Miten eroon vauvakuumeesta?

[Mrs Kittless]

Meillä on 1,5-vuotias lapsi ja minulle on nyt iskenyt ihan kamala vauvakuume, MUTTA mies ei halua toista lasta yrittää ainakaan ihan lähivuosina. :| Ahdistaa ajatus, jos en saakaan enää koskaan lisää lapsia (ja totta kai olen kiitollinen edes tästä yhdestä ihanuudesta) ja muutenkin masentaa, kun kaikki muut saa lisää lapsia. Mitä ihmettä tässä voi siis tehdä? Kertokaa hyvät ihmiset hyviä vinkkejä miten saa ajatukset ihan muualle.

Ja en siis tarvitse kuulla, että "ole onnellinen, että on edes yksi lapsi, toiset ei saa yhtään"-juttuja, ymmärrän sen kyllä.

 

[ei eroon]

Meillä oli vähän samanlainen tilanne joskus aikoinaan. Täytyy näin jälkikäteen todeta, että en onneks saanu tahtoani sillon läpi Pikkuhiljaa miehenkin mieli alkoi muuttua uuden vauvan suhteen, kun esikoisen kanssa elämä helpottui. Nyt meillä on esikoinen 5 vuotta ja toinen 3kk. Aivan ihanaa on ollut. Isovelikin on niin touhussaan ja hoitaa vauvaa, on itse jo omatoiminen ja ymmärtää ku asioista puhutaan, miks esim. äiti ei just nyt ehdi ku imettää vauvaa... jne. Onhan se totta et 5 vuotta on ehkä vähän liian iso ikäero, mut samanlainen ikäero mulla on siskoni kanssa ja melkeinpä parhaita kavereita ollaan nykyään.

 

[Mrs Kittless]

Yritä kääntää miehen pää. :xmas:
Mutta siis meillä on ensimmäisen ja toisen lapsen välillä ikäeroa 4v 2kk ja toisen ja kolmannen lapsen välillä 2v4kk. Mä kannatan pientä ikäeroa.

Voi että kun onnistusikin. Pitää yrittää kehitellä tässä hyviä syitä, miksi pieni ikäero lapsilla on niin ihana ja mahtava juttu. :saint:

 

[Mrs Kittless]

Meillä oli vähän samanlainen tilanne joskus aikoinaan. Täytyy näin jälkikäteen todeta, että en onneks saanu tahtoani sillon läpi Pikkuhiljaa miehenkin mieli alkoi muuttua uuden vauvan suhteen, kun esikoisen kanssa elämä helpottui. Nyt meillä on esikoinen 5 vuotta ja toinen 3kk. Aivan ihanaa on ollut. Isovelikin on niin touhussaan ja hoitaa vauvaa, on itse jo omatoiminen ja ymmärtää ku asioista puhutaan, miks esim. äiti ei just nyt ehdi ku imettää vauvaa... jne. Onhan se totta et 5 vuotta on ehkä vähän liian iso ikäero, mut samanlainen ikäero mulla on siskoni kanssa ja melkeinpä parhaita kavereita ollaan nykyään.

Kyllä se tosiaan varmaan muuten helpottaa elämää, kun on isompi ikäero. Minulla ja siskolla on taas pieni ikäero ja ollaan myös parhaita ystäviä. Kait se isompi ikäero ei sitten vanhempana tunnu enää missään.

 

[oooo]

Hanki itsellesi muuta ajateltavaa, lähde töihin tai opiskelemaan. Minulla toimi

 

[heppa]

Hanki elämä Harrastuksia ja muuta ajateltavaa. Töitä, opiskelua, kulttuuritoimintaa, mahdollisuuksia on. Elämässä on muutakin kuin lapsenteko.

 

[Mrs Kittless]

Hanki itsellesi muuta ajateltavaa, lähde töihin tai opiskelemaan. Minulla toimi

Juu syksyllä olisi tarkoitus. No jos se sitten hellittäis tosiaan, toivotaan niin. :xmas:

 

[niin]

Monesti se yksikin lapsi riittää. Kaikilla halukkailla kun ei ole sitä ensimmäistäkään.

 

[y]

hommaa sille muksulles yrjötauti vaikka..

 

[Towanda]

No sanoppas se!

Meil on esikoinen pian 4v. kakkonen 2.5v ja pienin 8kk ja mua vaivaa taas vauvakuume. :| Meilläkään mies ei oo ihan samaa mieltä mun kanssani, mut suostui taas tähän (niinku ennenkin) et katsellaan syksyyn asti ja katsotaan tilanne sitten uudestaan..
Tosin, mä kyl toivon et mun kuumeeni olis laskenu.

 

[Mrs Kittless]

hommaa sille muksulles yrjötauti vaikka..

Saattas muuten olla tosi tehokas keino vähäksi aikaa.

 

[y]

hommaa sille muksulles yrjötauti vaikka..

Saattas muuten olla tosi tehokas keino vähäksi aikaa.

no meillä oli, ja tuli vaan mieleen ku YKSI yö valvottiin.. oli pakko sanoa miehelle et eipä olis enää koliikkivauvan vanhemmaks meistä? kolme muksua meillä, ei vaa enää jaksais. *haukotus*

 

[hohhoijaa]

Meillä on 1,5-vuotias lapsi ja minulle on nyt iskenyt ihan kamala vauvakuume, MUTTA mies ei halua toista lasta yrittää ainakaan ihan lähivuosina. :| Ahdistaa ajatus, jos en saakaan enää koskaan lisää lapsia (ja totta kai olen kiitollinen edes tästä yhdestä ihanuudesta) ja muutenkin masentaa, kun kaikki muut saa lisää lapsia. Mitä ihmettä tässä voi siis tehdä? Kertokaa hyvät ihmiset hyviä vinkkejä miten saa ajatukset ihan muualle.

Ja en siis tarvitse kuulla, että "ole onnellinen, että on edes yksi lapsi, toiset ei saa yhtään"-juttuja, ymmärrän sen kyllä.

Miksi aina, jos mies sanoo, ettei vielä halua lapsia, niin naiset tulkitsee sen niin, että "mä en koskaan saakaan enää enempää lapsia, mies on riistänyt ne multa ja nyt mä kyllä eroan"..? Ettekö oikeasti ymmärrä käsitettä ei vielä tai myöhemmin. Se ei todellakaan ole sama kuin ei koskaan. Kyllä miehellekin pitää antaa tilaa ja kuunnella hänen mielipidettään, varsinkin noin isossa asiassa, eikä heti heittäytyä marttyyriksi jos aikataulut ei meekään niin kuin pikkuvaimo haluaa?