairas?! En paljon naureskelisi katkenneen varpaankynnen takia lääkärissä käyviä jos sinä, LÄÄKÄRI, et itsekään tiedä miten sairas lapsi on tarpeeksi sairas?! :D Siis "LÄÄKÄRI". ;)
 
[QUOTE="hoitaja";26267362]Ja varsin kummallista mielestäni, ettei teillä vaadita todistuksia lapsen sairastelusta. Meidän kunnassa ainakin myös virassa olevat lääkärit (kuten keikkalaisetkin) tarvitsevat todistukset 3vrk jälkeen.[/QUOTE]

Luin, että kreikkalaiset :D :D
 
Miten sairas lapsi on tarpeeksi sairas?! En paljon naureskelisi katkenneen varpaankynnen takia lääkärissä käyviä jos sinä, LÄÄKÄRI, et itsekään tiedä miten sairas lapsi on tarpeeksi sairas?! :D Siis "LÄÄKÄRI". ;)


:D niinpä! tätä just tarkoitin. Arvon lääkäri ei osaa määritellä sitä, että milloin oma lapsensa on tarpeeksi sairas jotta voi jäädä pois itse töistä. Kuinka ihmeessä tämmöinen lääkäri sitten osaa arvioida vastaanotolle tulevan lapsen tilaa? ja hänen tarvettaan jäädä kotihoitoon? :) ei hitsi!!
 
Mun mielestä noihin poissaoloihin ja etenkin "moraaliseen oikeuteen" vaikuttaa sekin, miten sen poissaolijan työt hoidetaan. Jos ne odottaa tekijäänsä, tai osan voi hoitaa jopa etänä, niin silloin on helpompi olla pois vähän pienemmästäkin syystä. Mutta jos kaikki kaatuu työkavereiden niskaan, niin silloin olisi kyllä syytä miettiä muitakin vaihtoehtoja hoidon järjestämiseksi, kun se kotiin jääminen, jos siis näitä sairasteluja on jatkuvasti.
Itse en ole joutunut olemaan poissa töistä sairauden takia vuosiin, niin minä kun lapsikin sairastetaan vaan vapaapäivinä.
 
No, olen keikkalainen, ja meillä todella saa omalla ilmoituksella olla pois lapsen sairauden takia 3pvää. Eikä ole mitään rajoituksia että kolme kertaa vuodessa kolme pvää...

En kyllä käsitä mistä keksitte etten ole lääkäri... No, ei sillä sinällään ole merkitystä. Paitsi että ehkä täällä on joku kollega joka ymmärtää oman lapsen arvioinnin vaikeuden? Tuli joskus vietyä 2v päivystykseen kun tulehdusarvo oli yli 300, kun ajattelin että flunssa se vaan on, kun sisaruksillakin oli ollut. Ei vieras lapsi on paljon helpompi "määrätä" kotiin - jos määrään oman niin silloin työni jäävät muille.

Lääkärit jäävät oman sairauden vuoksi tosi huonosti pois töistä, sairauspoissaoloja on tosi vähän. Sama juttu lasten kohdalla. Minä haluan jäädä pois jos lapsi on sairas... Lapsi on tärkeämpi kuin työyhteisö.

Äh, monimutkaista.
 

Yhteistyössä