Miten edetään jos sanoja ei vain ala kuulua?

[Papupata]

Hei!

Meillä poika nyt 1v7kk. Neuvoa justiinsa takana, ja sieltä en saanut mitään apuja (meillä on uusi neuvolatäti tai oikeamminkin neuvolatyttö . )

Tiedän, että vielä ei kannata yöunia tämän kanssa menettää, mutta on alkanut ihmetyttää, kun lapselta ei vieläkään tule sanan sanaa. Päinvastoin, n. 1-vuotiaana käytössä olleet kolme sanaakin on jääneet pois. Ainoastaan äiti tulee vielä, sekin tosi harvoin (tyyliin pari kertaa viikossa) enkä ole aina varma että tarkoittaako poika sillä nim.om. äitiä vai onko se vain joku yleissana. Ja jos ei nyt sitten sanaksi lasketa että koira sanoo hau-hau tai murrr =)

Todella hyvin ymmärtää puhetta ja muutenkin ihan normaalin oloinen sosiaalinen poika. Pälpättää omia juttujaan ja joskus matkii sanoja mutta ne unohtuvat saman tien. Luetaan, jutellaan, lorutellaan jne. paljon eli siitäkään ei pitäisi olla kiinni.

Mutta kysymys olisi, että mitä sitten jos puhetta ei kertakaikkiaan ala kuulua esim. 2 ikäuoteen mennessä. Miten homma siitä etenee, millaiset tutkimukset, terapiat jne? Kiinnostaisi vain tietää, kun asia kuitenkin hiukan jo mietityttää ja halauan aina varautua "pahimpaan".

 

[Sinttien äiti]

Jos ei yhtään sanaa, niin ehkä jotain toimintaa tulisi heti. Mutta meillä oli kolme sanaksi luettavaa: joo, ei ja oho. Käskettiin odottaa 2.5 v, jolloin voitaisiin varata aika puheterapeutille, jonot yleensä vähintään 3-4 kk.

Käytännössä pidä itse puolesi, sillä lapsen puheelle tärkeä herkkyyskausi on 2-3 v välissä ja ellei tällöin tule puhetta, saatetaan menettää aika paljon.

Itse tappelin esikoisen kanssa 2v5kk ja 2v7kk iässä tk:n ja pt:n kanssa, mutta sain kuin sainkin hänet lopulta pt:lle ja muihin tutkimuksiin. Hän puhui 2v5kk iässä n. 15 sanaa ja 2v8kk iässä n. 24 sanaa. Fyysinen ongelma löydettiin ja korjattiin, mutta vain minun varsin aktiivisella painostuksella. Sitten 2v9kk iässä hän alkoi parin viikon kuluttua tuosta korjauksesta puhua 3-4 sanan lauseilla yhden viikonlopun aikana, aiemmin vain satunnaisia 1 sanan kommentteja.

 

[taustalla]

Ensiksikin Sinttien äiti, mikä tuo pieni korjaus oli? Alkoi heti kiinnostamaan...

Meillä on juuri 2v täyttänyt poika ja puhe on todella vähäistä ja se mitä on, on vielä hyvin epäselvääkin. Meilläkin pitkään äiti ollut oikeastaan ainoa käytössä ollut sana. Joskus sanonut muutakin ja sitten sanat taas jääneet pitkäksi aikaa kokonaan. Pidempään olen kanssa jo miettinyt, että tuleeko puheesta myöhemmin "ongelma" tai siis että tarvitaanko apuja. Nyt 2v neuvolassa otin asiaa hanakasti puheeksi ja puheen takia saimmekin ylimääräisen neuvola-ajan puolen vuoden päähän. Jos tilanne ei ole edennyt, on mahdollista päästä puheterapiaan, joka sinällään kai tässä iässä on vielä hyvin pienimuotoista, mutta olin kuitenkin tyytyväinen, että jotain voitaisiin tehdä jo tässä vaiheessa.

Itse en ole ollut sinänsä sen huolestuneempi tilanteesta, koska meillä huomaa kanssa, että kaikki puhuttu tulee hyvin ymmärretyksi. Neuvolassa täti kyseli motorisesta kehitykestä, se kuulemma usein liittyy puheeseen. Sekin minusta ihan normaali ja hyvinkin kehittynyt. Ei sen suurempaa huolta siis ja mitäpä siitä, jos terapiaan täytyy mennä, mutta kyllähän nämä välillä mietityttävät.

Meillä nyt tuon neuvolan jälkeen tuntuu, että tullut useampikin uusi sana tai lähinnä sanan hahmotelma käyttöön. Että kaipa tuo tuosta voi pikkuhiljaa edistyä ihan itsestäänkin vielä. Kyllä niitä sanoja itse kovasti odottaa, onhan kommunikointi sitten kuitenkin vielä ihan erilaista. Toisen ajatuksen juoksua ei nyt pysty millään samalla tavalla hahmottamaan, kuin hyvin puhuvalla.

 

[Sinttien äiti]

\

Ensiksikin Sinttien äiti, mikä tuo pieni korjaus oli? Alkoi heti kiinnostamaan...
:
:
Itse en ole ollut sinänsä sen huolestuneempi tilanteesta, koska meillä huomaa kanssa, että kaikki puhuttu tulee hyvin ymmärretyksi. Neuvolassa täti kyseli motorisesta kehitykestä, se kuulemma usein liittyy puheeseen. Sekin minusta ihan normaali ja hyvinkin kehittynyt. Ei sen suurempaa huolta siis ja mitäpä siitä, jos terapiaan täytyy mennä, mutta kyllähän nämä välillä mietityttävät.

Esikoisen kielijänne oli liian pitkä. Se oli kyllä 'riittävän' lyhyt vauva-aikana imetykseen, mutta kielellä ei saanut muodostettua sanoja eli se ei liikkunut normaalisti.

Kyllähän meilläkin kaikki ymmärrettiin ja oltiin sillä puolen jopa vuosi ikäisiään edellä. Niin ja ymmärsi jopa niin paljon, että ryhtyi omin päin kehittämään viittomia. Ja sai parin tunnin raivokohtauksia jopa 2-3 pvässä, koska häntä ei ymmärretty. Tämä lienee ollut viimeinen niitti sille, että pääsimme tutkimuksiin. Nimittäin aina vedottiin, ettei asia ole vielä huolestuttava, kyllä vielä voi odottaa jne, mutta kun kävi selväksi, että kukaan ei tuota jaksa ja ettei tuo voi olla hyväksi lapsen kehitykselle, niin alkoi tapahtua.

 

[JeePeli]

meilläkään ei ollut kun ei mitä käytettiin tosi ahkeraan 1.7 kk iässä ja kun tytsyllä oli 1.9kk niin 2viikossa tuli kaikki perus-sanat käyttöön ja nyt tulee jo pitkiä lauseita ja ikää on 1.11kk. puhe oli heti selvää mitä nyt jotain täyty arvuutella mut sano heti itse eii jos me arvattiin väärin =) ilmeisesti ei vain ruvennu aikasemmin puhumaan ennen kun oli varma et ne tulee sieltä oikein. muutenkin on kyllä järjestelmällinen tyttönen.