Miten 3v. esikoinen "oireili" ennen sisaruksen syntymää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minna24
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

minna24

Vieras
Meillä ollaan vähän pulassa, kun 3v. 3kk tuleva isosisko on alkanut käyttäytyä kuin pieni vauva. Ja oikea vauva meille syntyy siis kuukauden päästä.

Esikoisemme kiukuttelee, lässyttää ja hakee huomiota huutamalla kuin vauva, ei pukisi, söisi tms. Liittyy toki varmasti uhmaikään noin muutenkin, mutta nämä "vauvailut" odotin tulevan vasta kun vauva on oikeasti syntynyt.
Joissakin asioissa annetaan vähän periksi, joissain ei alkuunkaan. Tyttömme osaa kuitenkin käyttäytyä tosi nätistikin ja on fiksu lapsi, voiko hän vain jännittää niin kamalasti tulevaa, että oireilee jo nyt näin?

Vauvan tuloa ei kotona hoeta, tietysti on kerrottu jo ajoissa, että vauva aika pian syntyy jne., mutta itsekin olen sen tyypin odottaja, että odotus on mennyt tässä sivussa arkea pyörittäessä. Jos tyttö haluaa vauvasa jutella niin jutellaan, tuntuu muutenkin odottavan innoissaan ja suunnittelee jo miten hoitaa ja leikittää vauvaa.

Onko muilla ollut näin? Olen välillä ihan voimaton kiukuttelevan tytön kanssa, vaikka toisaalta käy niin sääliksi ja ymmärrän, että tämä on hänelle iso ja raskas muutos.
 
Meillä tyttö oli ihan just tollanen! Ennen ku vauva syntyi. Sillon oli ikää 2 v 8 kk.. muuten siis hyvin kehittyny ja kaikki kunnossa, mut paria kuukautta ennen vauvan syntymää alko käyttäytyä kuin vauva, halus tutin, juoda nokkamukista ym. Me ajateltiin, että se johtu siitä, kun tyttö oli vielä päiväkodissa "pienten puolella" (1-3 v) että sai sieltä pieniltä vaikutteita, mut jälkeen päin ajateltuna varmaanki johtu just tosta vauvan tulosta. Ei mekään sitä mitenkään hehkutettu tai ihmeemmin puhuttu, tai otettiin ainakin tyttö hyvin huomioon ja mukaan vauvantarvikehankintoihin.. Mut ilmeisesti se vaikutti silti. Tyttö oli kyllä innolla oottamassa vauvaa, ei ollu mustis tai ainakaan näyttänyt olevansa. Ja sit kun vauva synty, alkoi hoivavietti nostaa päätään - halus auttaa ja hoitaa vauvaa eikä enää olla ite vauva :)
 
Meillä ei oo kumpikaan lapsista oireillut millään tavalla ennen vauvan syntymää... mut ainkaan tuota lässytystä ei kannattaisi ymmärtää ollenkaan niin se loppuis varmasti kaikista nopeiten eli sanotte vaan tytölle jos se lässyttää että en ymmärrä mitä sanot ja olette muka ymmärtämättä niin kauan ennen kuin sanoo asiansa normaalilla äänellä.
Ja jos ei syö niin älkää kiinnittäkö asiaan mitään huomioo vaan antakaa olla syömättä kyllä se varmasti rupeaa syömään kun on nälkä ja jos kehuskelee et "mä en osaa syödä" niin toteatte vaan kylmän viileesti et sit jätä syömättä tai älä syö niin luulisin et se sekin loppuu tuota pikaa.
Kyllä se varmasti oireilee juuri vauvan tulosta mutta auttaisko jos katsoisitte tytön vauvakuvia ja kertoiseitte että kun tyttö oli vauva niin häntä hoidettiin tosi paljon ja korostaisitte että tyttöä rakastetaan hyvin paljon edelleen vauvan synnyttyäkin.Zemppiä!
 
No ihan noin "isosta" ei kokemusta, mutta meidän reilu 2,5v teki ihan samaa ennen vauvan syntymää.
Hoki monta kertaa päivässä, milloin vauva tulee ja kun tuli sitten kiukku tai asiat ei menneet niinkuin halusi, heittäytyi vauvaksi.

Ihmetys oli kyllä aika suuri, kun vauva sitten kotiin saapui.
Isoveli ei ollut vauvasta muuten moksiskaan, mutta minä en saanut luoda mitään kontaktin tynkääkään herraan, muuten suuttui. Ekan halin vauvan kotiin tulon jälkeen sain viikon päästä, sitten kaikki on mennyt unelma hyvin, mitä nyt ajan varrella on kehiin tullut leluista kiistely, mutta päälipuolin kaikki on mennyt upeasti. Ei väkivaltaisuutta tai muuta ns. vakavan laatuista kiusantekoa ole ollut ja molemmat selkeästi rakastaa toisiaan. Halivat ja suukottelevat monesti päivässä ja eritoten ovat ikionnellisia kun yö-ja päiväunien jälkeen toisensa näkevät taas :)
 
Kiitos vastauksista. :)

Se tässä raivostuttaakin, kun tyttö on tosiaan fiksu ja ihan ikätasonsa mukaan kehittynyt ja tästä vauvailusta on tullut hänelle selllainen raivostuttava tapa, jonka ottaa aina nykyään aina käyttöön jos joku ei miellytä tai pitäisi vaikka kerätä lelut tms.

Mutta ehkä se sitten helpottaa (TAI SITTEN EI), kun vauva on syntynyt. Vauvasta tyttö puhuu tosi nätisti, äiti ja isi on vaan tosi tyhmiä...joten en usko, että meillä mustasukkaisuuteen kuuluu myöskään yritykset satuttaa vauvaa. Olen kyllä varautunut siihen, että "äiti on äärettömän tyhmä" kun vauva tuodaan kotiin, mutta kai se on vaan kestettävä.

Niin ja juu, vauvakuvia on katseltu ja juteltu, että äidillä ja isilläkin on sisaruksia (tädit ja sedät on tosi tärkeitä esikoiselle). Ja on korostettu, että hän on rakas ja tärkeä aina.
 

Yhteistyössä