Miten "harmiton" ihastuminen toiseen naiseen johtaa lopulta pettämiseen?

[nyt spekuloimaan]

Mietitään tilanne, jossa mies on parisuhteessa, mutta ihastunut toiseen naiseen. Mies on aina vannonut uskollisuuttaan puolisolleen ja ollut sitä mieltä, ettei voisi pettää vaimoaan. Parisuhde ja arki rullaavat hyvin. Kummatkin tekevät työtä parisuhteen eteen.

Eräänä päivänä miehen työpaikalle tulee uusi nainen (joka on kaunis ja sinkku). Mies näkee naista 2 kertaa viikossa kokouksissa muiden työkavereiden läsnäollessa. Mies ei usko ensin itsekään, että on alkanut ihailla uutta työkaveriaan. Ihailu muuttuu ihastumiseksi.

Kummatkin huomaavat toisen silmistä jännitettä olevan ilmassa. Mies on itsekin hämillään tunteistaan eikä halua pettää vaimoaan, mutta ei voi olla miettimättä tätä uutta työkaveriaan.

Mies on se, joka kiiluttelee vihkisormustaan kokouksissa, jotta nainen varmasti hoksaa hänen olevan varattu. Nainen ei tee aloitettu (katselee miestä vain intensiivisesti), mutta miespä tekeekin jonkin ajan kuluttua ja homma lähtee käyntiin ja johtaa pettämiseen....




Haluan tietää, että miten tämä mies on voinut ajautua pettämään puolisoaan, vaikka on aina ollut sitä mieltä, että pettäminen ei tulisi kuulonkaan? Miten on mahdollista tehdä sellainen teko, joka on omastakin mielestä täysin väärin?

 

[harmaaaaaaaa]

selkeää nainen tekee aloitteen

 

["vieras"]

No eihän se tuossa mitään ajaudu, vaan ihan tietoisen valinnan tekee ja on vieläpä se aloitteellinen osapuoli. En tiedä missä vaiheessa on päättänyt, ettei enää arvostakaan uskollisuutta ja vaimoaan.

 

[Kokemusta]

No niin, kirjotuksesi on kuin mun parisuhteesta. Tapahtumien kuvaus aika osuvaa, paitsi että mun mies tapas ton toisen harrastuksen parissa. Aina ollu periaatteen mies, että pettäminen on väärin ja hän ei ikinä tekisi niin. Teki kumminkin. Nainen ei kyllä ollut mitenkään ihmeellisen näköinen ja minua lihavampikin oli. No, ei nää hommat aina ulkonäöstä kiinni...

 

[astrolabe]

Tahdon uskoa, etteivät kaikki miehet edes ihastuneena ajaudu fyysiseen pettämiseen.

 

["Vieras"]

Joskus se vetovoima on vain niin mieletön, ettei ole muuta vaihtoehtoa. Ihmisinä voi olla totaalierilaisia, ikäeroa huimasti, ulkoäöt eri tasoa jne jne. Jokin cain vetää toista puoleensa kuin magneetti. Selittäkää tätä ilmiötä mulle, sillä näin mulla ja mun työkaverilla.

 

[Data]

Ihmiset ovat joissain asioissa typeryksiä. Joskus he joutuvat tunteidensa valtaan eivätkä ajattele seurauksia. Osa lumoutuu toisesta, joku joutuu mustasukkaisuuden valtaan ja tekee surmia yms.

 

["Vieras"]

Niin.. en tiedä. Itse ainakaan en ennen antanut itselleni mahdollisuutta ihastua. Eli vaikka olisi tullut kuinka ihana ja viehättävä persoona vastaan, jotenkin olin aina asennoitunut siihen, että en voi häneen ihastua ja ajattelin miestä vaikkapa sinkkukaverilleni automaattisesti.

Miehen pettämisen jälkeen ole katsonut miehiä ihan uusin silmin. En ole pettämässä, mutta tuo itsekontrollini tuon ihastumisen mahdollisuuden kieltämisessä on heikentynyt huomattavasti.

 

[Vetovoiman laki]

Vetovoiman laki

 

["vieras"]

Jaa-a.

No, kokeilipa. Eipähän enää tartte miettiä mitä olis tarjolla kun on kokeillutkin. Eipä enää ole sitä jännitettä, ei uutuudenviehätystä, ei kielletyn hedelmän makua kun on päässyt jo maistamaan.

Yksi houkutus vähemmän, move on.

 

[totuus esiin]

Miehet eivät pääsääntöisesti pysty samanlaiseen kokonaisvaltaiseen rakkauteen, joka sisältää myös syvän kunnioituksen, joka johtaa automaattisesti uskollisuuteen, kuin naiset.

 

["vieras"]

Miehet eivät pääsääntöisesti pysty samanlaiseen kokonaisvaltaiseen rakkauteen, joka sisältää myös syvän kunnioituksen, joka johtaa automaattisesti uskollisuuteen, kuin naiset.

Jos ei itse pysty uskollisuuteen, niin ei kannata yleistää sitä koskemaan kaikkia miehiä.

 

["mies"]

Itse olen mies enkä vain yksinkertaisesti pystynyt puhaltamaan peliä toisen naisen kanssa poikki. Itse asiassa minä tein aloitteenkin. Olin aina ollut sitä mieltä, että en tulisi ikinä pettämään naistani, mutta niin vain kävi...

Juttu lähti niin liikenteeseen, että puolustelin itselleni tekosiani ajattelemalla, että eihän se haittaa jos työkaverini kahville pyydän kun kavereitahan me vain ollaan.....eihän se haittaa jos elokuviin lähden työkaverin kanssa kun kavereita me vain ollaan....eihän se haittaa jos hänet kutsun leffailtaan kanssani kun kavereitahan me vain ollaan....eihän se haittaa jos ystävyyden merkiksi pienen halauksen antaa kun kavereita me vain ollaan...

 

[ymmärrystä vailla]

Olen sitä mieltä, että miehet ovat itsekkäitä. Antavat tilaa ja lupaa ihastumisille vaikka väittävätkin etteivät petä. Haluavat sitten ymmärrystä ja anteeksiantoa. Olen itsekkin pitkässä parisuhteessa ja keskustellut aiheesta kiivaasti mieheni kanssa, siitä että jos tilaa ihastumiselle ei ole niin silloin sitä ei pääse tapahtumaan eikä tapahtudu muutakaan. Mieheni on eri mieltä -joissain ihmisissä vain on karismaa ja outoa lumoa, että harmittomia ihastumisia voi sattua.
Mutta kuinka ne sitten ovatkaan harmittomia,kun ne johtavat pettämiseen.. miehillä on ongelma.

 

["..."]

Tahdon uskoa, etteivät kaikki miehet edes ihastuneena ajaudu fyysiseen pettämiseen.

No tuskin ajautuu, mä luulen, että aika moni saattaa joskus vähän ihastua ,tai vaikka vähän enemmänkin, johonkin ihan väärään ihmiseen, mutta on ihan oma tietoinen valinta jos rupee jotain puuhastelemaan. Rajat on pakko vetää ihan itse, vaikka kuin houkuttaisi.

 

[fghjkhgh]

Ei vain miehillä.
Itse olen nainen, yli 10v parisuhteessa. Mutta silti ihastumisia on ollut, pari kertaa.
Joissain vain on mieletöntä vetoa, aloitteita en kyllä ole koskaan tehnyt. Ainakaan tietoisesti.

 

[ymmärrystä vailla]

Mutta jos parisuhteessa ei ole tilaa muille, niin kuinka silloin voi olla tilaa ihastumisille. Mistä se kertoo?

 

[hipsterström]

Ihmetyttää kyllä, et miten tollaseen tilanteeseen vaan "ajaudutaan". Ihan ku omaa tahtoa ei ois olemassakaan. Sitten jotkut puolustelee tekojaan sillä, että "niin vain tapahtui, ajauduttiin toistemme syliin". Ei voi ymmärtää.

 

[jfgjgfjgfd]

Tilaa.
Sanotaan vaikka, että kyllä minusta pitää olla tilaakin muulle kun sille puolisolle, omiakin juttuja.

Ei ole helppoja asioita nämä.

 

["..."]

Mutta jos parisuhteessa ei ole tilaa muille, niin kuinka silloin voi olla tilaa ihastumisille. Mistä se kertoo?

No ehkä se suhde sillä hetkellä aavistuksen rakoilee, etä joku saa tungettua jalkaa oven väliin. Aina ei nyt vaan oo niin romanttista. Mutta mun mielestä sillon pitää paukuttaa sitä jalkaa sillä ovella niin kauan, et saa oven takas kiinni oon kuullu sanottavan, että lintu voi lentää pään yli, mutta sen ei tarvi antaa tehä pään päälle pesää.

 

["kp1"]

Mun parisuhde päättyi juuri. Olimme olleet about vuoden yhdessä. Tässä välin jo suhde arkipäiväistyi niin, että kiinnostus muihin naisiin oli koko suhteen ajan aika voimakasta. Kavereitahan ne kaikki ja ystäviä. Ei varmaankaan ollut fyysistä pettämistä, haluan ainakin uskoa niin. Mutta hitto soikoon, emme olleet yhdessä edes niin kauaa, että minulla olisi rakkauden tunteet kadonneet tai että olisin itse katsellut muualle. Olin sitoutunut ja halusin vain, että me olemme olemassa ja että haluamme sitä yhdessä. On aivan käsittämätöntä, että mies halusi kaikkea muuta ja koki kaikki muut kiinnostavampana kuin minut. Ja sitten suhteen päättymisen syyksi tulee "sairalloinen mustasukkaisuus"?! Mitä hittoa, siis jos toinen ei ole oikeasti suhteessa vaan uhraa energiansa muiden valloittamiseen ja ystävyyksien ylläpitoon, niin mitä hemmettiä, onko kaikenlainen ihastuminen oikeasti sallittua suhteen ollessa näin nuori ja vasta kehittymisvaiheessa?! Itse olen yhä ollut kovasti ihastunut häneen. Minusta tämä on jotenkin niin väärin. Ymmärtäisin, jos olisimme olleet naimisissa jo 10v, mutta että nyt pitäisi olla vielä ruusunpunaiset lasit silmillä ja alkuhuuma vielä käynnissä.. Minusta tuntuu, etten pysty nykyisenlaiseen ihmissuhteeseen, jossa ihminen on vain kulutustavara..