Miten auttaa vauvauutisesta häkeltynyttä isää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aaa

Vieras
Siskoni odottaa nyt 40:senä toivottua vauvaa. Sai juuri tietää. Tärppäsi HETI ekasta yrittämästä eivätkä usko sitä todeksi. Testi tehty kahdesti, totta on!
Tuore tuleva isä(hänelle olisi eka) on aivan sokissa. Kuulemma ei pysty uskoon ja sulattaan vaikkon testitkin nähnyt. Toivoi kovasti lasta.
Nyt äiti(olisi 3. lapsi) suree ja itkee sitä kun mies ei suostu edes lähimmilleen kertomaan uutista koska on niin pihalla kaikesta ettei kykene. Äiti ymmärtää että kova pala vaikka toivottu mutta silti ei kykene nieleen miehen käyttäytymistä.
Äiti yksin itkee asiaa ja miettii koko raskautta yksin.
Mies ei tiedä miten päin olisi. Sanoo olevansa pas.ka ja pyytää anteeksi mutta sanoo ettei vaan usko ja ymmärrä asiaa vielä.
Kyseiselle äidille olisi tärkeää että meis kertoisi silti ystävilleen uutisen.

Olen vakuuttanut kummallekkin että alkuhämmennyt, pelot ym kuuluu asiaan mutta kumpikin voi silti pahoin, äiti koska on yksin asian kanssa(tuntee niin) ja isä koska tuntee olevansa p.aska petturi kun ei osaa tukea ja iloita vielä.

Miten osaisin vielä auttaa ja tukea heitä. Surettaa sisko kun se vaan itkee ja sen mies kun silläkin hankalaa.

RV 6 menossa laskujen mukaan.
 
Miksi ihmeessä sitä pitää noin aikaisin kenellekkään julistaa. Nauttisivat "salaisuudestaan" ja vaikka sydänäänien tai ultran jälkeen asia julkiseksi.

Mä en ymmärrä näitä jotka juoksevat pissaisen tikun kanssa ympäri kyliä vouhkaamassa -kato me ollaan 4+1 viikolla raskaana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja millipilli:
No antakaa nyt hyvänen aika miesparalle aikaa... kyllä se ilo sieltä löytyy

Mä oon yrittänyt siskolle sanoa monta kertaa jo et kyllä se mies vielä iloitsee ja kyllä kaikki muuttuu parhain päin et tää on vaan alkua. Ja normaalia alakuloa ym pelkoja. Mutta se ei tunnu auttavan.
 
meillä oli alussa toisinpäin. mies kertoi usealle, minä en jotenkaan halunnut. oli niin iso asia, että tietyllä tapaa halusin pitää asian vielä itselläni. toisaalta minusta oli ihanaa, kun mieheni siitä sit kertoi kaikille. "ongelmana" minulla oli myös se, etten tiennyt, millä sanoilla sen kertoisin. ja vauva todella haluttu!
 
Ehkei kannata vielä noilla viikoilla kertoa kenellekään. ja antakaa sille miehelle aikaa asian kans, kyllä se siitä sitten kertoille kavereilleen ym kunhan vähän saa ajatuksia järjestykseen.
 
Peesi kirjoittaneille. Jokainen saa reagoida omalla tavallaan uutiseen ja koko maailman ei täydy kuulla asiasta heti. Jos sisko haluaa jakaa tiedon, niin toki jakakoon, mutta ei se miestä pahenna vaikka heti ei kerro. Yleisempää on että asiaa salataan pitkään...
 
Muakin pelotti vielä tossa vaiheessa, enkä kyllä kertonut asiasta kellekään ulkopuoliselle. Neuvoisin vaan antamaan miehelle aikaa. Kyllähän sen ehtii myöhemminkin kertoa. Onhan tuossa vaiheessa vielä kaikki niin epävarmaa.
 
ehtiihän tuon kertoa! Harva nuin alussa vielä ympärilleen asiaa julistaa vaan pitävät omana pikku salaisuutena. Kyllä se miehellekkin tulee konkreettisemmaksi kun esim. sydänäänet on kuullut. Jos vaikka näillä asioilla saisit siskoasi tsempattua.
 
Taitaa vaan siskon hormoonit nyt heitellä ;). Se käy joskus näillä sivuilla, et jos siksokulta luet tämän niin kuten huomaat...kannattaa antaa ajan kulua ja rauhoittua. Kyllä kultasi vielä ilakoi ja huutaa asiaa maailmalle :D. *hali*
 
Meillä mies ei ennen rv uskaltanut/osannut jne asiasta juuri edes puhua, saati muille kertoa. Kyllä se sitten kun tokeni ja viikkoja kasassa jonkun verran. Sillon testiaikaan se oli yhtä hämmentyny kun minäkin vaikka toivottu lapsi. Aikaa se isukki tarvii ja ymmärrystä siinä ettei kykene heti olemaan täysillä mukana.
 
Samaa mieltä muiden vastaajien kanssa. Antaako tuoreelle isälle aikaa alkuhämmennyksessä.

Mutta idea, mitä jos he kävisivät yhdessä yksityisellä ultralla. Noilla viikoilla alkaa jo sydämensyke näkyä. Ehkä asia sitten konkretoituisi paremmin tulevalle isälle.

Ymmärrän kyllä tuoretta isää. Tuossa iässä kun alkaa lasta tekemään voi olettaa ettei ihan helpolla tärppää. Eli jos iskä on asennoitunut siihen ettei lapsi saa alkuaan helpolla. Ja sitten saakin. Niin vaatihaan se totuttelua.
Itselläni menossa rv 14 ja pitkän lapsettomuuden jälkeen tämä tuntuu vieläkin välillä hyvin epätodelliselta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ***:
Samaa mieltä muiden vastaajien kanssa. Antaako tuoreelle isälle aikaa alkuhämmennyksessä.

Mutta idea, mitä jos he kävisivät yhdessä yksityisellä ultralla. Noilla viikoilla alkaa jo sydämensyke näkyä. Ehkä asia sitten konkretoituisi paremmin tulevalle isälle.

Ymmärrän kyllä tuoretta isää. Tuossa iässä kun alkaa lasta tekemään voi olettaa ettei ihan helpolla tärppää. Eli jos iskä on asennoitunut siihen ettei lapsi saa alkuaan helpolla. Ja sitten saakin. Niin vaatihaan se totuttelua.
Itselläni menossa rv 14 ja pitkän lapsettomuuden jälkeen tämä tuntuu vieläkin välillä hyvin epätodelliselta.

Ovat saamassa lähetteen ultraan muutenkin ihan tässä alussa jotta voidaan määrittää rv:t paremmin.
 
Mekään ei kerrottu kellekkään muille paitsi mun äidille raskauksista ennen ultraa, joka oli rv 13. Mutta ei se nyt sitä tarkoittanut että en olisi ollut iloinen raskaudesta.
 
No hups, antakaa nyt hyvät ihmiset sen isän tottua itse ajatukseen ennen kuin pakotatte kertoilemaan muille ihmisille..ymmärtäisin jos viikkoja olisi kasassa enemmän! Johan se jo sitten näkyisikin eikä tarttisi kertoakaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja millipilli:
No antakaa nyt hyvänen aika miesparalle aikaa... kyllä se ilo sieltä löytyy

Ei se aina löydy... Minun miehen kommentti raskausuutiseen oli 'voi helvetti', ja sitä samaa rataa meni koko raskaus. Ei kertoillut kavereille, ei ollut ilmottanut edes vauvan synnyttyä! Nyt tyttö on yli puolivuotias, niin NYT sitten mies yhtenä iltana sanoi, että on se niin suloinen.

Että ehkä jotkut miehet joutuu työstämään näitä juttuja hieman pidempään kuin toiset!

Ja samaa mieltä olen, että noilla viikoilla raskaus voi olla pariskunnan oma salaisuus. Ne keskenmenot on kuitenkin aika yleisiä.
 

Yhteistyössä