Miten eroon väkivaltaisesta miehestä ?

Onko kellään kokemusta miten pääsisi elämään omaa turvallista elämää.
Haluan elää rauhassa ilman tyttäreni isää. Tämä avomieheni on väkivaltainen alkoholisti, joka käyttää minua pikanaan ja hyötyy "suhteestamme" taloudellisesti. Aiheesta ja pahanteosta voisi kirjoittaa kirjan, mutta lyhyesti: haluan karata kaksin lapsen kanssa ja aloittaa turvallisen elämän.
Asunto on katsottuna, mutta piankos ukko sinne ajaa kiusaaman.
Turvakoteja, sukulaisia, ystäviä en pysty käyttämään.Töissäkin pitäisi pystyä käymään ja elää normaalia elämää.
Asun pienellä paikkakunnalla. lapsesta on yhteishuoltajuus.
aion karata jo tänä viikonloppuna, kun en jaksa enää.Ja pelkään humalaista pirua. mies ei ota eroa kuuleviin korviin. Uhkailee henkeäni, jos lähden. Hän on johtavassa asemassa ja vaikutusvaltainen mies. Hyvä veli, jne. Haluaa pitää kulisseja pystyssä.
Lapsi voi hyvin, hänelle ei ole tehty pahaa ja selvänä ollessaan mies on loistava isä.
muksu kainaloon ja menoks ???

 

Otat poliisiin yhteyttä pienimmästäkin uhkailusta ja pahanteosta.Ei väkivaltaisuus ja muut epäsosiaaliset käytöstavat asemaa ja titteliä katso-niitä löytyy tavallisesta duunarista kuin myös johtoportaasta.Rahallahan on helpompi pitää kulissit ja julkisivua yllä,duunarilla tämä vaikeampaa.Poliisi kirjaa kyllä kaikki ilmoitukset ylös ja sitten lähdet hakemaan itsellesi ja lapsellesi lähestymiskeiltoa.Jos miehesi sen saatuasi rikkoo kieltoa,tulee rangaistus hänelle sitä kautta.Ei hänkään kaikkivoipa ole ja kyllä laki ja poliisi ovat sinun puolellasi.

Oletko koskaan kertonut kellekkään, mitä kotonanne tapahtuu?Onko sinulla turvaverkostoa lähellä(vanhempasi,hyviä ystäviä- tai tuttavaperheitä),joiden luokse voisit aluksi mennä niin ettet joudu yksin olemaan?Tai saisitko uuteen kotiinne aluksi jonkun kaveriksi olemaan, jotta olisi turvallisempaa?Jos nyt olet lähdössä niin ilmoita jo etukäteen siitä jollekkin kehen luotat ja ilmoitat hänelle tasaisin väliajoin miten asiat etenee,niin että hän osaa huolestua jos ei sinusta mitään kuulu ja on valmiina jos apua tarvit.

Turvakotia olisin ensin ehdottanut,miksi sinun ei ole mahdollista sinne mennä?Sieltä käsin voisit käydä ihan normaalisti töissä jne.Onko muuten missään dokumenttia miehen aiemmasta väkivaltaisuudesta;oletko esim.joutunut käymään sairaalassa paikkauttamassa itseäsi väkivallan jälkeen?Tai oletko aiemmin ilmoittanut esim.poliisille miehesi väkivaltaisuudesta?Kaikki aiempi tieto väkivallasta on tallella ja apuna hakiessasi lähestymiskieltoa!

Pelasta itsesi ja lapsesi väkivallalta ja lähde heti miten tullaisesta suhteesta pois jossa ei ole turvaa sinulla eikä lapsellesi!Onnea tulevaisuudelle!Meitä on muitakin joilla samantapaisia kokemuksia ja niistä selvitty! Aina on mahdollisuus uuteen elämään ja päästä pois sairaasta suhteesta.Minua uhattiin myös tappamisella ja vuoroin mies oli tappamassa itseään.Elossa olen edelleen ja täydellisesti irti hullusta miehestä ja kaikkihan me olemme vastuussa vain omasta elämästämme-ei ole sinun käsissäsi, jos mies päättäisi tehdä jotain itselleen.Nyt vaaditaan sinulta kaikki voimat ja nyt pitää ajatella vain täysin itseään ja lastasi ja tehdä paras ratkaisu teidän molempien kannalta,miehestäsi et ole vastuussa mutta tyttärestäsi olet.Sinun käsissäsi on,millaisen lapsuuden haluat hänelle antaa,tuskin sellaista millaisessa nyt elätte.VOIMIA!!! :hug:

 

Voi kiitos !!1
huomaan että olet kokenut samaa. eihän tätä muut voi ymmärtää.
poliisit ovat hakeneet ukon kahdesti, rikosilmoitusta en ( ääliö !! ) tehnyt kummallakaan kertaa.
Suku ja kaverit tietää, mutta välimatkan takia voivat vain puhelimitse tsempata.
Turvakotiin on matkaa yli 100 kilsaa...
Sossuun ja perheneuvolaan olen ollut yhteyksissä, joten meidän perheen tilanne kyllä tiedetään.
Pahinta on pelko...Uusi salaa hankittu kotimme on rivitalo, ja pelkään kuollakseni että ukko tulee ikkunoista läpi. kaappaa lapsen hoidosta, ym, ym.
Minulla on vastuullinen työpaikka, en voi olla päivääkään pois ennen lomia ( syyskuu ). Työ ja lapsen hoitojärjestelyt ovat hankalia organisoida kun olen näin yksin....
Huomaan ajattelevani paljon sitäkin että miten äijä sit selvinpäin parkuu ja lastaan tietenkin ikävöi ! Ei hänkään halunnut että asiat menee näin, hänon vain sairas ( ei myönnä esim alkoholismiaan, ei hae apua )
tietysti hän haluaa että on perhe olemassa silloin kun HÄN HALUAA. On joku joka aina kantaa vastuun, huolehtii kodin ja maksaa asumisenkin...Just niin. Hyväpalkkainen paskakasa asuu loisena omistusasunnossani eikä maksa mitään koska "ei halua maksella omaisuuttani".
Pirun sekoilut tajusin vasta liian myöhään, eli vauva masussa ja silleen...Aikani jaksoin ja huomasin että hullummaksi ja hurjemmaksi menee !
Nyt siis kamat valmiina kassissa ja loput myöhemmin....APUA, APUA, APUA...
Mutta pakko tähän on piste laittaa ja katsoa "peli" loppuun asti.
...pelkään, mutta olenhan pelännyt koko suhteen ajan, joten eihän tää uutta ole !!

 

Olen itse nyt eroamassa väkivaltaisesta suhteesta. Tein rikosilmoituksen ystäväni avustamana. Hän soitti poliisille kun en itse uskaltanut. Poliisi soitti minulle ja sit tein ilmoituksen kun tiesin asiasta tarkemmin. Mies uhkaili vaikka millä mutta nyt tiedän että minä olen vahvoilla. Minulla on kuukausi aikaa muuttaa pois miehen talosta. Jos mies häiritsee minua niin poliisi tulee turvaksi ja vie miehen muutamaksi päiväksi pois. Nyt voin kaikessa rauhassa pakata ja muuttaa ja aloittaa uuden elämän.

 

Käy ilmoittelemassa meillekkin,miten asiat etenevät.Toivon teille kaikkea parasta ja etenkin sitä,että saatte jatkaa lapsesi kanssa tasapainoista ja väkivallatonta elämää rauhassa.

Olisin kyllä sitä mieltä, että otat poliisiin yhteyttä jo heti tässä vaiheessa kun olet lähdössä ja tiedossa on että mahdollisia ongelmia on odotettavissa.Poliisilla olisi tiedossa jo valmiiksi tämä ja jos ja kun ongelmia tulee lähtönne jälkeen niin poliisit ottavat "tosissaan" avunpyyntösi heti kun sitä tarvit.Yksin et ikävä kyllä luultavasti pärjää vaan virkavalta on pakosta otettava mukaan heti alkuvaiheessa.

Sanoit tuosta miehesi hyvänä isänä olosta selvinpäin.Nämä ovat kanssa niitä asioita jotka eivät sulje toisiaan pois.Eli totta kai voi olla hyvä isä selvinpäin, mutta se ei korvaa sitä että humalassa on väkivaltainen sinua kohtaan ja on uhkaava käytökseltään.Sain sen kuvan että viina hänellä kuvioissa paljon,viikonloppuisin etenkin ja tällöin käytös väkivaltaista.Yksin et pysty miestä parantamaan ja ammattiapua käytökseensä tarvii jos muuttua haluaa.Koska käytös ollut jatkuvaa pidempään niin viisainta lähteä pois ennen kuin sattuu jotain lopullista.Luultavasti jos on narsistinen persoona ja hyvä jätkä olevinaan muille niin epäilisin kuinka pitkälle noita uhkauksiaan lopulta vie ihan vain sen takia ettei oma maine kärsi.Toki silti kannattaa olla varautunut uhkauksiin niin että ei tule uuteen kotiinne riehumaan ja sinua pahoinpitelemään ja sen takia turvaat oman selustasi ottamalla luottoihmisiisi ja poliisiin jo etukäteen yhteyttä.

Lopuksi haluan sanoa sen että miehesi tulee sitäämään muuttunutta ihmistä ja tulee anomaan teitä vaikka millä keinolla takaisin.Ja luulee että jos ei takaisin saaminen onnistu hyvällä niin sitten pahalla.Elä usko puheita muuttumisesta-tiedät itsekin että tuollaisesta aggresiivisuudesta ei parannuta yhdessä yössä vaan vaati ammattiapua.Voi myös yrittää hyvitellä asioita.Jos ei aikeissaan onnistu niin uhkailee vaikka ja millä.Siksi on nyt sinun tehtäväsi järjestää itsellesi sellainen turvaverkosto kuin mahdollista sen vuoksi että ongelmatilanteissa saatte mahdollsisimman pian apua.

 

Hae lähestymiskielto tai/ja turvakieltopäätös(joka tarkoittaa sitä ettei hänellä ole mitään kautta mahdollista saada osoitetietojanne).Mä olen tehnyt sen,ja siihen loppui pelkotilat.Jätkä oli myös alkoholisti/pilleristi/narkomaani,joten todella henkeni edestä sain pelätä.ei tarvinnut sen jälkeen kun ko kiellot hain.
Esim turvakieltopäätöksen saa kun maistraatissa perustelee (tuomarille?en muista)syynsä,ja pelko turvallisuudesta on oikein hyvä syy.

 

Palaahan kertomaan kuulumisiasi!Huolestuttaa jo kun mitään ei kuulu... Toivottavasti asiasi ovat lähteneet selviämään.

 

...nykyinen toiveikas : ) Elämä vielä "vaiheessa". Olemme kuitenkin elossa ja voimme hyvin; lapsi ja minä.
Mutkia tuli matkaan ja hankalia käänteitä.
Olen ja elän valtavan paineen alla. Tämä vaikuttaa niin moneen..Mutta aika auttaa, tiedän, ja suunta on vain ylöspäin. Anteeksi, mutta en jaksa kertoa yksityiskohtaisemmin ja onhan tämä yksityistä omaa elämääni...sanoiksi pukeminen on nyt vaikeaa !

Mies kirkuu ja itkee. Nyt on mateluvaihe meneillään. Raastavaa tämäkin ! Mutta kokemuksesta tiedän että ohi menee ja seuraavaksi tulee uhkailu, häiriköinti...jne, jne.
Tyyntä myrskyn edellä ja jatkoa seuraa !!
Toivottavasti emme pääse Ilta-Sanomien otsikoihin ( huonoa huumoria, sori... ) kuitenkaan. Kiitos nimim "been there" että meitä muistit, ajattelit.
Still there...somewhere...ISO HUOKAUS

 

Pelokas!
Tiedän itse hyvin, miten vaikea on lähteä pois, mutta itsesi ja lastesi kannalta se on paras ratkaisu! Itse pakenin 5v. liiton jälkeen lasteni isää takaisin Suomeen toiselta puolelta maailmaa oltuani "kultaisessa vankilassa" muutamia vuosia kun en yksinkertaisesti päässyt pakenemaan. Helppoa se ei ole! Ja sitten totutella uuteen elämään... ensimmäisestä puolesta vuodesta elämää ilman jatkuvaa painostusta ja väkivaltaa, en muista mitään! Nyt, yli vuosi myöhemmin, olen järjestänyt elämämme aivan toisin kuin ennen ja hyvin menee! Painajaiset ja paniikki saattaa joskus iskeä ja elän vieläkin tappouhan ja lasten kidnappaamisuhan alla, mut en osaa enää pelätä kun jo pääsin kerran pakenemaan. Nyt teen kaikkeni lasteni suojelemiseksi! Voimia sinulle!!

 

Niin, kyllä tosiaan kannattaa lähteä. Lähdin itsekin suhteesta, jossa mies "hermostui" minuun aina silloin tällöin. Pahimpia olivat uhkaukset pistää palasiksi sekä minut, että lapseni ja haudata- kukaan ei saisi tietää. Ne olivat pahempaa, kuin kädet kurkulla. Minullakin on ollut vielä pari vuotta kokemusteni jälkeen kauhun tunteita. Uusi miesystävä on kiltti ja hellä, mutta hermoilen ajoittain, että hänestä tulee samanlainen. Tiedän, että se on aiheetonta, mutta paniikille ei oikein voi mitään. Se saattaa iskeä jo pienestäkin sanaharkasta.
Lähde, ellet ole jo lähtenyt, ettet aiheuta enempää pahaa itsellesi ja lapsillesi. :hug:

 

Ihana kuulla että asiat alkaneet sujumaan vaikeuksista huolimatta!Paineen alla elämistähän se alku on kun eroaa tuollaisesta häiriintyneestä ihmisestä.Pelkoa kesti minullakin aikoinaan erottuamme useamman kuukauden, kun mies soitteli ja lähetteli uhkailuviestejä.Pikku hiljaa viestit ja puhelut vähenivät ja olin ehtinyt rakentaa ympärilleni niin hyvän turvaverkoston että henkisestikin alkoi helpottaa.

Mateluvaihe tulee näillä miehillä aina siinä vaiheessa kun heistä ollaan irtautumassa ja lupaavat maat ja taivaat ja kun emme siihen lankea niin alkaa uhkailu.Niin tuttua kaavaa tuntuu toistavan.Samassa tilanteessa olen ollut ja uhkailu jatkui vielä pitkään, mutta onneksi laki ja virkavalta on meidän puolellamme ja apua sain.

Toivon mitä parhainta jatkoa sinulle ja lapsellesi ja turvallista elämää!!!

 

ota poliisiin yhteyttä ja lähtiessäsi kirjoita tälläinen kirje miehellesi tämä on tärkeä muistaa.

Olen lähtenyt, otin (lapsen nimi) mukaan ja huolehdin hänestä. Ja allekirjoita paperi.

Sitten menet lasten valvojan luo ja kerrot tilanteen voit ehdottaa tapaamissopimuksen kijoitusta allekirjoita se itse ja miehesi myöhemmin. Hanki asuntoosi kunnolliset turvalukot ja jos on näyttöä hanki suoraan lähestymiskieto itseesi...

 

Lueskelinpa vain näitä juttuja pitkästä aikaa ja huomasin miten samanlaista tekstiä kun olisin itse kirjoittanut... Meillä nimittäin aika lailla samaa, ukko juo, juo ja juo. Minä pidän kotia pystyssä lapsen kanssa. Mies täysin siivellä eläjä, kännissä uhkailee, haukkuu, välillä lentää tavarat. Puhetta ei ymmärrä, etten halua elää hänen kanssa. Jostain syystä ei sitä usko. Kaverit ei asiaa ymmärrä, koska eivät ole samaa kokeneet. Välillä haluisin jo kuolla pois, koska olen niin väsynyt, kun ei saa öitäkään nukkua. Mutta lapsi tuo voimaa. En tiedä...

 

Lähde pois tuosta "suhteesta" !! Se vaatii paljon käytännön järjestelyjä, paljon pelkoa, itkua, sääliä, surua...mutta se kannattaa.
Itse olen vasta alkumetreillä., mutta päivä kerrallaan eteenpäin.
Aluksi tuli rajuja uhkailua sekä jatkuva puhelinterroria.
Nyt olemme asiallisissa väleissä ja olen antanut miehen jopa tavata tyttöäni, jota hän tietenkin kovasti ikävöi.
Rankkaa on ollut ja tuleekin olemaan, mutta ainakin TEIN JOTAIN ja vihdoinkin laitoin ilkeän, itsekkään, vastenmielisen, vastuuttoman äijän SELÄN SEINÄÄ VASTEN.
Hän tuli tyhjään kotiin..todellista shokkihoitoa siis. Aikanansa itkettyään meni elämänsä ensimmäistä kertaa AA: in ja sanoi sen tekevän hänelle hyvää. Saas nähdä kauanko intoa piisaa, mutta hän on oikeilla jäljillä kuitenkin.
JÄTIN ALKOHOLISTIN !! Olen valtavan ylpeä itsestäni ja ennen kaikkea sisukkuudestani ! MINÄ TEIN SEN !! Miksi en aikaisemmin...älä jää tuleen makaamaan. LÄHDE ! Pelasta itsesi elämälle :hug: